Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Tietoja urkitaan puhelimesta

Kännykkävakoilu on kannattava bisnes

Puhelimen vakoilu tuskin uhkaa tavallista kadunmiestä. Esimerkiksi yritysjohtajien kannattaa kuitenkin varoa, ettei kännykkään asenneta vakoiluohjelmaa.

19.10.2007 10:34 (päivitetty 10:45) Mobiilivakoiluohjelmia myydään avoimesti verkossa ja markkinoidaan laillisina. Tavallista tallaajaa kännyvakoilu ei uhkaa.

Kännykkävakoiluohjelmat lähettävät urkkimiaan tietoja joko toiseen kännykkään tai sitten palvelimelle web-sivun kautta haettavaksi.

Käyttäjiä riittää: ilman asiakkaita valmistajat eivät pysyisi pystyssä, uskoo F-Securen virustutkija Jarno Niemelä.

Tietoturvayhtiö kertoi taannoin, että Mobile Spy -ohjelmaa myyvä Retina X on vuotanut näitä luottamuksellisia tietoja sivustoltaan. Heinäkuussa julkisuuteen tuli samanlainen epäily toisesta vakoiluohjelmasta, FlexiSpysta.

Keskusrikospoliisi ei ole tutkinut tapauksia, joihin liittyisi kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden vakoiluohjelmia.

– Tietenkin on mahdollista, että niitä on, mutta toistaiseksi tällaisia tapauksia ei meillä ole ollut esitutkinnassa. Jos ne olisivat todella yleisiä tai jos tekijät jäisivät kiinni, sittenhän mekin tietäisimme niistä, sanoo KRP:n rikosylikomisario Veli-Pekka Loikala.

Muualla ohjelmia käytetään, mutta niiden määrästä ei ole arvioita. Valmistajia tulee ja menee ja kohteet vaikenevat.

Monissa maissa yksityisyyden suoja ei ole Suomen tasolla.

– USA:ssa työnantaja voi hyvin asentaa Flexispyn työntekijän puhelimeen, kunhan kyseessä on firman luuri ja työntekijä on asiasta tietoinen, Niemelä sanoo.

Vakoiluohjelmien taustalla on pieniä yhtiöitä eri puolilta maailmaa, kuten Espanjasta, Italiasta, Thaimaasta ja Yhdysvalloista.

Kännyllä kelpaa vakoilla. Tunnettujen mobiilivakoiluohjelmien tekijät saavat rahaa tuotteistaan. Käyttäjillä taas on jokin syy ostaa, joko henkilökohtainen – kuten vaimon tai oman pomon vakoilu – tai sitten kaupallinen, kuten teollisuusvakoilu.

Vakoilijalle kännykkä on ihanteellinen työkalu: ei tarvita esinettä, joka pitäisi kätkeä ja saada kulkemaan uhrin mukana. Uhri kantaa itse vakoilulaitteeksi muutettua puhelintaan mukanaan.

Kadunmiehelle kännykkävakoilun uhka on sama kuin vakoilun yleensä – jokseenkin olematon. Niille, jotka ovat urkkijoiden mielenkiinnon kohteita, tilanne voi olla toinen.

– Yritysjohtajalle, poliitikolle tai vainoharhaisen ihmisen puolisolle kännykkään asennettava vakoiluohjelma on yksi uhkatekijä lisää, Niemelä sanoo.

Aina ei tarvita torjuntaohjemaa. Älypuhelimen tehokäyttäjäkin pärjää ilman haittaohjelmien ja vakoilun torjuntaa.

Bluetoothin voi pitää suljettuna tai näkymättömissä, kun sitä ei tarvitse. Mitään sellaista ei kannata puhelimeen asentaa, minkä ei tiedä tulevan luotettavasta lähteestä.

”Taskutartuntoja” kannattaa välttää.

– Olemme pari kertaa kuulleet asiakkailta, että pöpö on varmaan asentunut vahingossa, kun puhelin on ollut taskussa "kyllä"-nappi pohjassa. Onko sitten kyseessä tosi tapaus vai hätävalhe, on hankala sanoa, Niemelä pohtii.

Mikään mobiilihaitta- tai vakoiluohjelma ei pääse laitteeseen ilman käyttäjän apua, vaan hänen pitää hyväksyä ohjelmien asentaminen laitteeseen.

Suurin uhka mobiililaitteille on se, että päätelaite unohtuu johonkin, katoaa muuten tai se varastetaan.

Jutun kirjoitti: Antti Kirves

Antti Kirves

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (3)

Huono 0
Mobiilivakoiluohjelmia myydään avoimesti verkossa ja markkinoidaan laillisina. Tavallista tallaajaa kännyvakoilu ei uhkaa.
Digitoday
Huono 0
"Käyttäjiä riittää: ilman asiakkaita valmistajat eivät pysyisi pystyssä, USKOO F-Securen virustutkija Jarno Niemelä."

HAHA.. No siinä on kyllä suomalainen mies oivaltanut jotain vallankumouksellista...
khyl
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Kuriiri kadotti 80 000:n potilastiedot

11.02.2007 Amerikkalaisen Johns Hopkins -organisaation 52 000 työntekijän ja 83 000 potilaan tiedot sisältäneet nauhat ovat kadonneet matkalla alihankkijalle, joka tekee nauhoista varmuuskopioita.


Kolme vuotta sitten

Brittiteini viettää netissä 31 tuntia viikossa

11.02.2009 Teini-ikäiset britit käyttävät nettiä viikossa kolme tuntia läksyjen tekemiseen ja puolitoista tuntia musiikin lataamiseen.

.