Lue uutinen mobiilisivustolla

Kamerapuhelimia vuoden lopussa 17-18 miljoonaa

21.11.2002 10:50 Kamerapuhelimia arvioidaan myytävän vuoden loppuun mennessä 17-18 miljoonaa kappaletta, mikä on vain viisi prosenttia kokonaispäätelaitemyynnistä maailmassa. Kolmannen sukupolven umts-järjestelmiä on rakennettu koeluontoisesti, eikä niistä odoteta teleoperaattoreille merkittävää tulokertymää ainakaan ennen vuotta 2005.

Nämä tiedot ilmenevät TE-keskusten ja kauppa- ja teollisuusministeriön torstaina julkaisemissa tietoliikennevälineiden ja elektroniikan sopimusvalmistuksen toimialaraporteissa.

Rapottien mukaan toisen sukupolven tuotteet (gsm-verkot ja kännykät) ovat saavuttaneet kasvupisteensä teollistuneissa maissa. Nämä markkinat vetävät yhä Kiinassa, Kaakkois-Aasian tietyissä osissa, Venäjällä ja jossain määrin Etelä-Amerikassa. Kolmannen sukupolven solukkoverkkojen ja päätelaitteiden tuotteistus on osoittautunut odotettua työläämmäksi ja operaattoreiden investointikyky muuttuneessa tilanteessa hyvin rajalliseksi.

Osittaiseksi kysynnän pelastajaksi läntisessä maailmassa ovat nousseet toisen ja kolmannen sukupolven tuotteiden väliin tarjottu gprs-verkko (Japanissa I-mode), joka oli halpa toteuttaa ja multimedia messaging -palvelut. Niissä huomattavin sovellus on kamerapuhelin.

Pisimmällä kolmannen sukupolven järjestelmissä ollaan Japanissa, jossa sitä käytetään pienimuotoisesti, mutta varsin onnistuneesti. Japanissa oivallettiin sisältötarjonnan merkitys ajoissa ja sikäläisellä I-mode- järjestelmällä on yli 30 miljoonaa käyttäjää.

Lama ei lannistanut

Lamasta huolimatta tietoliikennevälineiden valmistajilla ja niitä palvelevilla sopimusvalmistajilla on yhä hyvin vankka asema Suomessa. Tuotannon osuus koko teollisuuden tuotannosta lähentelee viidennestä, viennin neljännestä ja t&k-panostus kahta kolmannesta.

Lähivuosina tuotantoa ylläpitävät maailmalla ja Suomessa wlan-sovellukset, wap yleensä, gprs- ja I-mode -sovellukset, kolmannen sukupolven sovellukset sekä pienemmän penetraation alueilla toisen sukupolven sovellukset, joille löytynee merkittävää jatkokysyntää muun muassa Intiasta.

Päätelaitteiden maailman markkinat ovat jo kolmantena vuonna peräkkäin jääneet n. 100 miljardiin euroon ja verkkomarkkinat ovat pudonneet reiluun 50 miljardiin euroon (n. 15 %) alueellisesti laajentuneista markkinoista huolimatta. Sen sijaan suuria kasvulukuja nähdään langallisissa laajakaistaisissa runko-, alue- ja liityntäverkoissa sekä globaalisti että Suomessa.

Kuihtuneet kasvuennusteet ovat kiristäneet laitevalmistajien kilpailua ja tämä on heijastunut tuntuvasti myös sopimusvalmistajiin. Konsolidoinnit ja fuusiot samoin kuin toimintojen tai prosessien ulkoistamiset ovat lähes jokapäiväisiä tapahtumia.

Uuden teknologian käyttöönotto ei siis ole sujunut siten kuin kaksi vuotta sitten ennakoitiin. Maailman suurimmat laitevalmistajat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ovat ilmoittaneet yhteensä jopa satojen tuhansien henkilöiden irtisanomisista. Suomessa tuotantoyksiköitä ovat toistaiseksi lopettaneet lähinnä kansainväliset sopimusvalmistusjätit. Sopeuttamistoimenpiteet kuitenkin jatkuvat.

Riippuvuus kasvanut

Päähankkijoiden ja sopimusvalmistajien välinen riippuvuus on kasvanut, suhteita on syvennetty ja yhteispelin merkitystä on korostettu. Merkittävää on, että valmistuspalvelut eivät koske enää vain tuotantoa, vaan ne ulottuvat suunnittelusta ylösajoon, testaukseen, tuotantoon, jopa jakeluun ja jälkimarkkinointiin.

Maailman elektroniikkatuotannosta on ulkoistettu Pohjois-Amerikassa puolet, Euroopassa neljännes ja Japanissa korkeintaan 15 prosenttia. On esitetty, että potentiaalia sopimusvalmistuksen osuudeksi olisi 80 prosenttiin (tuotteen omakustannushinnasta) saakka.

Sopimusvalmistuksen tarjonta kasvaa lähivuosina voimakkaimmin Aasiassa. Suomessa tietoliikennelaitteiden valmistuksesta on ulkoistettu lähes puolet, muusta elektroniikkatuotannosta selvästi vähemmän. Sopimusvalmistuksen kehitysnäkymät riippuvat kotimaisen päähankkijateollisuuden menestyksestä ja sopimusvalmistuksen omasta kehityskyvystä. Molemmilla on väistämätön tarve lisätä tai varmistaa kilpailukykyä globaalisti.

Entistä ahtaammassa päähankkijoiden tilanteessa sopimusvalmistajat ovat ostaneet (myös joutuneet ostamaan) päähankkijoilta yksin vuonna 2001 noin seitsemällä miljardilla eurolla valmistustoimintaa ja kokonaisia liiketoimintaprosesseja.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita

• Epäilty ampuja yöllä Facebookissa: "Oli kivaa toverit"
• Hyvinkään ammuskelusta epäiltyä luonnehditaan ujoksi
• Hyvinkäällä haavoittunut poliisi on HJK:n naisten liigajoukkueen pelaaja
• Saksassa tehtailtiin uusi aurinkosähköennätys