Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Ei luetteloita -lappuja näkyy harvoin postilaatikoissa

Puhelinluettelonapina ei hetkauta julkaisijoita

Luetteloiden kustantajat luottavat mielipidetiedusteluihin, joiden mukaan painettuja luetteloita käytetään kaksi kertaa enemmän internetin numerohakua.

6.2.2008 07:11 Uudet puhelinluettelot eivät ole vielä edes kylmenneet eteisen matolla, kun valitus luettelorallista on jo ehtinyt täyttää mielipidepalstat ja verkkokeskustelut.

Fonecta aloitti luetteloiden jakamisen helsinkiläistalouksiin tammikuussa. Toinen julkaisija, Eniro, jakaa oman luettelonsa huhtikuussa.

Kyseessä on kolmas vuosi, kun molemmat yritykset julkaisevat saman alueen luetteloita kilpailijoina. Fonecta ja Eniro painavat molemmat vuosittain noin kolme miljoonaa luetteloa.

Puhelinluettelorallista vihastuneet kuluttajat ovat ilmestyneet mielipidepalstoille ja verkkokeskusteluihin. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on väitelty tammikuussa muun muassa siitä, ovatko puhelinluettelot ylipäätään turhia kapistuksia ja kuinka paljon niiden painaminen syö luonnonvaroja.

Puhelinluetteloiden puolustajien mukaan kahdesta luettelosta toisen voi viedä vaikka mökille. He korostavat, etteivät kaikki käytä internetiä hakuvälineenä.

Puhelinluetteloiden julkaisijat seuraavat keskustelua tyyninä. Molemmat vetoavat TNS Gallupin keräämiin lukuihin, joiden mukaan puhelinluetteloita käytti vuonna 2006 77 prosenttia suomalaisista. Vastaava luku internetin hakupalveluiden osalta oli 34 prosenttia.

Molemmat yritykset aikovat myös jatkaa omien luetteloidensa julkaisemista.

– Laskusuhdannetta ei näy. Hyvin harva kuluttajista ylipäätään kieltää luetteloiden jaon, kertoo Eniron puhelinluetteloiden liiketoiminnasta vastaava Mika Willisi.

– Suurempi osa palautteesta koskee sitä, ettei luettelo ole tullut kuin sitä, että kuluttaja ei haluaisi luetteloa, sanoo puolestaan Fonectan liiketoimintapäällikkö Ari Hallikas.

Pelkkä ei mainoksia -kyltti ei riitä, vaan puhelinluettelon kieltämiseen tarvitaan erillinen lappu. Erillisiä lappuja löytyy kuitenkin vielä harvan ovelta.

Kuluttajaviraston tiedottajan Laura Salmen mukaan puhelinluetteloiden postituksesta tulee valituksia jonkin verran. Viraston toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu julkaisijoiden yritystoiminnan rajoittaminen, Salmi sanoo.

Internetin hakupalvelut ja kännyköiden lisääntyminen ovat muuttaneet painettujen luetteloiden käyttöä. Suosituimmat osiot ovat Keltaiset sivut ja kartat.

– Ei voi sanoa, etteikö internet olisi vaikuttanut. Esimerkiksi yrityksiä on määrällisesti mukana saman verran kuin ennen, mutta panostus painettuun luetteloon on pienempi, Willisi kertoo.

Luettelot ovat myös muuttuneet. Fonectan pääkaupunkiseudun luettelossa on tänä vuonna kaksi osaa kolmen sijaan. Karttaosaan on tehty lisäyksiä ja yrityksille painettu suorat karttakoordinaatit osoitteen viereen.

Myös Eniro on muovannut luetteloaan.

– On tärkeää, miten tieto esitetään Keltaisilla sivuilla. Puhelinluettelon vahvuus on, että eri yritysten vertailu onnistuu samalla sivulla, sanoo Willisi.

Yrityksillä on vastaus valmiina myös painamisen ympäristökritiikkiin. Eniron mukaan puhelinluetteloiden paperin osuus on vain promille kaikesta kotiin kannettavasta jakelusta. Fonecta puolustautuu sillä, että sen luetteloiden raaka-aineena käytetään kierrätyskuitua ja sahojen jätehaketta.

Jutun kirjoitti: Jenni Virtanen

Jenni Virtanen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

Suomen verkkopuolustus: ota tästä kokardi ja vyö

11.02.2009 Jyrki Kasvi ilmaisi pettymyksensä uuteen turvallisuuspoliittiseen selontekoon sen lähetekeskustelussa tänään. Hän pelkää verkkopuolustuksessa olevan käytössä niin sanottu Cajanderin malli.

.