Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Hiitin hahmotelmissa

Kännykkä valmistautuu kiireisen katseeseen

Kuva: Marja Väänänen / Lehtikuva

7.8.2007 12:40 Tulevaisuuden kännykkä voi haluttaessa ennakoida toimintaamme ja pyrkiä sopeutumaan vaihtuvien tilanteiden vaatimuksiin. Tietotekniikan tutkimuslaitos Hiitissä arvioitiin mahdollisuutta mallintaa kaupungilla liikkuvan käyttäjän ajan jakautumista kännykän käytön ja muun toiminnan välillä.

Helsingin yliopiston mukaan parhaat mallit saavuttivat noin 70 prosentin ennustustarkkuuden, mikä on useiden sovellusten toiminnan kannalta riittävä.

Kaupunki ja kännykkä kilpailevat huomiosta

Kaupungilla liikkuessa on vaikea keskittyä kännykän käyttöön, koska ympärillä on paljon muutakin huomiota vaativaa. Joten pystyisikö kännykkä sitten ennustamaan itseensä kohdistuvan huomion määrää ja laatua vaikkapa seuraavan puolen minuutin aikana? Hiitin pyrkimyksenä oli ennustaa, kuinka paljon kännykän käyttäjällä on aikaa tiedonhakuun seuraavan 30 sekunnin kuluessa.

Tällaista ennustetta voidaan käyttää esimerkiksi tiedon esittämistavan muokkaamiseen käyttäjän kiireisyyden mukaan. Kännykkä voisi ladata sivuja taustalla silloin, kun käyttäjä ei katso sitä, tai näyttää viestejä, kun tämä on vähemmän kiireinen. Työyhteisössä reaaliaikaisesti välitettyä tietoa kiireisyydestä taas voitaisiin hyödyntää puhelujen ja viestien ajoittamisessa, yliopisto hahmottaa.

Käyttäjät pukivat kamerat ylleen

Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteisen Tietotekniikan tutkimuslaitos Hiitin tutkijat arvioivat mahdollisuutta ennustaa tilastollisilla malleilla tarkkaavaisuuden jakautumista kännykän ja muiden kohteiden välillä. Jotta kännykän käyttöä voitiin seurata koetilanteessa, Hiit kehitti Nokian tutkimuskeskuksen kanssa liikkuvan käyttäjän päälle puettavan monikamerajärjestelmän.

Kokeessa käyttäjille puettiin monikameralaitteisto päälle ja he suorittivat noin tunnin ajan tiedonhakutehtäviä mobiiliselaimella liikkuessaan Helsingin keskustassa. Reitti kattoi Ruoholahden, Sörnäisen ja Rautatientorin - pisteiden välillä liikuttiin metrolla, bussilla ja jalkaisin, käyden välillä kahvilassakin.

Monivideokuva-aineistosta merkittiin käsin tapahtumia sekunnin tarkkuudella: katsooko käyttäjä puhelimeen vai muualle, kuinka ruuhkainen ympäristö on, käveleekö käyttäjä ja niin edelleen. Yhteensä näin saatiin 179 hypoteettista "sensoria", jotka kuvaavat kullakin ajanhetkellä ympäristössä tapahtuvia ja käyttäjän tekemiä asioita.

Liika ennustustarkkuus uhkaa yksityisyyttä

Saadusta aineistosta rakennettiin tilastollisia malleja, joiden avulla pyrittiin ennustamaan useita tarkkaavaisuuden jakautumista kuvaavia muuttujia, muun muassa kuinka kauan ja kuinka monta kertaa käyttäjä tulee seuraavan 30 sekunnin aikana katsomaan kännykkää.

Käyttäjän silmänliikkeitä tarkkaileva sensori ei paranna tuloksia merkittävästi, vaan lähelle parasta saavutettavissa olevaa tasoa päästään melko yksinkertaisilla sensoreilla. Yliopiston mukaan hyödyllisimmät sensorit liittyivät käyttäjän liikkumiseen, ympäristön tuttuuteen, paikkaan ja www-sivun lataustilaan selaimessa.

Toisaalta parhaan mahdollisen ennustustarkkuuden saavuttaminen vaatisi käyttäjien yksityisyyttä uhkaavan keskitetyn järjestelmän rakentamista.

Jutun kirjoitti: Tuomas Linnake

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

USA:n ilmailulaitoksen palvelin murrettiin

11.02.2009 Yhdysvaltain ilmailulaitos Federal Aviation Administration kertoo, että sen tietojärjestelmiin murtauduttiin viime viikolla. Seurauksena 45 000:n hengen tietoturva on vaarantunut.

.