Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Ratkaisua etsitään

Tuntien viive haittaa hätätekstiviestejä

Kuva: Lehtikuva/ Roni Rekomaa

10.2.2009 11:02 Massatekstiviestien lähettäminen hätätilanteissa onnistuu periaatteessa jo, mutta viive voi olla ratkaisevan pitkä, jopa tunteja.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund puhui muun muassa hätätekstiviesteistä Kurikan paloaseman vihkiäisissä maanantaina.

– Yleistä vaaramerkkiä täydentävänä järjestelmänä massatekstiviestien lähettäminen alueen asukkaiden kännyköihin on periaatteessa jo nyt mahdollista, mutta viestien perillemeno saattaa kestää jopa viisi tuntia, Holmlund korosti.

Parhaillaan EU-tasolla selvitetään, miten tukiasemien kautta voitaisiin lähettää massatekstiviestit kaikkiin vaikutusalueella oleviin kännyköihin.

– Tämä ratkaisu saattaa olla erittäin nopea, mutta se vaatii vielä paljon teknistä kehittämistä, Holmlund sanoi.

"Yleinen vaaramerkki
tehokkain"

– Vaikka tiedotusvälineet ja kännykät ovat hyviä tapoja tavoittaa asukkaat, niin edelleenkin yleisen vaaramerkin antaminen, on tehokkain ja nopein tapa varoittaa alueen asukkaita, ministeri totesi.

Esimerkiksi vaarallisten aineiden käyttökohteiden läheisyydessä yleinen vaaramerkki voidaan antaa muutaman minuutin kuluessa. Radion ja tv:n kautta annettavan hätätiedotteen viive on tyypillisesti 20-40 minuuttia.

– Jokaisen kansalaisen tulisikin tietää, miten vaaramerkin kuultua toimitaan. Pelastusviranomaisten arvio on, että vain noin puolet suomalaisista osaa vaaramerkin kuultuaan vetäytyä sisätiloihin ja avata radion.

Paras pelastustoimi
vuonna 2015

Pelastustoimen vision mukaan Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015.

Anne Holmlund ei puheessaan viitannut internetiin hätätiedottamisen kanavana, ja suunnitelmat netin käytön suhteen ovatkin vasta visioasteella. Jo käytössä olevat television hätätiedotteet eivät puolestaan kokemusten mukaan välttämättä miellytä kaikkia.

ArkistoTelevision hätätiedote ärsytti 9.2.2009
Jutun kirjoitti: Tuomas Linnake

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (7)

Huono 0
Tuota ohjetta voisi vielä vähän päivittää 2000 luvulle. Aika monella ei ole radiota enään. Itse en ainakaan ole sellaista ikään omistanut.
Masa
Huono 0
Sinänsä radio on kyllä hyvin merkittävä ja simppeli vehjes hätätiedottamiseen vrt. netti, kännykät jne. Sitä voitaisiin vaikka digidiibadaiban edetessä velvoittaa kaikki taloudet pitämään joku toimintakuntoinen analogiradio hätäjuttuja varten.

En minäkään sitä radiota kuuntele, koska tuubaa sieltä tulee, mutta autosta ja kännykästä moinen menneisyyden ominaisuus taitaa löytyä...
heppi
Huono 0
Sitä voitaisiin vaikka digidiibadaiban edetessä velvoittaa kaikki taloudet pitämään joku toimintakuntoinen analogiradio hätäjuttuja varten.

tai sitten järjestettäisiin kaikille kotitalouksille RDS-hätävastaanotin, kuten ruotsissa valtio järjesti ydinvoimaloiden lähistöjen talouksiin.
seitsemän
Huono 0
Tuota ohjetta voisi vielä vähän päivittää 2000 luvulle. Aika monella ei ole radiota enään. Itse en ainakaan ole sellaista ikään omistanut.

Eikös tv vastaanottimella niin digitaalisella kuin analogisellakin yleensä pysty kuuntelemaan myös radiota? Osaako tätä kukaan on sitten eri asia...
Telkkari
Huono 0
ihan turha puhua uusista hätä vieti tavoista, kun kerran bakteeri pitoinen juomavesi ei ylittänyt hätä viesti kynnystä
juomavettä pakettina
Huono 0
suomalaiset on niin ujoja ettei ne uskalla antaa yleistä vaaran merkkiä
pää sumusireenipensaassa
Huono 0
Hätätekstiviesteille on olemassa tehokkaampia kännykkään perustuvia vaihtoehtoja jo nyt.

Kaksi eri teknologiaa jotka perustuvat 3G-verkon päälle ovat Cell broad casting (CBS) ja Multimedia Broadcast Multicast Service (MBMS).

Näillä on mahdollista lähettää useampaan kohteeseen dataa samaan aikaan - CBS:n avulla tekstipohjaista informattiota ja MBMS:n avulla multimediaa, eli kuvaa ääntä, tekstiä, videota jne.

Perinteisissä tekstiviesteissä viestit lähetetään point-to-point metodilla jokaiselle vastaanottajalle erikseen - MBMS & CBS tekniikoissa viesti lähetetään kaikille vastaanottajille yhtä aikaa (point-to-multipoint). Kyseessä on yksisuuntainen tiedonvälitys kuten esimerkiksi radiossa ja preinteisessä televisiossa.

Etuna on se että viesti voidaan suunnata kaikille vastaanottajille tietyllä alueella - tekstiviesteihin perustuvassa systeemissä tarvitaan tietokanta jossa on kaikkien tilaajien tiedot ja osoitteet (tämä löytyy tietenkin operaattorilta). Tämän jälkeen tämä data pitää käsitellä niin että tiedetään lähettää hätäviesti vain hätäalueella oleville, asuville, henkilöille - johon taas menee aikaa. Lisäksi kyseinen henkilö joka asuu alueella jonne varoitus annetaan, esim. Helsinki, voi olla laskettelemassa Lapissa ja viesti voi olla aivan turha. Toisin päin ajatelleen hätäalueella voi olla henkilö joka on muualta kotoisin ja näin ollen tietokantaan perustuvassa tekstiviestijärjestelmässä tämä henkilö ei saa hälytystä koska ei tietokannan mukaan ole paikalla.
(tätä haastetta voidaan tietenkin kiertää käsittelemällä VLR-tietokantaa, mutta tämäkin vie lisää aikaa)

Yllämainittuja ongelmia ei broadcast-perusteisissa palveluissa ole koska viesti läheteään vain hätäalueella oleville.

Suomella olisi nyt mahdollisuus olla edelläkävijä tällaisen teknologian käyttöönotossa ja näyttää muille valtioille mallia miten hommat hoidetaan.

Esimerkiksi MBMS-teknologiaa esiteltiin vuosi sitten Barcelonan MWC-messuilla (entinen 3GSM) ja kiinnostus oli melko suurta - myös eri maiden hallitusten vierailijoiden keskuudessa.

Tämänhetkinen rajoitus esim. MBMS-teknologian suhteen on se että nykyisissä päätelaitteissa ei ole MBMS-tukea, mutta tätä ominaisuutta tukevia päätelaitteita on juuri tulossa markkinoille. Tämä tieteysti vaatii aikansa, mutta koska tämänkaltaisen hätätiedotusjärjestelmän pystyttäminen vie aikaa (byrokratia ja politiikka vie aikansa - teknisesti tämä on helppo ja nopea toteuttaa) ei olisi mitenkään turhan aikaista alkaa tältä pohjalta suunnittelemaan valtiollisen hätätiedotusjärjestelmän täydentämistä näillä teknologioilla.

---

Olen itse isossa tietoliikenneyrityksessä töissä ja tehnyt töitä edellä mainittujen tekniikoiden parissa joten uskon tietäväni mistä puhun.

Mr.C
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Espanja koululaisten tietokoneilla kriisiä vastaan

27.05.2009 Espanjan koululaiset tulevat saamaan tietokoneen omakseen 5. luokalta alkaen. Se on yksi toimenpide maan parlamentin hyväksymässä "Escuela 2.0"-ohjelmassa, jolla halutaan nostaa maan koulujen tietoteknistä tasoa - ja toimia myös talouskriisiä vastaan.

.