Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Tietosuojavaltuutettua kiinnostaa, noudatetaanko henkilötietolakia?

Kysymys kanta-asiakasjärjestelmien tietosuojasta jakaa asiantuntijat

10.10.2002 22:49 Suhtautuminen kauppaliikkeiden kanta-asiakas- ja bonuskorttijärjestelmiin ja niiden sisältämiin bonuskortin haltijan ostoskäyttäytymistietoihin jakaa tietosuoja- ja turva-asiantuntijoiden mielipiteet. Kaikki eivät näe kauppaketjujen villiä tietojen tallennusta haitallisena asiana, jos pelisäännöt ovat selvät. Asiakkaaltaan kaupan olisi kysyttävä lupa tietojen tallennukseen annettuaan tälle ensin perustiedot rekisterijärjestelmästään. Tämä ei ole vielä käytäntö.

- Edelleenkin on nähtävissä, että kauppaliikkeiden kanta-asiakasjärjestelmiä merkittävästi suuremmat yksityisyyden suojan uhan sekä yksilöiden ja yhteisöjen tietoturvallisuuden uhkatekijät piilevät avoimissa tietoverkoissa mutta myös ihmisten hallitsemattomassa toiminnassa internetissä surffaillessaan, arvioi tietoturvakonsultti Arto Kangas.

Kangas työskentelee Elisa Communications -konserniin kuuluvassa tietoliikenne-, tietoverkko- ja tietoturvaratkaisuja kehittävässä Heltel Oy:ssä. Hän kyseenalaistaa tunnettujen internet-asiantuntijoiden julkisuudessa esittämät jyrkän vastustavat kannat osto- ja kuluttajakäyttäytymisen sähköiseen seurantaan ja tallennukseen.

- Tässä kanta-asiakaskortti-asiassa on ratsastettu aiheettomasti tietoturvan ja tietosuojan kustannuksella. Kanta-asiakastietojen kanssa samassa yhteydessä on yksityisyydensuoja ja tietoturva rinnastettu jopa luonnonsuojeluun.

Tieto ostoskäyttäytymisestä parantaa kaupan palvelua

- Niin kauan aikaa, kun konseptilla tavoitellaan asiakasalähtöisyyttä. Kun kohderyhmät ja heidän kulutuksensa saadaan selville, kauppa paranee ja asiakaat saavat siitä etua, Kangas sanoo.

Kankaan mukaan asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen ja ostokäyttäytymisen tietäminen luo mahdollisuuden huomioida asiakaslähtöisyys valikoimissa. Esimerkiksi elintarvikekaupassa tämä näkyy tuotteiden tuoreudessa.

- Päivittäistavaroiden kierto paranee, hävikki pienenee, ja ehkäpä kulutkin pienenevät ja kenties jokunen asiakas tulee tyytyväisemmäksi.

- Ilman omalta asiakaskunnaltaan tulevaa suoraa tietoa kauppias joutuu tekemään hankintoja ja valintoja yleisen tilastollisto- tai tutkimustietojen pohjalta.

Silti Kangas myöntää, että pelisäännöt ovat välttämättömät. Kaupan olisi kysyttävä kuluttajalta lupa tietotallentamiseen. Kuluttajalla on oikeus tietää, mitä tarkoitusta varten tietoja kerätään, missä ja miten niitä säilytään, ketkä tietoihin ovat oikeutettuja.

Ongelma on melko uusi. Ostostietojen sähköistä tallennusta kaupat eivät ole myöntäneet eivätkä kieltäneet, mutta informaation arvo on myönnetty. Tietosuojavaltuutetun toimistolla esimerkiksi ei ole vielä ratkaisuja kaupan keskusliikkeiden kanta-asiakastietojen keräykseen, käsittelyyn tai tallennukseen, myöntää tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Rekisterien tulee olla yleisiä ja avoimia

Vuonna 1999 voimaan tullut henkilötietolaki määrää kaiken yksityisyyttä koskevan tiedon, esimerkiksi ostoskäyttäytymistiedon keruun yleiseksi ja avoimeksi. Kaupan keskusliikkeet eivät kerro sirukortin myöntäessään juuri muuta kuin bonusten määräytymisperusteet sekä kortin mahdollistaman muut edut.

- Henkilötiedon käsittely tarvitsee erillisen sopimuksen. Kanta-asiakas- ja bonusasiakasjärjestelmiin liityttäessä rekisterin ylläpitäjän pitäisi kertoa rekisteriselosteen nähtävillä pito, ja taata kunkin rekisteröidyn osalta henkilötietojen tarkastaminen, ylitarkasta Heikki Partanen tietosuojavaltuutetun toimistosta.

Kankaan mukaan tietoturvallisuuden pitäisi tukea liike-elämässä ja taloudessa hyvää tietojenkäsittelytapaa.
- Ensin ennen kuin vastustetaan tietojen tallennusta olisi hyvä miettiä, mitä vastustetaan ja millä perusteilla, Kangas sanoo.

Kangas näkee vaaran, että vastustettaessa vain vastustamisenriemusta, orwellilaisten uhkakuvien siivittämänä helposti sahataan omaa oksaa.

Lisäksi Kankaan mielestä tietojenkeräämisestä aiheutuvan "viranomaisseurannan" byrokratian olisi oltava kohtuullisessa suhteessa liiketoiminnan laajuuteen ja tuottavuuteen. Näin kyläkaupatkin selviäisivät vielä jotenkin tietoyhteiskunnassa.

- Kyläkauppias tuntee kanta-asiakkaidensa ostoskäyttäytymisen aika hyvin, ilman noita sähköisiä järjestelmiäkin. Suuremmilla kauppiailla tuskin on aikaa yksittäisten asiakkaiden historiikkeihin paneutua, Kangas pohtii.


Jutun kirjoitti: Reijo Holopainen

Reijo Holopainen

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Yliopiston it-väki sohelsi - krakkeri pääsi järjestelmiin

26.05.2007 Krakkeri murtautui kaksi viikkoa sitten University of Coloradon palvelimelle ja sai ulottuvilleen muun muassa 45 000 opiskelijan henkilötiedot. Yliopiston it-väen mukaan hyökkääjä pääsi järjestelmään ujuttamalla sisään madon Symantecin virustorjunnan aukosta.


Kolme vuotta sitten

Sonera varoittaa häiriöistä kaapelitelevisiossa

26.05.2009 Telekonserni Sonera vaihtaa kaapelitelevision salausjärjestelmää ja siirtyy uusiin kaapelikortteihin.

.