Lue uutinen mobiilisivustolla

Koodaaja kyynisyyden hautajaisissa

12.12.2008 16:44 "Kyllähän mä tiesin, ettei tästä mitään tule."

Ohjelmistoala on kärsinyt kollektiivisesta apaattisesta itsepetoksesta. Kehittäjät naureskelevat ja asiakkaat tuskailevat, kun prosessi-insinöörien vesiputousunelmat ja empiria eivät kertakaikkiaan kohtaa.

Ketterä koulukunta haluaa palauttaa meidät todellisuuteen. Scrum ei ehkä ole se hopealuoti, mutta pieni-iso askel oikeaan suuntaan.

Kyse ei ole vain uudesta johtamistavasta tai projektinhallintamenetelmästä. Ketteryys on arvomaailma ja toimintamalli, joka vetoaa koodaajan sydämeen ja tuo välittömiä näkyviä parannuksia arkeen. Nimenomaan tällainen rehellinen katu-uskottavuus kehittäjien keskuudessa on tärkeä syy Scrumin suosion räjähdysmäiseen kasvuun viime vuosina.

Koodaajalta ketteryys vaatii paljon: sitoutumista asiakkaaseen ja tiimiin, rohkeutta ja avointa mieltä. Kehittäjä ei voi enää piiloutua "huonon speksin, tyhmän asiakkaan tai kädettömän projarin" taakse vaan joutuu kohtaamaan itse lopputuloksen. Koodaaja on vastuussa kaikesta.
Insinööri on erehtyväinen, myöntää sen ja oppii.

Arvojen lisäksi kyse on myös osaamisesta ja oppimisesta. Kapea-alaisista rooleista siirrytään moniosaajista koostuviin tiimeihin. Ei liikuta vain omalla mukavuusalueella.

Asiakassuhteessa ketteryys merkitsee luottamusta. Kehittäjät astuvat asiakkaan kanssa samalle puolelle pöytää. Nolotkin ongelmat on tuotava esille kaunistelematta.

Ei kai kukaan sanonutkaan, että tämän pitäisi olla helppoa. Mutta yritetään silti!

Kirjoittaja on internet- ja mobiiliratkaisuihin keskittyneen Futuricen toimitusjohtaja. 

Tuomas Syrjänen toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (16)

0

0

Kummasti kooderit pitävät paljon enemmän Agilen ja Scrumin
mukanaantuomasta jatkuvasta kiireestä kuin idioottimaisilla
projektiplaneilla ja spekseillä simputtamista.

Perinteiseessä vesiputouksessahan kun projekti kestää
kaksi vuotta niin ensimmäiset 22 kuukautta ei ole mikään
kiire ja bugit voi lakaista piiloon. Sitten ne viimeiset kaksi
kuukautta onkin hirveä hätä ja eihän se lopulta toimi,
vika oli jo perustavanlaatuisissa spekseissä ;)

Agilessa taas on joka sprintin, vaikkapa joka kuukauden
jälkeen demo jossa pitää voida esitellä ihan oikeaa
toiminnallisuutta ja voida esittää että myös testcaset
on tuolle osalle tehty. Kiire ei olekkaan joka toinen
vuosi vaan seuraava demo on aina vähintään muutaman
viikon päässä.

Kooderi

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 12.12.2008 17:56

10

20

Agilessa taas on joka sprintin, vaikkapa joka kuukauden jälkeen demo jossa pitää voida esitellä ihan oikeaa toiminnallisuutta ja voida esittää että myös testcaset on tuolle osalle tehty.

Puhumattakaan siitä, että joka sprintin jälkeen tehdyn työn pitää olla myös asennettavissa ja migraation edellisestä versiosta pitää olla helppo. Liian usein "vanhassa maailmassa" oli huutava ero yksikkötestauksen ja järjestelmätestauksen välillä kun DLLiä alettiin sovittamaan keskenään vasta järjestelmätestauksessa kun kaiken olisi pitänyt olla jo valmista. Unittitestaushan tarkoitti ennen sitä että koodi kääntyy...

TimoH

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 12.12.2008 18:22

11

24

Agile on kiva juttu, mutta myypä asiakkaalle projekti, jonka lopputuloksesta ei ole mitään aavistustakaan. No, eihän siitä ole mitään takeita vesiputousmallissakaan, mutta ainakin siinä pystytään uskottavasti esittämään ja väittämään, että näin se projekti menee ja tällaista tulee lopputuloksena.

Agilella tulee toki parhaat tulokset, mutta se vaatii paljon luottamusta niinkuin kirjoituksessa sanottiinkin.

Tuotekehitys on sitten eri juttu.

terveisiä alalta

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 12.12.2008 19:00

9

18

Ei lineaarinen menetelmä yhtään paremmin takaa tuloksia, itse asiassa huonommin. Sen ainoa vahvuus on, että siinä asiakas pääsee itse vastuusta, kun ei tarvitse kahteen vuoteen tehdä mitään ja sitten lopuksi voi syytää vastuun toimittajan niskoille. Ketterässä menetelmässä asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa projektin kulkuun, joten hänellä on myös osavastuu sen onnistumisesta.

Ja oikeastihan ketterää voi hyvin tehdä vaikka asiakkaalle myy lineaarisen vesiputouksen. Tarjouskilpailun voittamisen jälkeen voi tarjota asiakkaalle ilmaisena bonuksena, että hän voi kerran kuussa nähdä miten tuote etenee ja antaa ilmaiseksi (!) muutostoiveita. Mutta ei ole pakko, voi pistää pään hiekkaan ja toivoa, että toimittaja alkuperäisen speksin perusteella veikkaa maagisesti oikein.

Tarmo Toikkanen

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 12.12.2008 20:41

16

16

Tarjouskilpailun voittamisen jälkeen voi tarjota asiakkaalle ilmaisena bonuksena, että hän voi kerran kuussa nähdä miten tuote etenee ja antaa ilmaiseksi (!) muutostoiveita.

No jaa. En tiedä kuinka yleistä tämä on, mutta olen ollut projektipäällikkönä firmassa jossa kerta toisensa jälkeen projektin aloituspäivänä kaikki resurssit oli vielä kiinni edellisessä projektissa ja projektipäällikkö sai pyöritellä peukaloitaan ynnä selitellä asiakkaalle miten hienosti kaikki on lähtenyt käyntiin. Eniten kaduttaa se etten irtisanoutunut heti.

TimoH

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 12.12.2008 20:55

10

15

Kun tilaaja panostaa esitutkimukseen, vaatimusmäärittelyihin ja keskeisiin use-caseihin sekä tilaajan projektipäällikkö on kartalla siitä mitä ollaan tekemässä niin siinä on hyvät lähtökohdat onnistumiselle. Siinä on mielestäni hyvät perusteet ohjelmiston elinkaaren hallinnalle. Tietysti, riippuu toki vähän myös speksien laadusta. Kannattaa olla tarkka ja vaativa, mutta ei kannata tulla neuvomaan toteutusporrasta liikoja...

rape

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 12.12.2008 20:57

5

15

Kannattaa tsekata millaisia sopimuksia ja sanktioita on tarjolla jos meinaa lähteä julkishallinnon kilpailutettuihin projekteihin mukaan. Jos aikataulu, ominaisuuksien määrä ja budjetti on hakattu kiveen niin ole siinä Agile sitten. J. Kasvi vois ottaa välillä tämänkin asian työn alle, siis ihan oikeasti!

Perä edellä puuhun

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 13.12.2008 1:11

6

15

Eihän Scrum tarkoita sitä että on kokoajan kiire. Jos on kokoajan kiire, ei tekemistä ole plänätty realistisesti. Scrumin oikeita hyviä puolia kehittäjälle on nimenomaan se, että voi valita listalta sellaisia tehtäviä mitkä itselleen sopii ja jotka saa ilman ylitöitä aikaan. Vanhassa mallissa päätökset tehtiin usein developerin yläpuolella joka taas aiheutti projektin loppuun järkyttäviä puristuksia. Nyt vain voidaan ilmoittaa että nämä jutut eivät mahtuneet tähän versioon, tehdäänkö seuraavaan.

jore

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 13.12.2008 11:53

10

13

se on aivan sama mitkä ovat projektinhallintamenetelmät ja johtamismallit, koska projekti käyttää aina sille varatun ajan, AINA.

PM

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 13.12.2008 18:23

8

17

Useampaan yllä olevaan kommenttiin vastineena:

Jos projekti kestää kaksi vuotta, se on jo lähtökohtaisesti epäonnistunut. Ei silloin voida puhua projektista, vaan kokonaisuus on jaettava useampaan pienempään projektiin. Niitä voidaan sitten kutsua vaiheiksi tai miksi tahansa, mutta yli puolen vuoden projektia ei pitäisi edes aloittaa. Siinä vaiheessa on viimeistään oltava jotain konkreettista tuloksena ja käytettävissä.

En sanonut, että vesiputousmalli on sen parempi kuin agile-menetelmät. Sanoin kuitenkin, että se on selkeämpi myydä. Milestoneja voidaan käyttää myös vesiputousmallissa.

Valitettavan usein todellisuudessa agilena myyty projekti tarkoittaa asiakkaan mielestä sitä, että kaikki kaivatut ja projektin aikana keksityt toiminnallisuudet toteutetaan, mutta aikataulu ja hinta ovat kiinteitä - vain toimittaja joustaa.

Niin kauan, kun ostajan puolella ei ymmärretä eri projektimallien merkitystä on kaikkien kannalta parempi pysyä jossain, josta pääsee vielä lopulta irti.

...ellei sitten ole se asiakas, joka osaa vaatia ja saa kaiken vaatimansa puoli-ilmaiseksi. ;-)

J

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 13.12.2008 22:11

Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yle: Sadantuhannen suomalaisen käyttämä piraattisivusto sulki itse itsensä

• Ei rapparia Mäntyniemeen
• Perjantain ketjukolarien vakuutuskorvauksia saa odottaa pitkään
• Tutkimus: Ihmiset lukevat ravintolan ruokalistaa kuin kirjaa
• Suomalaisarkeologi työryhmineen löysi Egyptistä muumion