Lue uutinen mobiilisivustolla

Televiestinnän yksityinen suoja uhattu

30.8.2002 12:06 Julkisuudessa on herännyt keskustelu teletietojen tallennuksesta ja tietojen hyödyntämisestä rikollisuuden torjunnassa. Televiestinnän luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja sen yhteydessä koetaan nyt uhatuiksi, kerrotaan tuoreimmassa FiCom-katsauksessa.

Tanska on EU:n puheenjohtajamaana saanut syyt niskoilleen edeltäjänsä ehdotuksesta, jonka mukaan teletietoja olisi säilytettävä yhden tai jopa kahden vuoden ajan. Tanska on kiistänyt tehneensä tai tekevänsä yksityiskohtaisia ehdotuksia teletietojen tallentamisesta.

Kesäkuun 24. päivä laadituissa, tulevan puheenjohtajakauden järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa tavoitteissa Tanska kiirehtii sitovien sääntöjen säätämistä teletietojen tallentamisesta. Säännöillä varmistetaan, että teletiedot ovat käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan rikostutkinnassa. Tarkkoja teletietojen säilyttämisen aikarajoja ei esitetä, mutta keskustelu itse tallentamisvelvoitteesta ei ole päättynyt.

Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviä ollaan paraikaa panemassa täytäntöön EU:n jäsenmaissa. Tietosuojadirektiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden säätää poikkeuksista viestinnän luottamuksellisuuteen ja yksityisyyden suojaan. Suomessa direktiivistä muotoutuu viestinnän tietosuojalaki, jossa säilytysaikaankin otetaan kantaa. Viime kädessä kansanedustajat päättävät säilytysvelvollisuuden pituudesta.

Edellytyksiä esitetään väljennettäväksi

Tälläkin hetkellä teleyritysten velvollisuutena on mahdollistaa pakkokeinolain mukainen telekuuntelu ja televalvonta, korostetaan FiComista.
Telekuuntelun ja -valvonnan hyödyllisyys rikosten selvittämisessä on kasvanut huimasti. Tilastotiedot volyymeistä kertovat omaa kieltään. Kun telekuuntelulupia myönnettiin vuonna 1996 kolme, myönnettiin niitä vuonna 2001 jo 787. Vuonna 1996 televalvontalupia myönnettiin 439 ja vuonna 2001 nelinkertaisesti eli 1469.

Telekuunteluluvat koskevat viestinnän sisältöä ja kohdistuvat aikaan luvan myöntämisen jälkeen. Televalvonta koskee sellaisia teletietoja, jotka kertovat soittajan tai lähettäjän sekä vastaanottajan teleosoitteen, milloin yhteys on otettu ja kauanko se on kestänyt. Televalvonta voi kohdistua luvan myöntämistä edeltävään aikaan. Lisäksi televalvonta voi kohdistua matkaviestimen sijaintitietoon.

Suomen eduskunnalla on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys pakkokeinolain muuttamiseksi. Esityksessä väljennetään telekuuntelun ja televalvonnan edellytyksiä. Muutosesityksessä on kansalaisten oikeusturvan kannalta selkeyttävää se, että luvan myöntäisi alun perin tuomioistuin tai ainakin se siunaisi tutkinnanjohtajan päätöksen jälkikäteen 24 tunnin sisällä.

Kansalaisten yksityisyyden suojaan puuttuu myös niin kutsuttu tolppalupa, jossa poliisille voidaan tuomioistuimen määräyksellä vakavien rikosten osalta antaa tieto niistä matkaviestimistä, jotka ovat rikoksen tapahtuma-aikana olleet lähistöllä tai muussa tutkinnan kannalta merkityksellisessä paikassa.

Tuleva sananvapauslaki määrää teleyrityksen säilyttämään tunnistamistietoja vähintään kolme kuukautta. Velvollisuus koskee lähettimen, palvelimen tai muun vastaavan laitteen ylläpitäjää ja tarkalleen ottaen vain viestejä, jotka on tarkoitettu yleisölle. Sähköpostiliikenteen erotteleminen yksityiseen ja yleisölle tarkoitettuun saattaa olla mahdotonta. Sananvapauslain erikoisuus on, että tietoja voidaan luovuttaa myös yksityiselle asianomistajalle, jos hän nostaa syytteen viestin lähettäjää vastaan.

Ala odottaa selkeitä ja oikeudenmukaisia lakeja

Keskustelu tasapainosta henkilökohtaisten tietojen suojaamisen ja viranomaisten tiedonsaantitarpeiden välillä on tärkeää. Olennaista on, että tuleva lainsäädäntö on määritelmiltään selkeää ja tarkkarajaista.

Teleyrityksiltä pyydettävien, rikosten estämiseksi ja tutkimiseksi tarvittavien tietojen on oltava relevantteja eivätkä tietojen pyynnöt saa olla tavoitteisiin nähden ylimitoitettuja. Tällä tavoin löytyy tasapaino kahden osittain vastakkaisen tavoitteen välillä.

Lisäksi on tärkeää, että teleyrityksille viranomaistehtävistä syntyneisiin kustannuksiin osallistuu koko suomalainen yhteiskunta - onhan kyseessä yhteisen turvallisuutemme suojaaminen.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste