Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Uhka USA:n sotilasylivoimalle?

Eurooppa haluaa oman gps-satelliittiverkon turvallisuudenkin vuoksi

28.11.2001 11:01 Amerikkalaiset ovat huolissaan eurooppalaisten halusta rakentaa oma satelliitteihin perustuva paikannusjärjestelmä. Eurooppalaisten Galileoksi ristimä hanke on muuten herättänyt kiinnostusta ympäri maailman.

Tällä hetkellä yleisesti käytössä oleva satelliittipaikannusjärjestelmä eli gps (Global Positioning System) on USA:n puolustusvoimien omistama ja täysin sen kontrollissa. Samaa järjestelmää siis käytetään ohjuksen täräyttämiseen Osama bin Ladenin päähän ja taas marjaskarhujen jäljestämiseen siviilioloissa. Myös Benefonin uudet puhelimet hyödyntävät amerikkalaista satelliittiverkkoa.

Eurooppalaisten huolena kuitenkin on verkon haavoittuvuus. Amerikkalaiset militantit saattavat estää gps-verkkonsa siviilisignaalin käyttämisen ulkopuolisilta milloin hyvänsä - siis kriisitilanteessa. Ja senjälkeen esimerkiksi kauppamerenkulku seilaa hataralla pohjalla. Asiasta saatiin näyttöä viime vuonna, jolloin USA katkaisi siviilisignaalin häirintäyritysten vuoksi.

Asiaan liittyy toki muutakin kuin pelkästään huoli satelliittipiuhan päässä pysymisestä. Eurooppalaisia arveluttaa myös se, että täkäläiset yritykset eivät pääse samalla tavalla mukaan gps:n kaupalliseen hyödyntämiseen kuin amerikkalaiset yritykset ovat päässeet.

PricewaterhouseCoopersin tekemä puolueeton tutkimus väitti, että Galileosta on merkittävää taloudellista hyötyä eurooppalaisille.

Euroopan Unionin Galileo-satelliittijärjestelmän pitäisi olla valmis 2008. Koko projekti tulee arvioiden mukaan maksamaan noin 3,6 miljardia euroa. Eurooppalainen järjestelmä on alun perinkin siviilikäyttöön tarkoitettu, joskaan mikään ei estäne sen paikannusominaisuuksia käytettävän myös sotilaallisiin tarkoituksiin.

Kilpailevat hankkeet

Kiina pyrkii myös rakentamaan oman paikannussatelliittijärjestelmänsä seuraavan vuosikymmenen mittaan. Se on jo laukaissut kaksi ensimmäistä kokeilusatelliittia, joita käytetään kaupunkien liikenteen valvontaan ja maanjäristysten seurantaan.

Venäjällä puolestaan on jo olemassaoleva sotilaskäyttöön tarkoitettu järjestelmä. Se on alunperin suunniteltu 24 satelliitilla toimivaksi, mutta ikääntyneet satelliitit ovat tippuneet käytöstä sitä mukaa kuin Venäjän talous on taantunut. Tällä hetkellä taivaita tallaa ainoastaan kuusi satelliittia, mutta vuoden loppuun mennessä Venäjän on tarkoitus vahvistaa taivaanvaeltajien määrää vielä kolmella.

New York Times kuvaa kirjoituksessaan eurooppalaista hanketta lupaavimmaksi kaikista. Se on myös herättänyt runsaasti kiinnostusta Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Kanada on osallistunut projektin alkuvaiheen rahoitukseen ja Venäjä puolestaan on lainannut teknistä asiantuntemusta ja havittelee hankkeesta myös isompaa roolia.

Myös Kiina on osoittanut halukkuuttaan osallistua hankkeeseen, samoin mm. Israel, Intia, Etelä-Afrikka ja Australia.

Maailmanlaajuinen standardi

Yhdysvallat on painottanut, että gps on globaali standardi. Galileo-hanke pystytettiin osittain myös sen vuoksi, että eurooppalaiset ovat pelänneet jäävänsä teknologisesti Yhdysvalloista jälkeen. Galileo on rahalliselta arvoltaan suurin EU:n infrastruktuurihanke tähän mennessä ja tietysti sen teknisiä, taloudellisia ja innovatiivisia kerrannaisvaikutuksia laskeskellaan terhakkaasti Brysselissä.

- Galileo on hyvin hämmentävä järjestelmä ainakin minun amerikkalaisen mieleni mukaan, Garmin Internationalin Pete Brumbaugh toteaa. Yritys valmistaa gps-vastaanottimia. - Meillä on jo olemassa aivan kohtuullinen järjestelmä, ja vastaanottimia, jotka tarjoavat hämmästyttävää paikannustarkkuutta ympäri maailman.

Euroopan Unionin raskain argumentti satelliittiverkon rakentamiselle on se, että Yhdysvallat ei pysty takaamaan gps:n siviilisignaalin saatavuutta ja luotettavuutta kaikissa olosuhteissa. Sensijaan Galileo tarjoaa maksuttoman julkisen signaalin ja sertifioituja palveluja hallituksille ja maksaville tilaajille.

Analyytikkojen mielestä ajatus rinnakkaisesta gps-verkosta on kriisitilanteita ajatellen hyvä.

Amerikkalaiset eivät pidä monopolin murentumisesta

Amerikkalaiset viranomaiset puolestaan ovat olleet kovasti skeptisiä kustannusten ja satelliittiverkon rakentamisesta saatavien hyötyjen osalta.

Galileo-hankkeen edetessä Yhdysvaltain hallitus on kuitenkin esittänyt huolensa myös kaupankäynti-, turvallisuus- ja teknologiastandardien osalta.

Lokakuussa pidetyn viimeisimmän Galileo- ja gps-tapaamisen osalta keskusteltiin vakavasti Galileon perusprinsiipeistä.

Jotkut Yhdysvaltain puolustuvoimissa ovat huolissaan siitä, että riippumaton satelliittijärjestlemä syö USA:n saavuttamaa sotillaallista etulyöntiasemaa. Lisäksi USA on vaatinut, ettei Galileo saa käyttää samaa taajuuskaistaa gps:n sotilaallisen signaalin kanssa.

Gps-järjestelmän käyttö sai ensimmäisen kovan tulikasteensa Persianlahden sodassa 1991 ja se oli ratkaisevassa osassa vahvistamassa Yhdysvaltain sotilaallista ylivoimaa.

Erityisesti amerikkalaiset ovat huolissaan siitä, että Euroopan Unioni käyttää lainsäädäntöä hyväksi ja sen avulla estää amerikkalaisia yrityksiä pääsemästä osalliseksi Galileon mahdollistamien satelliittinavigointilaitteiden yms. paikannusvälineiden valmistamisesta ja myynnistä.

Euro siis ratkaisee Amerikassakin.

Jutun kirjoitti: Erkki Mäki

Erkki Mäki

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Googlen haastaja liehittelee mediataloja

26.05.2007 Norjalaisella Fastilla ei ole aikomustakaan kilpailla sanomalehtien verkkosivujen kanssa. Hakupalveluihin erikoistunut yhtiö pitää itseään mediatalojen kumppanina ja auttaa niitä ottamaan "lukijat ja mainostajat takaisin haltuunsa", kuten toimitusjohtaja John Markus Lervik asian ilmaisee.


Kolme vuotta sitten

Matti Nikki ei päässyt poliisin sensuurista

26.05.2009 Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland joutui jälleen keräämään silmänsä lattialta. Yhdistyksen viimeisin ihmettelyn aihe on hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Matti Nikki ei voi valittaa joutumisestaan internet-sensuurin kohteeksi.

.