Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Laki yksityisyyden suojasta ei pysy teknisen kehityksen perässä

Tekeille uusi tietosuojalaki suitsemaan paikannusbisnestä

24.9.2002 17:09 Liikenne- ja viestintäministeriö viilaa vain muutaman vuoden voimassa olleeseen tietosuojalakiin joukon pikaisia muutoksia. Pöydällä on muun muussa kysymys tunnistedatan taltionnista (ja myynnistä) sekä paikannuksen etiikasta. Perusteellinen lakipäivitys tullee voimaan ensi vuoden kesällä.

- Maailmassa tapahtuu hurjasti muutoksia. Viime vuoden syyskuun 11. päivän jälkeenkin on jo tapahtunut niin paljon, että tietosuojalain kannalta se on ongelmallista, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on hieman huolestunut uusista paikannukseen liittyvistä liiketoimintamalleista ja eräänlaisesta ?teleoperaattori?-määritelmän hämärtymisestä.

Erityisesti Aarniota epäilyttävät erilaiset gsm- ja gps-paikannukseen perustuvat ansaintamallit: se kuinka jatkossa turvataan, että henkilö tulee satelliittitietojen tai tukiasemapistekoordinaattien pohjalta paikannetuksi vain omalla luvallaan, ja että tiedot hänen liikkeistään eivät jää servereille kauppatavaraksi.

Tietosuojalaki vanheni viidessä vuodessa

Uusi laki yksityisyyden suojasta teletoiminnassa tulee säätämään tiukahkot reunaehdot, kuka saa paikantaa ja kenet, ja millä ehdoilla. Lakiesitys valmistuu ministeriön nimeämässä toimikunnassa vuoden loppuun mennessä. Voimaan uuden lain odotetaan astuvan ensi vuoden heinäkuussa.

Aarnio katsoo, että vuodelta 1997 EU-direktiiviin teletoiminnan tietosuojasta perustuva vuoden 1999 heinäkuussa voimaan tullut laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä on jo auttamattomasti vanhentunut. Markkinoille on tullut tekniikoita, joista ei lakia säätäessä ollut vielä paljon tietoa.

Yhtenä uutena tulokkaana Aarnion on saanut nostelemaan kulmakarvojaan gps-pohjainen vankien tai rikoksista epäiltyjen paikantamiseen. Tämä toiminta edellyttää yleensä suostumuksen valvottavalta, mutta lakia siihen ei ole.

Kuinka eksyneeltä kysytään lupa paikannukseen?

Toinen jäljitys perustuu tiheään gsm-tukiverkkoon. Teknisen paikannuksen avulla voi seurata esimerkiksi huonokuntoisia vanhuksia ja eksyneitä. Rikollinen jäljittäminen gsm-tukimasemien avulla alkaa olla kortteliluokan tarkkuudessa. Tämä edellyttää poliisilta tuomioistuimen lupaa ennen kuin teleoperaattori on velvollinen antamaan koordinaatteja. Laki koetaan puutteelliseksi.

Pakkokeinon lisäksi myös erilaiset hätätilat ja katastrofit, esimerkiksi kun ihmisen henki tai terveys on uhattuna, ovat olleet viranomaisille peruste paikkakoordinaattien hankkimiseen. Laki tämänkin toiminnan säätelyyn tulee hieman jälkijunassa.

Aarnio arvioi, että ansaintamallien tuominen paikantamiseen luo uusia ongelmia. Se on yksi peruste päivittää lakia nykyisin käytössä olevan teknologian suomien mahdollisuuksien kanssa samalle tasolle.

Valmisteilla olevan lain hengen mukaan periaatteessa kenenkään ei pitäisi joutua paikannettavaksi ilman omaa suotumustaan. Toimikunta miettii kuinka sovittaa erillismenettelyt, esimerkiksi hätätapaukset ja rikollisuuden torjunta lakiin, jotta paikkatietojen luovutus tapahtuisi perustellusti ja lain mukaisesti.

Teletunnistetietojen säilytystä ei syytä jatkaa

Yksi tietosuojalainsäädäntötyön pääkysymys piilee televiestinnässä syntyneiden tunnistetietojen tallennusajoissa. Heinäkuussa hyväksytyssä EU direktiivistä viestiliikennedatan tallennusaika on ?ympäripyöreästi sanottu? ja Aarnion mukaan EU jättää tilaa kansalliselle päätöksen teolla.

- Meidän kannaltamme kolme kuukautta on sopiva aika viestiliikennetiedon säilyttämiselle, ja sellaisena on toimikunnan esityksessä, Aarnio sanoo.

Aarnio suhtautuu skeptisesti Europolin laatimaksi epäiltyyn muistioon kaiken kattavasta teleliikenteen viranomaisvalvonnasta. Asiakirja ilmestyi uuden EU:n puheenjohtajamaan Tanskan pöydälle, ja tähtää taas uusiin tarkastuksiin teleliikenteen tieto- ja yksityisyyden suojaa määrittävissä direktiiveissä.

Esitys sisältää ennätyksellisen tiukkoja säädöksiä unionin jäsenmaiden teledatan talteenotosta. Motiiviksi telekommunikaatioyhtiöiden taltiopakolle asiakirjassa esitetään rikollisuuden, esimerkiksi huumekaupan ja terrorismin valvontaa ja torjuntaa.

Tämän asiakirjan osalta Aarnio katsoo, että perusteita yli kolme kuukautta pitkän talennusajan säätämiselle tai tietojen luovuttamisperusteiden höllentämiselle ei ole.

Jutun kirjoitti: Reijo Holopainen

Reijo Holopainen

Mainitut yritykset

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Yliopiston it-väki sohelsi - krakkeri pääsi järjestelmiin

26.05.2007 Krakkeri murtautui kaksi viikkoa sitten University of Coloradon palvelimelle ja sai ulottuvilleen muun muassa 45 000 opiskelijan henkilötiedot. Yliopiston it-väen mukaan hyökkääjä pääsi järjestelmään ujuttamalla sisään madon Symantecin virustorjunnan aukosta.


Kolme vuotta sitten

Sonera varoittaa häiriöistä kaapelitelevisiossa

26.05.2009 Telekonserni Sonera vaihtaa kaapelitelevision salausjärjestelmää ja siirtyy uusiin kaapelikortteihin.

.