Lue uutinen mobiilisivustolla

Kun ketteryys korvasi kankeuden

21.11.2008 14:49 Ohjelmistoala on usein julkisuudessa epäonnistuneiden it-projektien tai halpamaihin tehtävien isojen ulkoistusten kautta. Pienemmälle huomiolle on jäänyt it-palveluliiketoiminnassa vuosituhannen vaihteesta lähtien käynnissä ollut murros, jossa korostuvat uudet toimintatavat, teknologiat, palveluiden kehitysprosessit sekä osaamisen arvostus.

Uuden ajan it-maailmassa toteutukset tehdään pienellä laaja-alaisella toteutustiimillä nopeasti ja tehokkaasti.

Murroksen taustalla on asiakkaiden muuttuva digitaalinen liiketoimintaympäristö. Internetajan vaatimuksissa korostuvat nopeus ja käyttäjälähtöisyys. Palveluiden suunnittelu perustuu oletuksille ja markkinoiden nopeasta muutoksesta johtuen oletukset vanhenevat nopeasti. Strateginen ketteryys syntyy kyvyllä tuoda uusia ja paranneltuja palveluita markkinoille nopeassa syklissä, 2-3 kuukaudessa.

Nopeuden lisäksi digitaalisessa liiketoimintaympäristössä korostuvat palveluiden suunnittelun lähtökohdat. Aiemmin ne olivat hyvin tekniset; tänä päivänä käyttäjä ohjaa suunnittelua.  Käyttäjälähtöisten palveluiden toteuttaminen nopealla tahdilla edellyttää niiden tekijöiltä erinomaista teknologista osaamista ja uusien teknologioiden hallitsemisesta.

Murros on synnyttänyt Suomeen joukon yrityksiä, jotka jakavat yhteisen ymmärryksen digitaalisessa liiketoimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Tällaisia yrityksiä ovat teknologiapuolella esimerkiksi edustamani Futurice sekä Reaktor ja Uoma, designtaloista Idean ja Fjord sekä laadunvarmistuksen ammattilaisista Qentinel. Kaikki ovat kasvaneet vauhdilla, viidessä vuodessa 1000 - 3000 %.

Näitä uuden ajan it-yrityksiä kuvastaa parhaiten niiden tapa toimia. Asiakkaiden ongelmia tai uusia palveluita ei enää istu pohtimassa suuri määrä ihmisiä kapeissa rooleissa, vaan pulmia ratkotaan muutaman hengen osaavalla tiimillä. Ongelmien ratkaisu ja tekninen toteutus eivät ole irrallaan toisistaan vaan yksi kokonaisuus.

Jokaiselta jäseneltä edellytetään laaja-alaista osaamista ja hyvää ymmärrystä siitä mitä ollaan tekemässä. Tuottamaton koordinointi jää vähemmälle. Yksilön kannalta uudenlainen, pienessä tiimissä työskenteleminen tuo positiivisia haasteita sekä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa projektin onnistumiseen.

Murros on seurausta digitaalisen liiketoimintaympäristön kehittymisestä; kun menestyminen edellyttää tänä päivänä asiakkailta itseltään kankean, kiveen hakatun strategian sijaan ketteryyttä, osaa asiakas vaatia sitä myös it-toimittajaltaan. Uuden ajan it-yritykset ovat puolestaan vastanneet tarpeeseen toimintamallillaan.

Kirjoittaja on vuonna 2000 perustetun, internet- ja mobiiliratkaisiuihin keskittyneen Futuricen toimitusjohtaja. Futurice valittiin hiljattain Deloitten  Fast 50 kilpailussa Suomen nopeimmin kasvavaksi yritykseksi. Tänä päivänä Futurice työllistää 60 henkilöä ja sen liikevaihto on 5,3 miljoonaa euroa.

Tuomas Syrjänen toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (16)

0

0

Sampo.

Jepjep

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 21.11.2008 19:19

13

12

Ketteryysvouhotus korvasi sitä edeltäneet vouhotukset. Agile sitä ja scrum tätä. Niin sanotut ketterät menetelmät eivät MILLÄÄN TAVALLA korvaa pitkän kokemuksen, näkemyksen, ajattelun, maalaisjärjen ja raskaan henkisen työn merkitystä ohjelmistotuotannossa, eivät YHTÄÄN HIUKKAAKAAN.

Se on aina sama juttu. Tiputetaan taivaasta joku taikasana, menetelmä, kurssitukset ja sertifioinnit, ja sitten ne samat idiootit tekevät uudella menetelmällä hiukan erilaisesti sutta ja sekundaa. Edelleenkään ei epäfiksuilla tyypeillä tee mitään, ja edelleenkään liiketoimintapuolen ihmiset eivät yhtään sen paremmin osaa ilmaista itseään sanallisesti eivätkä ajatella täsmällisesti.

Mistä se tulee se muutaman hengen osaava tiimi? Niitä on tasan yhtä vähän kuin ennenkin, vaikka maailman agilessa paistaisi ja scrummissa marinoisi.

Agile Piipaa

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 21.11.2008 23:20

9

9

Näyttäkää isomman luokan agile-projekti jossa koodi pysyy hyvänä ja arkkihtehtuuri myös. Eipä noita hirveästi ole. Yleensä agile on juosten kustua kun koko ajan pitää muuttaa sitä sun tätä. Ja jatkuvasti pitää testata ja ylläpitää ympäristöjä jne. jne.

Ja mitäs kun asiakkaalla on jo käytössä projektin alussa tullut versio ja sitäkin pitäisi tukea samalla kun nykyistä agile-viritystä. Pahimmassa tapauksessa joudutaan aina tekemään täysin uusi installaatio, tietokannan migraatio jne. jne.

Vesiputous on hyvä

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 22.11.2008 9:21

8

3

Puuttumatta sen enempää kehitysympäristö/tapa-sotiin tämä oli mielenkiintoinen artikkeli lukea ja nosti esiin muutamia uusia mielenkiintoisen oloisia yrityksiä.

Aina tarvitaan jotain uutta, muutoin kehityksestä tuleekin pysähdys :)

kuma

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 22.11.2008 12:33

12

6

Yleensä agile on juosten kustua kun koko ajan pitää muuttaa sitä sun tätä. Ja jatkuvasti pitää testata ja ylläpitää ympäristöjä jne. jne.

Yleensä ketterät projektit epäonnistuvat juuri siksi, että projektiin on palkattu henkilöitä jotka eivät kykene sopeutumaan uusiin ketteriin toimintamalleihin vaan pitävät kynsin-hampain kiinni niistä 60-luvun vesiputousmalleista, UML-kaavioista ja IEEE:n standardeista. Tällaiset henkilöt ovat epäpäteviä.

Toinen syy on se, että käytetään kehitysvälineitä, joita ei ole tarkoitettu ketterään ohjelmistokehitykseen.

Ketterällä kehityksellä voidaan päästä pienemmällä vaivalla jopa korkeampaan ja tasaisempaan laatuun kuin perinteisillä kehitysmalleilla, mutta pitää ymmärtää se että asioita ei voi tehdä samalla tavalla kuin perinteisissä malleissa.

Esimerkiksi testiohjautuva kehitys (TDD) on oikeastaan elinehto jokaiselle ketterälle projektille, ja se tuntuu olevan monelle kelkasta pudonneelle UML-fanaatikolle ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää. He haluaisivat kirjoittaa testit vasta jälkikäteen - jos silloinkaan.

Restful

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 22.11.2008 13:32

8

4

Agile-hihhulien kannattaisi miettiä vastuksia sellaiseen kysymykseen, että missä tilanteissa ketteriä menetelmiä kannattaa soveltaa ja milloin ei. Jos vastaus on, että "kannattaa soveltaa aina kaikissa tapauksissa", niin agile-hihhulilla ei ole vielä riittävän paljon kokemusta ja näkemystä.

Veli todistaa väkevästi

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.11.2008 20:36

9

2

Pahimmassa tapauksessa joudutaan aina tekemään täysin uusi installaatio, tietokannan migraatio jne. jne.

Tuota noin. Agile-projekteissa jokaisen on mietittävä koko ajan myös sovelluksen asennettavuutta. Aina kun tehdään muutoksia tietomalliin, samalla päivitetään myös migraatiomodulit. Ei voida olettaa, että "joku" kyllä päivittää skriptit ja installerin. Ketterissä menetelmissä ei voida toimia sillä urautuneen koodarin asenteella jonka mukaan kehittäjää ei kiinnosta se miten softa aikanaan asennetaan.

Agility

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.11.2008 22:58

2

6

Ketterissä menetelmissä ei voida toimia sillä urautuneen koodarin asenteella

Taitaa olla ihan sinun omaa kuvitelmaasi jostain stereotyyppisestä "urautuneesta koodarista", jota et ole oikeasti koskaan tavannutkaan.

Kurautunut koodari

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 24.11.2008 9:45

14

2

Omia kokemuksiani agile-kehittämisestä:

Kunnollisilla tehokkaasti refaktorointia ja TDD:tä tukevilla työkaluilla toteutettuna scrumilla tehdyt projektit ovat tekijän kannalta suorastaan loistavaa tekemistä. Keskeneräistä ja bugista paskaa ei kiireen vuoksi päästetä asiakkaalle, vaan projektit tehdään hyvin ja kunnolla feature kerrallaan. Siis vähemmän, mutta oleelisempia featureita loppuun asti tehtyjä ja testattuja.

Asioihin pääsee vaikuttamaan ja työstänsä saa kerrankin olla ylpeä.

Tragediahan on toisaalta siinä, että täysin lahjattomilla tapauksilla ei ole oikein sijaa agileprojekteissa. Kun kokoajan tehdään valmista, testattua tuotantokoodia ja projektin edistymistä mitataan valmistuneilla ominaisuuksilla, niin osaavien tekijöiden siivellä eläminen on mahdotonta.

SW designer

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.11.2008 17:28

8

1

Ketteryysvouhotus korvasi sitä edeltäneet vouhotukset. Agile sitä ja scrum tätä. Niin sanotut ketterät menetelmät eivät MILLÄÄN TAVALLA korvaa pitkän kokemuksen, näkemyksen, ajattelun, maalaisjärjen ja raskaan henkisen työn merkitystä ohjelmistotuotannossa, eivät YHTÄÄN HIUKKAAKAAN.

Olet nyt asian ytimessä: hyviä ihmisiä ei voi korvata millään. Agile-menetelmien ideana onkin tehdä kaikille kivuliaan selväksi mistä homma kiikastaa ja antaa samalla mahdollisuus korjata ongelmat. Monelle suomalaiselle yritykselle jälkimmäinen on osoittautunut haasteeksi lähinnä siitä syystä että saha on annettu oksalla istuvien käteen.

Kulkuset

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 25.11.2008 12:49

Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla
• Räikkönen: En saanut renkaita toimimaan