Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Selonteosta puuttuu nettisodankäynti

Euroopan tulivoimaisin botnet

19.8.2008 15:17 Etelä-Ossetian sota vaikuttaa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaan.

Vaikka Helsingistä on Tbilisiin matkaa tuhansia kilometrejä, Suomella ja Georgialla on yhteinen rajanaapuri. Esimerkiksi viimeistelyä vaille valmiista turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta joudutaan kirjoittamaan monta kohtaa uusiksi ennen kuin se voidaan antaa eduskunnalle.

Selontekoon joudutaan Georgian kokemusten perusteella kirjoittamaan myös kokonaan uusi luku, jossa määritellään Suomen nettipuolustuksen periaatteet. Enää ei riitä, että Suomella on Euroopan tulivoimaisin tykistö, myös Suomen tietoverkkoja on pystyttävä suojaamaan vihamielisiltä hyökkäyksiltä.

Voimassa olevasta vuoden 2004 selonteosta nettisodankäynti puuttuu kokonaan!

Kaikissa viime vuosien kriiseissä on ollut myös nettiulottuvuus. Jo Irakin ja Balkanin sodissa taisteltiin myös Internetissä. Kuitenkin vasta Viron pronssisoturimellakoissa ja Etelä-Ossetian sodassa netistä tuli yksi kriisin päärintamista.

Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää, onko nettihyökkäysten takana ollut Venäjän hallitus vai omatoimiset patriootit. Venäjä on osoittanut pystyvänsä lamauttamaan toisen valtion, sen viranomaisten, yritysten ja tiedotusvälineiden tietojärjestelmät. Eikä Venäjä varmasti ole ainoa valtio, joka on luonut itselleen valmiuden käydä sotaa tietoverkoissa.

Etenkin Viron kokemukset ovat Suomelle hyvä varoitus, sillä Suomi on Viron tavoin täysin riippuvainen tieto- ja viestintäteknologiasta.
Monet meidän tietojärjestelmämme ovat lisäksi vanhempia ja haavoittuvampia kuin Virossa, jossa kaikki järjestelmät on rakennettu itsenäistymisen jälkeen.

Valtion ensi vuoden talousarviossa ollaan satsaamassa 197 miljoonaa euroa viranomaisten tietojärjestelmien tietoturvan parantamiseen.
Summa tuntuu suurelta, mutta kertoo ennemmin menneistä laiminlyönneistä kuin tulevista ylilyönneistä. Vanhan paikkaaminen on kalliimpaa kuin alusta alkaen kunnolla tekeminen. Siksi tarvitaan lisäksi normeja ja ohjeita ja resursseja, joilla varmistetaan myös tästedes rakennettavien tietojärjestelmien turvallisuus.

Jutun kirjoitti: Jyrki J. Kasvi

Jyrki J. Kasvi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (15)

Huono 0
Russin Business Network / Putin nuoret osaavat nettisodan. Eestin patsaskiistassa ja Georgian sodassa ollut sama järjestö tekemässä hyökkäyksiään. Suomen tiedotusvälineet eivät edes uskalla kertoa keistä on kyse.
Russin Business Network
Suomen tiedotusvälineet eivät edes uskalla kertoa keistä on kyse.

Kerro sinä!
 
Täällä porvarivetoisessa Suomessa suurin vihollinen on 13 vuotias musaa lataava lapsi. Eipä äly taida riittää miettimään muita uhkia.
I Ihmettelijä
Jos suomi joutuu konfliktiin kannattaa olla enemmän huolissaan kaukolämpökeskuksista.
Minun yläkerrassa asuu yksi Putin-Jugend, joka soittaa stereoita sellaisella jytinällä, että astiakaappikin helisee.
Mikä avuksi
Huono 5
Lienee hyvä kuitenkin muistaa että Virossa, kuten myös Georgissa, on kuituyhteydet ja varayhteyksien määrä jotain aivan muuta kuin Suomessa - täällä on mahdollista helposti reitittään useamman eri palveluntarjoajan omien ulkomaankuitujen kautta tietoa ja palvelimien sijannin vaihtaminen on helppoa ja kaistaa on millä mässätä.

Vaikka porukka jaksaa aina vauhkota botneteistä ja ddossauksesta, sitä vastaan puolustautuminen ei suinkaan ole niin vaikeaa kuin mediassa jaksetaan asiasta maalata, tosin eihän niitä lehtiä ja weppiä saataisi muuten myytyä - puhumattakaan että saataisiin omalle ministeriölle tai työryhmälle lisää määrärahaa jota pyöritellä ympäriinsä.
Mjoo
Eihän puolustusvoimissa edes tiedetä, mitä verkkosodankäynti tarkoittaa. Lisäksi nykyinen palkkauspolitiikka on sellainen, ettei pv saa rekrytoitua yhtäkään osaajaa.
Peelo
Huono 2
Georgian tapauksessa hoidettiin tiedotus ulkomaisia palvelimia hyväksi käyttäen, mutta kuka uskoo että jossain ulkomaisella blogisaitilla kirjoittaja on oma pääministeri/presidentti. Ihan yhtä hyvinhän siellä voi olla se vihollinen joka sumuttaa kansaa ja muita osapuolia. DNS-palvelimetkin osoittaa varmaan sodan aikana sinne vihollisen propagandapalvelimelle.

Kannattais jo rauhan aikana miettiä miten tiedotuksen autenttisuus varmistetaan kriisitilanteessa. Esim. tunnetulla PGP-avaimella allekirjoitus toimisi hyvin. Cert-fi -juuriavaintahan voisi käyttää suoraan allekirjoittamaan tärkeät avaimet.
Heikki K.
Taas yksi turha pätemisen halunen poliitikko. Tollasen hyökkäyksen pystyy tekemään hyvinkin helpolla, ei siihen mitään valtiota tarvita tuon taakse.
Tää Georgialais-sivuja vastaan tehty hyökkäys on tehty siten, että tuolla on vaan laitettu jakoon erilaisia scriptejä, joita jokainen on voinut laittaa pyörimään omalle koneelleen.
khtvrf
Taas yksi turha pätemisen halunen poliitikko. Tollasen hyökkäyksen pystyy tekemään hyvinkin helpolla, ei siihen mitään valtiota tarvita tuon taakse.
Tää Georgialais-sivuja vastaan tehty hyökkäys on tehty siten, että tuolla on vaan laitettu jakoon erilaisia scriptejä, joita jokainen on voinut laittaa pyörimään omalle koneelleen.

Ei DDoS-hyökkäystä voi estää kuin kolmella tapaa. Iso hajautettu järjestelmä jolloinka yhden systeemin kaatuminen ei kaada muita vaan palvelu pysyy verkossa. Liikenne reititetään bittiavaruuteen tai napataan piuha irti kytkimestä. Älä päde asioista joista et tiedä.
Ö
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Googlen haastaja liehittelee mediataloja

26.05.2007 Norjalaisella Fastilla ei ole aikomustakaan kilpailla sanomalehtien verkkosivujen kanssa. Hakupalveluihin erikoistunut yhtiö pitää itseään mediatalojen kumppanina ja auttaa niitä ottamaan "lukijat ja mainostajat takaisin haltuunsa", kuten toimitusjohtaja John Markus Lervik asian ilmaisee.


Kolme vuotta sitten

IBM opetti bi-ohjelmiston salat Tampereella

26.05.2009 Opiskelijat Tampereen teknillisessä yliopistossa saivat ensi käden oppia yritysmaailmassa paljon käytetystä business intelligence -ohjelmistosta.

.