Lue uutinen mobiilisivustolla

Tieke ylistää Japanin laajakaistoja

12.10.2004 12:56 Japanissa internet on osa arkea. Laajakaistayhteydet lisääntyvät nopeasti. Näin kiteytti Teppo Turkki Japanin tieto- ja viestintäteknologian käyttötapoja viime perjantaina seminaarissa, jonka Tieke järjesti Helsingissä.

Tilaisuuden pääalustuksen pitänyt Teppo Turkki toimii Wasedan yliopiston vierailevana tutkijana.

Kommenttipuheenvuoron seminaarissa esitti Finpron johtava konsultti Markku Vantunen.

Teppo Turkin mukaan Suomen ja Japanin tieto- ja viestintäteknologian käyttökulttuureissa on selviä eroja, Tieke kertoo nettisaitillaan.

Japanissa tunteet ja anonyymiys verkossa ovat näkyviä piirteitä, Suomessa puolestaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö on pragmaattista ja järkevyyteen perustuvaa.

Lisävertailuksi Turkki otti korealaiset, jotka hänen mukaansa painottavat leikkiä ja tunnistettavuutta.

- Japanin tietoyhteiskuntakehitys nojaa vahvasti laajakaistaan. Hinnat ovat alhaiset ja nopeudet suuria. 45 Mbps:n ADSL-liittymä maksaa 19,50 euroa kuukaudessa. Yhteyksien määrä on lisääntynyt yli 33 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003, Turkki esitteli.

Markku Vantunen kiteytti, että laajakaistan ohella langattomat lähiverkot ovat yksi tietoyhteiskuntakehityksen tukijaloista. Puhelimet ja wlan ovat kehittyneet rinnakkain. Niitä ei nähdä toisiaan poissulkevina, vaan toisiaan täydentävinä tekniikoina.

Puhelimissa on nyt satelliittipaikannus ja digi-tv on tulossa niihin. Sovellusten laskentakapasiteetti on siirretty puhelimista verkkoon. Japanissa ei myydä internet-liittymää vaan peruspalvelupaketti. Internet-palveluntarjoaja ostaa verkkokapasiteetin verkko-operaattorilta. Markkinoiden koko näkyy tarjonnassa ja hinnassa.

Uusia palveluja kehitetään jatkuvasti

Japanin haasteita ovat globalisaatio, vanheneva väestö, tarve vierastyövoimaan, perinteisen perheen purkautuminen ja koululaitoksen kriisi. Vanheneva väestön tarpeisiin on nyt kehitteillä älykkäitä palveluita kotiin sekä terveydenhoitoon ja -seurantaan

Jotkut Japanissa kehitetyistä palveluista ovat siellä hyödyllisiä, mutta turhia Euroopassa. Sokkeloisessa Tokiossa on varmasti käyttöä kännykässä olevasta sähköisestä kompassista. Helsingissä hyöty olisi kyseenalainen.

Mielenkiintoinen uusi palvelu on FeliCa-mobiililompakko. Palvelu perustuu matkapuhelimeen, lukulaitteeseen ja biometriseen tunnisteeseen. Matkapuhelimessa on siru, joka antennin välityksellä kommunikoi lukulaitteen kautta. Maksutransaktio hyväksytään sormenjäljellä puhelimeen ja itse transaktio on ohi 0,1 sekunnissa. Sirulle voi joko ladata rahaa tai palvelua voi käyttää pankki- ja luottokortin ominaisuudessa.

Palvelun tuottaja NTT DoCoMo on subventoinut yritysten laite- ja ohjelmistohankintoja palvelun saamiseksi yleiseen käyttöön ja palvelusta on hiljalleen tulossa standardi. Japanissa ollaan siirtymässä lähes suoraan käteisen rahan käytöstä sähköiseen rahaan. Korttimaksamisella ei ole vastaavaa asemaa kuin Suomessa.

Digi-tv-kehitys perustuu vuorovaikutteisiin lisäarvopalveluihin. Televisio muodostaa kotimediakeskuksen, jonka avulla jaetaan videot ja kuvat. Televisiosta povataankin tulevaisuudessa muodostuvan kodin tärkein päätelaitteeksi. Kaupoissa ei enää näy perinteisiä kuvaputkitelevisioita, vaan taulutelevisiot ovat yleistyneet. Tämä näkyy taulutelevisioiden laskeneina hintoina.

Tietoyhteiskunta on tulossa voimakkaasti autoon. Ruuhkien takia viihde on tärkeässä asemassa.

Matkapuhelimella soitetaan vähän

Japanin matkapuhelinmarkkinat eroavat suomalaisista. Ihmiset eivät puhu puhelimeen julkisilla paikoilla, mutta lähettävät kyllä sähköpostia ja pelaavat pelejä. Puhelimeen ei puhuta julkisesti, koska sitä ei koeta sopivaksi ja koska puhelut ovat kalliita. Suosituimpia matkapuhelinpalveluita ovat pelit, soittoäänet ja horoskoopit.

Internetin kautta välitettävien IP-puhelujen suosio on nousussa. Jo seitsemän prosenttia yksityisistä ihmisistä ja runsas 20 prosenttia yrityksistä käyttää niitä. Hinta on halpa, sillä tunnin puhelu Helsinkiin lankapuhelimeen maksaa noin kaksi euroa. Laatu tosin vaihtelee huomattavasti.

Numeron siirrettävyys tulee Japaniin vuonna 2006. Tämä tullee vaikuttamaan matkapuhelujen hintoihin. Nyt 90 prosenttia operaattoreiden tuloista on puheluista ja vain 10 prosenttia palveluista, jotka kuitenkin ovat hyvin suosittuja. Toistaiseksi Saunalahden ja ACN:n kaltaiset palveluoperaattorit puuttuvat Vantusen mukaan kokonaan Japanin markkinoilta.

Valtion strategia vastatuulessa

eJapani-strategia on jähmettynyt yhdestä selvästi nähtävästä syystä. Japanissa ei ole sosiaaliturvatunnuksen kaltaista tunnusta, joka mahdollistaisi ihmisten sähköisen tunnistamisen.
Vuonna 2003 avattu viranomaisverkko-kansalaisportaali epäonnistui, sillä ihmiset kieltäytyivät käyttämästä sitä ja kaupungit kieltäytyivät ottamasta sitä käyttöön. Vastustuksen takana olivat epäilyt palvelun tietoturvallisuudesta.

Kansalaiset eivät myöskään nähneet saavansa erityistä hyötyä palvelusta. Japanissa on käytössä ainoastaan 250 000 tunnistamiskorttia.

Suurimpana tietoturvaongelmana on roskapostit, joiden jälkeen virukset tulevat vasta toisena. Lisäksi ongelmana ovat ns. wandering calls -puhelut, joilla soitetaan lyhyt puhelu vastaanottajalle. Kun puhelimen omistaja sitten soittaa puhelimessaan näkyvään, ei-vastattuun numeroon, yhdistyy puhelu kalliiseen palvelunumeroon.

Markku Pervilä toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Jättikotilot piinaavat taas Floridaa
• Karjalaisen päätoimittaja: Harkitkaa sotilaspassien palautusta