Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Suomesta tuttua

TeliaSonera käärii kuparia rullalle Ruotsissa

Telia tarjoaa syrjäseuduilla gsm-yhteyksiä.
Kuva: TeliaSonera

5.11.2009 10:09 Telekonserni TeliaSonera tarjoaa Ruotsin haja-asutusalueille kiinteän verkon tilalle matkapuhelinyhteyksiä.

Ruotsalaisilla on edessään samanlainen kohtalo kuin suomalaisilla haja-asutusalueen asukkailla. TeliaSonera haluaa luopua syrjäseuduilla kiinteästä lankaverkosta. Kupariverkon ja mastojen ylläpito tulee telekonsernille kalliiksi.

TeliaSonera tarjoaa kiinteän lankaverkon tilalle gsm-verkkoa ja mobiiliyhteyksiä.

TeliaSonera aikoo seuraavan viiden vuoden aikana purkaa lankaverkon 200 kunnan alueelta, kertoo ruotsalainen tietotoimisto TT. Kiinteän verkon purku vie lankayhteyden 50 000 kotitaloudelta.

Purkutyöt käynnistyvät keväällä. Ensi kesänä kiinteä lankayhteys katoaa 540 kotitaloudelta.

Jutun kirjoitti: Heidi Vaalisto

Heidi Vaalisto

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (14)

Huono 0
Olin aika yllättynyt miten varteenotettava vaihtoehto 3G on täällä maalla kaupunkiin verrattuna kun käyttäjiä on vähän. Ainoa ongelma on se pitkä vasteaika mutta tekniikka nyt on sellaista..
Toistaiseksi päristellään siis soneran kupareilla, varmaan niin kauan kunnes ne maastoon lahoaa tai kerätään rullalle.
sju
Huono 0
3g toimii niin kauan hyvin kun käyttäjiä on vähän, mutta pieni, usein vain 2M runkoyhteys ruuhkautuu heti kun liikenne lisääntyy, tässä on operaattoreille työsarkaa pitkäksi aikaa...

-testattu jo ikävä kyllä maksavilla asiakkailla
kahta en vaihda toinen on lanka ja toinen...
Huono 5
Jopas on taas uutinen. Eiköhän tämä ole niin selvä asia kuin olla ja voi, jos nyt tajuaa edes perusasiat. Mitäköhän toimittaja seuraavaksi keksii? Räntä on kosteaa ja märkää tai 3g-verkot yleistyvät maailmassa.
jep-jep
Huono 0
heh, toisessa jutussa kerrotaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla Ruotsalaisilla on vähintään 100M yhteydet kotona ja toisessa, että haja-asustusalueilla luovutaan kiinteistä yhteyksistä ja siirrytään langattomiin. Hiukka epäilen, että vuonna 2020 näillä alueilla on langattomasti 100M.
onkohan vaan
Huono 1
heh, toisessa jutussa kerrotaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla Ruotsalaisilla on vähintään 100M yhteydet kotona ja toisessa, että haja-asustusalueilla luovutaan kiinteistä yhteyksistä ja siirrytään langattomiin. Hiukka epäilen, että vuonna 2020 näillä alueilla on langattomasti 100M.

Hyvä havainto. Surkeaa on taas uutisten taso. Tämä juttu TeliaSonerasta ei ole oikeastaan muuta kuin mainos.
sekaisin
Huono 0
heh, toisessa jutussa kerrotaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla Ruotsalaisilla on vähintään 100M yhteydet kotona ja toisessa, että haja-asustusalueilla luovutaan kiinteistä yhteyksistä ja siirrytään langattomiin. Hiukka epäilen, että vuonna 2020 näillä alueilla on langattomasti 100M.

Hyvä havainto. Surkeaa on taas uutisten taso. Tämä juttu TeliaSonerasta ei ole oikeastaan muuta kuin mainos.
Itse asiassa aika huono havainto. Uskon, että 10 vuodessa päästään langattomastikin 100mb nopeuksiin ja vaikka ei päästäisikään, voi kuparit ihan rauhassa rullata pois. Valokuidulla nopeat yhteydet saa, eikä kuparilla.
Loimu
Huono 0
Ihme homma kun vuosikymmeniä pidetty pystyssä lankaverkkoa ja nyt kun sille on puhelujen lisäksi data-käyttöä (puhelut tosin vähentyneet) niin kerätään pois. Onko se nyt niin kallista viedä kuparikaapeli asuntoon samoissa tolpissa joissa sähkö kuitenkin kulkee? Tai vaihtoehtoisesti vetää se valokuitu asuntoihin samoissa tolpissa.
Antti M.
Huono 0
Ihme homma kun vuosikymmeniä pidetty pystyssä lankaverkkoa ja nyt kun sille on puhelujen lisäksi data-käyttöä (puhelut tosin vähentyneet) niin kerätään pois. Onko se nyt niin kallista viedä kuparikaapeli asuntoon samoissa tolpissa joissa sähkö kuitenkin kulkee? Tai vaihtoehtoisesti vetää se valokuitu asuntoihin samoissa tolpissa.

Ongelma tässä onkin pylväiden käyttöikä eikä itse kaapeli. Langaton verkko näyttää tulleen käyttöön Soneran omissa pylväissä. Toisaalta pyävsvuokraa ei kannattane maksaa, jos kiinteässä verkossa on vain muutama käyttäjä kilometriä kohden.
Tekniikka kehittyy
Huono 4
Montako tuhatta euroa per vuosi kannattaisi teidän mielestänne maksaa yhden ADSL-asiakkaan kuparilankojen kunnossapidosta? Onko maaseudulla odotettavissa suurtakin liiketoiminnan kasvua lähivuosina?
Reality Check
Huono 0
Montako tuhatta euroa per vuosi kannattaisi teidän mielestänne maksaa yhden ADSL-asiakkaan kuparilankojen kunnossapidosta? Onko maaseudulla odotettavissa suurtakin liiketoiminnan kasvua lähivuosina?

No se riippuu kuka sitä tarvitsee. Omalla kohdalla vuonna 1980 asennettu puhelinpiuha toimi yli 20v ts. niin kauan kuin lankapuhelin oli käytössä mökillä, ensin modeemien kanssa, sitten vielä ISDN ja ADSL ja olivat käytössä useita vuosia. Hyvin pelasivat ja varmasti pelaavat vielä nyt uudella omistajallakin ADSL:n kanssa.

Modernisti armoroitu kuparikaapelointi kestää maahan kaivettuna siinä kuin kuitukin aivan samalla tavalla kuin rakennusten sisälläkin. Routa ja törttöilevät kaivinkoneet toki joskus rikkoo, mutta ei siinä määrin että ne olisivat todellisia ongelmia.

Tolppiin asennettuna ongelmana on tolppien kestävyys, mutta nekin ovat kehittyneet kiinnikkeineen -30v takaisesta melkoisesti kestävyydeltään. Maahan kaapelin auraamisen välineet (cable splicing) on kehittynyt myös melkoisesti ja on erittäin nopea tehdä sinne missä maaperä sallii eikä ole kalliota tai isoa kivikkoa.

Laitoimme viime vuonna 10GE yhteyksiä -89 asennettuihin kuituihin muutaman käytössämme olevien rakennusten välille. Pelaavat varsin hyvin, etäisyys joitakin kilometrejä. Häntäkuidut on toki vaihdettu muutamaan kertaan aina samalla kun on vaihdettu päätelaitteiden tekniikkaakin 5-10v välein.

Yritän tässä vain tuoda esille, että operaattorit tekevät kupariverkon ylläpidosta isomman numeron kuin mitä se todellisuudessa on. (Tiedän mitä se on, olen työskennellyt yhdelle maailman suurimmista telefirmoista vuosia) Hyvin rakennettua verkkoa ei tarvitse olla jatkuvasti korjaamassa ja se kestää vuosien käyttössä todella hyvin.

Kuitu toki kannattaa nyt jo vetää ainakin jos joutuu kaivamaan, mutta kyllä niille kupareillekin vielä käyttäjiä löytyisi ja nopeus niitä käyttäen riittäisi monelle vielä vuosikymmeneksi.

Taitaa vaan olla niin, että nämä meidän operaattorit pelkäävät kilpailua ja haluavat kiireesti purkaa kuparit pois, ettei ministeriö määrää niitä pakkohuutokaupattavaksi paikalleen jätettynä.
Joku vaan
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Hiirelle kaveriksi usb-hamsteri

26.05.2007 Usb-liitännästä saa virtaa ulos maksimissaan muutaman sadan milliampeerin virran. Tätä määrää virtaa voi käyttää mitä ihmeellisimpien tietokoneen lisälaitteiden toimintaan - tai no, isoa osaa näistä laitteista ei voi kutsua tietokoneen lisälaitteeksi, kuten nyt vaikkapa tätä juoksupyörää.


Kolme vuotta sitten

Johtaminen on palveluammatti

27.05.2009 Johtamisen kehittämisestä puhutaan paljon ja syystä. Monessa it-yrityksessä ajatellaan, että johtamisessa on käytössä modernit mallit, mutta silti pinnan alla pysyvät lujasti sata vuotta vanhat opit.

.