Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Haja-asutusalueella

Laajakaistan asentaja naureskeli asiakkaan ongelmille

Puhelut onnistuvat jo kännykällä, mutta toimivat nettiyhteydet ovat haja-asutusalueilla usein puhelinpylvään varassa.

30.8.2007 08:43 Huuvarilaisen Jouko Kuisman Soneran nettiyhteyden katkaisi ukkonen kesäkuun toinen päivä. Muutaman viikon anelujen jälkeen asentaja kävi pihalla naureskelemassa asiakkaan ongelmille.

- Hän lähti ja lupasi soittaa parin tunnin päästä. Hän, eikä kukaan muukaan tässä asiassa kanssamme tekemisissä ollut, ei ole soittanut takaisinpäin, vaikka on luvannut, Kuisma sanoo.

- Muuttaessamme tänne luvattiin ja saatiinkin kahdeksan megan yhteys. Olemme investoineet tänne paljon, koska tarkoitus on ollut pystyä tekemään etätöitä täältä puutarhan ja talon hoitamisen lomassa.

Lähistöllä asuva, mutta Espoossa työskentelevä tutkijaäiti ei ole voinut tehdä etätyötä, koska nettiyhteys oli viikkokausia poikki. Vastaavia tapauksia löytyy Askolan Huuvarin kylästä useita muitakin.

Syrjäkylät käyvät kalliiksi operaattorille

Laajakaistaoperaattoreiden edustajat päästelevät "tää on taas tätä" -huokailuja kuullessaan ongelmista. TeliaSoneran vastuulla on suurin osa Suomen haja-asutusalueiden pylväsverkoista, sillä se peri ne aikanaan valtiolta. Pylväsverkot ovat sille kallis riesa.

- Sitä kalliimpaa, mitä harvempaa asutus on. Esimerkiksi Kainuussa pylväsverkkojen ylläpito maksaa 40 euroa kuukaudessa asukasta kohden, kertoo TeliaSoneran laajakaistapalveluiden johtaja Juha-Pekka Weckström.

- Suomi on metsäinen maa ja ilmakaapelit ovat monella tapaa vaurioherkkiä.

TeliaSonera ajaakin ilmapiuha-asiakkaitaan langoilla soittelemasta korottamalla lankapuheluiden hintoja. Weckströmin mukaan haja-asutusalueiden pylväsverkkojen ylläpito ei ole voitollista hinnankorotusten jälkeenkään.

Tuntuu, että laajakaista-asiakkaitakin ajetaan vaihtoehtoisiin ratkaisuihin jättämällä viat korjaamatta.

- Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, Weckström kiistää.

- Kaikki laajakaista-asiakkaat ovat meille tärkeitä riippumatta tekniikasta. Tarjoamme laajakaistapalveluita vain sellaisilla alueilla, joilla haluamme jatkossakin toimia.

Huollossa on vähän kilpailua

Kun kuukauteen ei tapahtunut edistystä, Kuisma siirtyi Elisan yritysasiakkaaksi. Liittymä saatiin toimimaan muutamaksi päiväksi, jonka jälkeen se katkesi taas.

Elisa on alueella Soneran verkonvuokralainen, ja Soneran verkkoa ylläpitää Relacom. Kuisman kohdalla mikään ei siis muuttunut.

Relacom ja YIT ovat tärkeimmät TeliaSoneran verkkoja huoltavat yritykset. Weckströmin mukaan TeliaSonera haluaa jakaa tehtävät useammalle huoltoyritykselle, jotta palvelun taso säilyisi.

Relacomin asentajan mukaan kullakin alueella mahtuu hiekkalaatikolle kuitenkin vain tietty määrä pelureita, ja kun Askola on Soneran aluetta, Sonera pitää ensisijaisesti huolta omista asiakkaistaan ja vasta sitten Elisan asiakkaista. Weckström kiistää tämän jyrkästi.

Elisan tuotantojohtaja Seppo Hautamäki muistuttaa, että joskus osat ovat toisinpäin ja Sonera Elisan vuokralainen. Kovin ärhäkkäästi operaattorit eivät siis ryhdy toisiaan moittimaan huonosti hoidetusta verkosta.

- Jokainen verkko-operaattori kohtelee tasapuolisuusvelvoitteen mukaan muita operaattoreita, Hautamäki sanoo. Elisa tekee näin, eikä meillä mitään syytä uskoa, etteikö Sonera pyrkisi kaikkien vikojen maksimaalisen nopeaan korjaamiseen.

Ei kannattavaa huoltoyhtiöllekään Missä mättää? Onko kesä ukkosineen niin kiireistä aikaa, etteivät asentajat yksinkertaisesti selviä töistään?

Relacomin aluepäällikön sijainen Pertti Nieminen ei myönnä, että yhtiöllä olisi varsinaisesti työntekijäpulaa. Lomat koetetaan limittää, ja Suomen kesä ukkosineen tunnetaan.

- Tämänkaltaiset ratkaisemattomat työt eivät ole meidänkään kannaltamme hyvä asia. Käyminen useaan kertaan samoissa paikoissa ei tuota meillekään erityistä rahavirtaa.

Relacomkaan ei paljasta, missä ajassa se on luvannut verkon omistajalle korjaavansa viat.

- Kukin operaattori ostaa meiltä haluamansa kaltaisen palvelun ja maksaa siitä, Nieminen sanoo.

Elokuun puolivälin jälkeen Elisa ja Relacom saatiin viimein ottamaan Kuisman ongelma tosissaan. 20. elokuuta pihaan ajoi Helsingistä Relacomin asentaja, jolla oli tolppakengät mukanaan. Vian korjaaminen vei vain puoli tuntia.

Jutun kirjoitti: Maija-Liisa Ihanus

Maija-Liisa Ihanus

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (92)

Huono 0
Huuvarilaisen Jouko Kuisman Soneran nettiyhteyden katkaisi ukkonen kesäkuun toinen päivä. Muutaman viikon anelujen jälkeen asentaja kävi pihalla naureskelemassa asiakkaan ongelmille.
Digitoday
Huono 0
Meillä oli onni onnettomuudessa. Aikoinaan Sonera ei suostunut asentamaan näille seuduille ADSL-yhteyksiä ollenkaan. Oli pakko perustaa osuuskunta, joka rakensi valokuituverkon joka talouteen. Hinta tosin oli hirmuinen. Liittymä maksoi 1100 ¬. Mutta päivääkään ei ole tarvinnut katua.
Valopää
Huono 0
Uskomaton tarina miten korjaus kesti melkein 3 kk ja tyypin olisi pitänyt tehdä etätöitä. Hyvä Sonera!
hermo
Huono 0
Eipä ihme, ettei ADSL toimi.

Kuvassa on 20kV sähkölinja. ;-)
Asijan tuntija
Huono 0
Kuvassa on 20kV sähkölinja. ;-)

Ehkäpä, mutta mistäs pääkaupunkiseudulta löytyy puhelintolppia kuvattavaksi... :-)
J2
Huono 0
Kenellä on aikaa jonottaa Soneran ASIAKASPALVELUUN?

Ero Elisaan tosin on se, että nauhoitus sentään kertoo, että jonotusaika on esim. 30 minuuttia. Elisan kohdalla ehdittiin jonotuksen aikana valmistaa ja syödä ateria jälkiruokineen ennen kuin linjalla musiikki ja tiedotukset vaihtuivat oikeaan ihmiseen!
Puhelinpylväikön varrelta
Huono 0
Olisiko kyseessä sama ilmiö puhelinjojen ja sähkölinjojen
nykyisessä käytössä.

Aiemmin sähkölinjat ja puhelinlinjat velvoitettiin pitämään kunnossa tai ainakin niin että linjat omistava yhtiö katsoi hyvään asiakaspalveluun kuuluvaksi että linjat pidettiin kunnossa.

Nyt asiat ovat toisin! Kunnat ovat myyneet energiayhtiöitään pörssiyhtiölle rahantoivossa ja nyt kansalaiset joutuvat maksamaan 30-50% korkeampaa sähköä.

Puhelinlinjoja ollaan lakkauttamassa, koska moninkertaisen tuoton saa muulla tavoin ilman kaapelointia.

Nyt myrskyjen jälkeen sähkö- ja puhelinlinjat saattavat olla päiviä, jopa viikkokausia "korjaamatta". Miksi linjojen haltijoita ei velvoiteta hoitamaan tehtäviään viivyttelemättä, kunnon sakot pitäisi palveluheikennyksistä asettaa.

Nyt vaikuttaa jopa siltä että verkkojen haltijat käyttävät myrskytilanteita pelkästään omien etujensa ajamiseen.

Onko syynä myös se että ko. yhtiöllä rahastetaan myös pörssissä. Esim. Fortum ja sonera ovat molemmat olleet valtioenemmistöisiä yhtiöitä ja nyt pörssi on nähty keinona "piiloverottaa" valtiolle optiotuloja optioverojen lisäksi, palvelulla ei ole enää niin väliä.

Miksi suomalaiset hyväksyvät että sähkö-ja puhelinyhteyksiä heikennetään? Vastaava tilanne on havaittavissa myös TV-lähetysten puolella!
maksu mies
Huono 0
Haja-asutusalueilla laajakaistapalveluita tarvitsevan kannattaisi hankkia @450-palvelu. Liittymiskustannukset ovat hiukan kalliimmat, mutta kk-kulu on aivan kilpailukykyinen. Olen kuullut pelkkää positiivista palautetta toimivuudesta. Ja ainakin toistaiseksi kaistaa riittää.
Uolevi Kajo
Huono 0
Haja-asutusalueella ongelmana on vain se että 450-verkkoa on aloitettu rakentamaan pääkaupunkiseudulta. Ei sieltä missä todellista tarvetta eniten olisi.
Valopää
Sivut: 1 2 3 4 5 6 7 ... 10 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Meksiko alkaa kerätä sormenjälkiä puhelimenomistajilta

11.02.2009 Meksiko alkaa kerätä matkapuhelimenomistajista rekisteriä, johon tulee myös sormenjäljet. Rekisterillä on tarkoitus estää rikollisuutta.

.