Tekstiviesti teki Suomesta mobiilipalveluiden kehitysmaan

24.3.2005 09:03 Tutkija Ville Saarikoski arvioi Suomen jääneen pahasti mobiilialan kehityksestä jälkeen. Saarikoski syyttää tästä tekstiviestipalveluita ja operaattoreiden tutkimuspanosten leikkauksia.

– Japanin 3g-verkoissa on miljoonia tilaajia, kun taas meillä langaton internet takeltelee pahasti. 3g:n otamme käyttöön viimeisten EU-maiden joukossa, arvioi mobiili-internetistä väitöskirjaa tekevä Saarikoski. Hän toimi Soneran mobiilipuolen kehitysjohtajana vuosina 1999–2003.

Kehityksen jarruksi hän nimeää tekstiviestipalvelut, jotka hidastavat internet-sovellusten ja datapalveluiden tulemista matkapuhelimiin. Tutkijan mielestä suomalaisoperaattorit ovat joutuneet hakoteille panostaessaan tekstiviestipalveluihin.

Toinen ongelma on ylipäänsä operaattoreiden pienenevät tutkimuspanostukset.

– Operaattoreiden johto unohtaa teknologian, vaikka edessä on yksi suurimmista teknologiamurroksista 50 vuoteen: internetin ja sisällön kuten television ja sähköpostin konvergenssi eri tietoliikenneverkkoihin.

Sähköposti Japanin menetyksen taustalla

Saarikosken mielestä Japanin menestystä selittää sähköpostin käyttö mobiiliverkoissa.

– Kaikissa japanilaiskännyköissä on sähköposti, ja he käyttävät sitä kuten me tekstiviestejä: lyhyitä ja tilanteeseen sidottuja viestejä, Saarikoski sanoo.

Vuonna 1999 japanilaiset eivät saaneet sovittua teleoperaattoreiden välisten siirtoyhteyksien toteutusta tekstiviestiliikenteen rakentamiseksi ja ottivat sen sijaan – ilmeisen vahingossa – sähköpostin kännykän sovellukseksi.

– Nykyisin maailmassa lähetetään 1,6 miljardia tekstiviestiä päivässä. Jos tekstiviestin sijaan käytettäisiin yleisesti mobiilisähköpostia, kännyköistä lähetettäisiin kymmenen miljardia viestiä päivässä, Saarikoski arvioi.

Tekstiviestin lähettäminen maksaa käyttäjälle noin seitsemän senttiä kappale. Saman 160 merkin informaation siirtäminen sähköpostitse matkapuhelimesta maksaa gprs-verkossa tästä noin kymmenesosan ja Japanin 3g-verkoissa noin sadasosan.

– Lisäksi sähköpostin voi lähettää kännykästä yhtälailla pöytäkoneelle tai siihen voi sisällyttää linkkejä ja liitetiedostoja, toisin kuin tekstiviesteissä.

Yritykset vetävät kehitystä

Kehitystä tapahtuu uusien mobiilisovellusten tullessa käyttöön.

– Yritysasiakkaat haluavat, että heidän kännykkänsä kalenteri päivittyy koko ajan verkossa olevan kalenterin kanssa. Tämä on hyvä esimerkki tarpeesta, jossa verkottuminen korostuu. Kalenterin kylkiäisenä kännykkään tulee myös sähköposti, Saarikoski pohtii.

Jutun kirjoitti: Lauri Nousiainen