Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Esitys Netecissä:

LVM:n Pursiainen: Uudet taajuushuutokaupat pelottava uhka

9.4.2003 12:01 Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Harri Pursiainen harmitteli Netec & Infosec -tapahtuman esityksessään, ettei umts-huutokauppoja järjestäneet maat, eikä Euroopan Unionin komissiokaan "pintaa syvemmältä" vieläkään tunnusta tekoa virheeksi. "Se on pelottavaa, kun uutta sääntelymallia ollaan luomassa", hän huomautti.

Pursiaisen mukaan Eurooppa ei välttämättä ole ottanut opikseen tekemistään virheistä, vaan saattaa toistaa niitä lähivuosina, kun muun muassa EU:n uusia jäsenmaita vaaditaan taajuushuutokauppoihin "eurooppalaisen harmonian" nimissä.

- Kun analoginen televisio aikanaan loppuu, ovat esimerkiksi siltä vapautuvat taajuudet tällaisen keskustelun luonteva kohde. Lähivuosina tullaan näkemään, että huutokauppojen surullinen tarina ei vielä ole ohi. Suomalaisilla on hirmuinen työmaa edessä, jos haluamme oman äänemme kuuluville ja oikeasti vaikuttamaan unionin kohtaloihin, Pursiainen korosti.

Keskustelut alan keskeisten toimijoiden kanssa eivät kuitenkaan hyvää lupaa. Maailmassa ei liene vielä järjestetty onnistunutta taajuushuutokauppaa. Se mikä toimii kivasti teoriassa, ei näytä toimivan käytännössä – silti monet eivät halua hylätä teoriaansa, Pursiainen harmitteli

Umts-kohmelo jatkuu

Euroopassa ollaan Pursiaisen mukaan yhä kolmannen sukupolven lupahuutokauppojen jälkeisessä kohmelossa. Hänen mielestään hallitukset nöyryyttivät teleyrityksiä ja saivat ne polvilleen hämmästyttävän tehokkaasti.

- Euroopan unioni valtionpäämiehiään myöten on nyt hätyytellyt hallituksia ja komissiota toimimaan alan hyvien toimintaedellytysten luomiseksi. Hyvä niin, vaikka vähän farisealaiselta se kuulostaa, Pursiainen huomautti.

Monet valistuneet veikkaavat, että umts-palvelut tulevat aitoon kaupalliseen käyttöön vasta vuoden parin kuluttua. Suomessa umts-toimiluvat eivät sisällä yksityiskohtaisia ja pakottavia verkon laajentamisvaatimuksia, vaan sallivat kohtuullisen joustavasti verkon laajentamisen kysynnän mukaan. Tämä on jo gsm-toimilupien yhteydessä hyväksi havaittu malli, hän korosti.

- Joissakin maissa tiukoista laajentamisvaatimuksista voi olla ikäviä seurauksia, jollei lupaviranomainen jousta. Vuosia etukäteen regulaattorin vaatimuksesta rakennettavat verkot ammottavat palvelujen ja käyttäjien puutteessa tyhjillään. Eikä siinä kaikki: verkkoinvestoinnit on tehtävä nyt eikä vielä haparoivan teknologian laitteiden kehittymistä voida odottaa.

- Pahimmillaan on niin, että investoinnit on pitkälti uudistettava vielä ennen kuin palvelut todellisuudessa käynnistyvät. Regulaattorit ottavat suuren riskin, jonka kyllä ensi sijassa kantavat operaattorit. Tätä ei vieläkään nähdä selvästi kaikkialla. Kun Suomi on pitänyt näitä kysymyksiä esillä Euroopan unionissa, olemme kohdanneet jopa ärtymystä, kun jaksamme puuttua jo päätettyihin asioihin, Pursiainen pohti.

- Ei ole välttämättä viisasta jättää niitäkään mahdollisuuksia käyttämättä, joita gsm-teknologia vielä tarjoaa. Voi olla, että gsm-verkon aktiivinen kehittäminen on tulevaisuuden näkökulmasta ainakin yhtä tärkeä kysymys kuin kolmannen sukupolven verkon mahdollisimman nopea rakentaminen.

- Gsm:n kehittäminen ei kuitenkaan saa merkitä umtsin hylkäämistä vaan nimenomaan siirtymistä kohti kolmatta sukupolvea. Jos teleyritysten arviot tulevaisuudesta viittaisivat tähän suuntaan, asiaa voitaisiin joutua pohtimaan myös viestintäpoliittiselta kannalta ja lupaehtoja koskevana kysymyksenä. Liikenne- ja viestintäministeriö on omasta puolestaan valmis rakentavasti tutkimaan vaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että palvelujen kehitys ei pysähdy kolmatta sukupolvea odoteltaessa, Pursiainen lupasi.

TeliaSonera tehotarkkailussa

Jo suomalainen Sonera oli markkinoiden selvästi suurin ja vahvin toimija, ja TeliaSoneran syntyessä sen resurssit moninkertaistuvat. Tämä seikka on otettava huomioon viranomaistoiminnassakin, Pursiainen pohti.

Heinäkuussa voimaan tuleva uusi viestintämarkkinalaki antaa paremmat aseet sääntelyviranomaiselle puuttua teleyrityksen toimintaan, jos markkinoiden reilu toiminta sitä vaatii. Viestintäviraston on syytä ottaa vakavasti huomioon markkinajohtajan entistäkin vahvemmaksi käynyt asema, hän huomautti.

- TeliaSonera on erityisesti matkaviestinnässä toimija, joka tulee alistaa kilpailijoitaan tiukempaan sääntelyyn silloin, kun markkinoiden toiminnan kannalta syytä siihen on. Se ei ole vääryys ketään kohtaan eikä mielivaltaa, vaan siihen regulaattorilla on suorastaan lakiin perustuva velvollisuus, Pursiainen pohti.

Telia Mobile AB:n Suomen liiketoimintojen myynnillä on myös suomalainen viestintäpoliittinen ulottuvuus. Lisäksi Euroopan komission Telian ja Soneran yrityskaupan ehtojen mukaan uuden yhtiön on eriytettävä Suomen verkkoliiketoimintansa erillisiin yhtiöihin. Se näyttäisi merkitsevän matkaviestinliiketoiminnan ja kiinteän verkon liiketoiminnan muodostamista omiksi suomalaisiksi yhtiöikseen, Pursiainen arveli.

- On syytä toivoa, että komissio panee tehokkaasti tämän vaatimuksensa täytäntöön. Markkinoiden suurimman toimijan taloutta ja sisäisiä siirtoja on tarvittaessa voitava seurata reilun pelin varmistamiseksi, Pursiainen korosti.

"Kilpailu pirteätä"

Pursiaisen mielestä Suomen matkaviestinpalveluiden hinnat ovat yhä kansainvälisesti edulliset ja palvelutaso hyvä. Kilpailu on pirteätä ja varsin tervettä.

Pursiaisen mukaan operaattoreiden oman verkon sisäisten puhelujen edullisempi hinnoittelu kuitenkin vääristää kilpailua ja on ministeriön tarkkailulistalla.

- Toivottavaa olisi, että teleyritykset itse rukkaisivat hinnastonsa siihen uskoon, että kohtuuttomat vääristymät oikenisivat. Jos oman reviirin vartioiminen kohtuuttomalla hinnoittelulla ei muuten ota oietakseen, on siihen mietittävä sääntelykeinojakin, hän sanoi.

Pursiainen myös huomautti, ettei valtakunnallinen viranomaisverkko Virve saa ryhtyä kilpailemaan kaupallisten mobiilioperaattorien kanssa, vaikka kustannustenjakajaa saatetaan jossain vaiheessa haluta.

- Liikenne- ja viestintäministeriö lupaa, että viestintäpoliittisin toimin viranomaisradioverkolle ei muutenkaan anneta erityisoikeuksia ja etuuksia, jotka voisivat markkinoita häiritä, hän korosti.

Jutun kirjoitti: Jukka Viitasaari

Jukka Viitasaari

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Yliopiston it-väki sohelsi - krakkeri pääsi järjestelmiin

26.05.2007 Krakkeri murtautui kaksi viikkoa sitten University of Coloradon palvelimelle ja sai ulottuvilleen muun muassa 45 000 opiskelijan henkilötiedot. Yliopiston it-väen mukaan hyökkääjä pääsi järjestelmään ujuttamalla sisään madon Symantecin virustorjunnan aukosta.


Kolme vuotta sitten

"Olet saksalainen - olet terroristi"

26.05.2009 Viime aikojen katsotuimpia saksalaisvideoita YouTubessa, "Du bist Terrorist" on varoitus yksityisyyttämme uhkaavasta isosta veljestä. Se on myös saksalaisten itsetuntoa kohottaneen kampanjan satiiri, joka sai kampanjasta vastanneen mainostoimiston uhittelemaan videontekijää oikeusjutulla.

.