Lue uutinen mobiilisivustolla

Nokia sopeutuu avoimen koodin ympäristöön

Meillä on selkeät säännöt avoimien ohjelmien käyttöön, sanoo Sebastian Nyström.
Kuva: Timo Poropudas

27.2.2008 15:21 Linux-kernelin olemassaolo oli edellytys sille, että Nokia pystyi kehittämään N800-sarjan internet-taulut. – Eihän meillä olisi ollut minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä rakentaa sille täysin omaa, uutta käyttöjärjestelmää, sanoo Sebastian Nyström.

Nokia on valmis hyväksymään ehdot, joilla pelataan avoimen lähdekoodin ympäristössä. Innovaatio ja jatkuva kehitys ovat niitä koukkuja, jotka vetävät Nokiaa avoimeen ympäristöön.

Lisenssimaksujen välttäminen ei ole varsinainen syy open source –ohjelmistojen käyttämiseen, Nokian teknologiastrategian johtaja Sebastian Nyström sanoo.

– On paljon muita syitä, joita pitää punnita. Avoimuuden suurin etu on siinä, että joku muu voi haluta parantaa ratkaisua ja viedä innovaatiota eteenpäin.

Nokia sijoitti viime kuussa sata miljoonaa euroa Trolltechiin, norjalaiseen avoimen koodin taloon. Trolltech tunnetaan linux-pohjaisesta matkapuhelimen käyttöjärjestelmästä. Tämä ei kuitenkaan Nokia houkuttanut vaan yhtiön Qt-kehitystyökalut ja kirjastot, joilla ohjelmistoja voidaan siirtää toimimaan eri käyttöjärjestelmä ympäristöissä.

Trolltech on tehnyt linux-puhelimia.

Sadan miljoonan sijoitus nostaa huomattavasti avoimen koodin painoarvoa Nokian maailmassa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Nokia ryhtyisi tekemään linux-puhelimia.

Nokia käyttää linuxia vain internet-taulussaan.

– Meidän Maemo-linux -alustassa lähtökohta on ollut, että se täysin avoin, käyttäjät pääsevät muuttamaan kaikkea ja siinä ei ole mitään turvallisuutta, laskutusta eikä rajoituksia.

- Perinteisessä puhelinlaitteessa halutaan varjella käyttäjää ja siitä seuraa, että tiettyjä säännöstöjä pitää ottaa käyttöön. Internet-tabletti on fokusoitunut internetin selailuun, vaikka kyllähän siihen saa puhelimen kiinni bluetoothilla.

Onko puhelin suljettu ajatuksellisesti pois kokonaan N800-sarjan tauluista?

- Mitään ei ole ajatuksellisesti suljettu pois. Mutta tämä alusta on valittu sitä varten, että haluttiin tuoda tietokoneen toimintaympäristö pieneen laitteeseen. Siihen rakennettu sellainen käyttöliittymä, joka tukee vähän pienempää laitetta ja kynä-inputtia.

– Koko logiikka on tähdännyt internet-laitteen tuottamiseen. Puhelimen tuominen tähän laitteeseen ei ole se segmentti mitä me haetaan.

Miten Nokia määrittelee omat suuntaviivansa avoimissa järjestelmissä?

Nyström sanoo, että Nokialla on selkeät säännöt avoimien ohjelmien käyttöön.

– Meillä on paljon gpl-lisenssin alaista tavaraa internet-tabletissa.

Hän muistuttaa, että gpl:stä on äskettäin tullut uusi versio, joka taas vähän kirkastaa mitä se lisenssioikeus oikein tarkoittaa. Se taas helpottaa suuntaviittojen tekemistä.

Avoimessa ympäristössäkin vallitsee melkoinen linsenssiviidakko. Nyströmin huomauttaa, että suhteellisen raskaan gpl:n lisäksi lisenssejä ovat hyvin liberaali BSD-lisenssi, laajalle levinneet Apache-, Eclipse- ja Mozilla-lisenssit.

– Se on aika monimutkainen kenttä ja meillä on yritetty luoda sellainen säännöstö, joka määrittelee mitä voi käyttää missäkin ympäristössä ja mitä rajoituksia pitää ottaa huomioon missäkin tapauksessa.

Opera Softwaren emea-alueen kaupallinen johtaja Anthony Wade ennusti Barcelonan MWC-tapahtumassa, että Nokiallakin huomataan parissa vuodessa, että avoin koodi tulee lisensoitua kalliimmaksi.

– Ilmaista lounastahan ei olekaan, Nyström myöntää.

– Tässä punnitaankin sitä maksatko toiselle valmiiksi paketoidusta kaupallisesta tuotteesta ja sen testaamisesta ja bugien korjaamisesta vai otatko avoimen lähdekoodin tuotteen ja muotoilet siitä itsellesi sopivan tuotteen.

Tästähän on ollut paljon puhetta esimerkiksi Android-platformin yhteydessä, ja on sanottu että se alentaa kustannuksia.

– Ideaalitapauksessa, jos sieltä open sourcesta saa sellaisen ratkaisun, joka toimii ilman mitään työtä niin silloinhan se on mahdollisesti edullisempi. Jos haluaa rakentaa jotain uutta ja omaa sen päälle niin kyllä sitä aina joutuu investoimaan. Tämä ei ole mustavalkoinen tilanne, maailma on täynnä harmaan eri sävyjä.

Nyström sysää lisenssimaksujen ilmaisuuden lähes kokonaan syrjään avoimen lähdekoodin valinnassa. Hän sanoo, että avoimuuden suurin etu on siinä, että joku muu voi haluta parantaa ratkaisua ja viedä innovaatiota eteenpäin. Tämä on sen vahvin hyöty.

– Kehitys ei ole pelkästään omilla tai jonkin yksittäisen yrityksen hartioilla vaan siinä pääsevät mukaan kaikki ne tahot, jotka haluavat osallistua kehitykseen.

– Se ei ole niinkään paljon kustannuskysymys kuin nopeus-, ketteryys- ja joustavuuskysymys.

Avoimessa ympäristössä on jo olemassa kriittisen massan etu.

– On tunnettu tosiseikka, että softassa vallitsee tietty luonnollinen rajallisten ympäristöjen sääntö. Kun saa mukaan jonkin verran kriittistä massaa niin se vetää mukaan kehittäjiä. Lopputulos muodostuu kaikille edulliseksi. Avoin lähdekoodi on hyvä tapa kiihdyttää kehitystä ja saavuttaa kriittistä massaa. Siihen pystyy osallistumaan niin paljon helpommin.

Nyström käyttää esimerkkinä internet-tablettia avoimen koodin hyödystä.

– Eihän meillä olisi ollut minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä rakentaa sille täysin omaa uutta käyttöjärjestelmää. Se että olemassa Linux-kernel, jonka pystyy ottamaan käyttöön tietokonetyyppiseen laitteeseen, oli edellytys sille, että pystyttiin ylipäätään luomaan tuon tyyppisiä laitteita.

– Avoimissa ohjelmistoissa on kustannuselementti silloin kun ratkaisu soveltuu suoraan tarkoitettuun käyttöön.

Nokia antaa ison panoksen avoimeen ympäristöön rahoittamalla Maemo-alustan jatkokehitystä, Nyström sanoo.

Nokian älypuhelimissaan käyttämän avoimen koodin selaimen, Webkitin, suunta on Applen käsissä, väitti Operan Wade. Hän esitti, etteivät Nokian ja Applen insinöörit keskustele keskenään jatkokehityksestä.

Nyström ohittaa tyylikkäästi Waden väitteen. Hän sanoo, ettei open source ei ole yhden toimijan vietävissä:

– Se joka laittaa siihen eniten paukkuja vaikuttaa myös eniten. Jos on iso määrä koodareita niin silloin tulee enemmän ja parempia ehdotuksia ja parhaat ehdotukset otetaan käyttöön.

Hänen mukaansa myös Nokia tekee Webkit-kehitystyötä.

– Me olemme lähinnä keskittyneet rakentamaan Webkitin mobiiliversion käyttöliittymää. Emme ole niinkään osallistuneet perusselaimen rakentamiseen. Siinähän se avoimen lähdekoodin juju on, että kaikki voi keskittyä sille alueelle, mistä itse on kiinnostunut.

ArkistoGoogle Phone pysyi piilossa 12.2.2008

ArkistoGoogle-kännykän luoja ei pidä Nokian puhelimista 12.2.2008

Timo Poropudas
timo.poropudas@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (7)

0

0

Linux-kernelin olemassaolo oli edellytys sille, että Nokia pystyi kehittämään N800-sarjan internet-taulut. – Eihän meillä olisi ollut minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä rakentaa sille täysin omaa, uutta käyttöjärjestelmää, sanoo Sebastian Nyström.

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 27.2.2008 18:56

1

0

Ja seuraavaksi PC Suite Linuxiinkin, kiitos! On tässä hieman odoteltu. Jaa-a, taitaa kuitenkin ehtiä Android-puhelimet markkinoille odotellessa...

J2

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 27.2.2008 19:45

1

0

Eihän meillä olisi ollut minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä rakentaa sille täysin omaa, uutta käyttöjärjestelmää, sanoo Sebastian Nyström. Aika hassua, kun ottaa huomioon, että myöhemmin kuitenkin kerrotaan, että Nokia on ostanut 100 miljoonalla firman (kehitystyökaluja ja kirjastoja). Jos oikein laskin niin tolla hinnalla olisi saanut noin 350 koodaajaa tekemään kahdeksi vuodeksi hommia, luulisi siinä ajassa tuolla koodaajamäärällä jotain saavan aikaiseksi...

Mjaa.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 27.2.2008 22:13

1

0

Ja seuraavaksi PC Suite Linuxiinkin, kiitos!

Ei ole Nokialla minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä rakentaa PC Suiteakaan Linuxiin. Ehkä parempi niin.

anonyymi

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 27.2.2008 22:48

1

0

Ja Linux pienellä

leetteri

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 27.2.2008 23:41

1

0

Maemo-alustalla on vaikka kuinka paljon Nokian ja kolmansien osapuolten suljettua koodia. Paskapuhetta artikkelin väittämä täysin avoimesta ympäristöstä. Nokian koodaamat Maemo-softat on usein bugisia eikä niitä voida yhteisön toimesta korjata.

joku roti

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 28.2.2008 6:19

1

0

Eihän meillä olisi ollut minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä rakentaa sille täysin omaa, uutta käyttöjärjestelmää, sanoo Sebastian Nyström. Aika hassua, kun ottaa huomioon, että myöhemmin kuitenkin kerrotaan, että Nokia on ostanut 100 miljoonalla firman (kehitystyökaluja ja kirjastoja). Jos oikein laskin niin tolla hinnalla olisi saanut noin 350 koodaajaa tekemään kahdeksi vuodeksi hommia, luulisi siinä ajassa tuolla koodaajamäärällä jotain saavan aikaiseksi...

Jotain varmasti, mutta uuden käyttiksen ja sille ohjelmien kehittäminen alusta alkaen ei kyllä ole ihan pikkujuttu, sillon pari vuotta 350 koodaajalla on vielä aika vähän. Ei sillon missään nimessä olisi saatu aikaan samanlaista tulosta kuin jo olemassa olevaa Linuxia, jolle on jo tuhansia kehittäjiä, käyttämällä.

miksuh

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 28.2.2008 10:22

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen