Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Hyvästi innovaatio, tervetuloa ekosysteemi!

Valtio satsaa nyt ekosysteemeihin

28.10.2008 14:07 Sana ekosysteemi on korvaamassa innovaation virallisen Suomen tutkimusliturgiassa. Suomalaisen ict-alan kilpailukyvystä yritetään pitää huolta synnyttämällä liiketoimintaekosysteemeitä.

Valtion teknologia- ja innovaatiovirasto Tekes pyrkii synnyttämään kiireesti uusia "liiketoimintaekosysteemeitä" suomalaiselle ict-alalle.

Ekosysteemeiden on tarkoitus auttaa samalla alalla toimivia yrityksiä sparraamaan toinen toisiaan ja antaa kansainvälisillä markkinoilla kamppaileville suomalaisyrityksille puolen vuoden mittainen etumatka kilpailijoihinsa verrattuna.

Tällaisia ekosysteemeitä Tekes pyrkii synnyttämään ict-alan strategisen huippuosaamisen keskittymän (ICT-SHOK) avulla.

Se on yksityisen ja julkisen sektorin yhteinen hanke, jonka tutkimushankkeita ja toimintaa koordinoi Tivit Oy. Mukana hankkeessa on yrityksiä, yliopistoja ja julkisyhteisöä.

Tekesin tietoliikenne- ja elektroniikka-alan toimialajohtaja Kari Tillin mukaan virasto tulee kohdentamaan noin viidenneksen tutkimusrahoituksestaan keskittymille.

Vuonna 2012 Tekes suunnittelee rahoittavansa keskittymiä noin 100 miljoonalla eurolla.

Yksittäinen innovaatio
ei riitä

Tivitillä on käynnissä neljä ohjelmaa, joissa tutkitaan tulevaisuuden internet-teknologioita, ict-pohjaisia palveluita, älykkäitä laitteita ja niiden ympäristöjä sekä älykästä tieliikennettä ja sen palveluita.

Niiden odotetaan synnyttävän paitsi innovaatioita myös kokonaisia ekosysteemeitä. 

Tivitin hallituksen puheenjohtaja, Tatu Koljonen VTT:ltä, mainitsee esimerkkinä gps-satelliittipaikannukseen pohjautuvan autonparkkeerauspalvelun.

Yhteistyö hyödyttäisi alan yrityksiä ja parkkeerauksesta olisi lyhyt matka gps-tietulleihin ja muihin mahdollisiin sovelluksiin.

Ekosysteemi on kuin innovaatio: helppo lausua, mutta vaikea luoda.

Koljonen sanookin ymmärtävänsä, mikäli ekosysteemistä on tulossa hyvää vauhtia uusi inhokkisana innovaation tilalle.

Erona
yrityslähtöisyys

Erona Tekesin perinteiseen rahoitukseen on Tivitin tutkimushankkeiden yrityslähtöisyys ja koko.

Esimerkiksi useiden toimijoiden välisille ryhmähankkeille on tarkoitus kasata aikaisempaa enemmän rahaa.

Yritysten sitouttamista tutkimuksiin pyritään vahvistamaan vaatimalla niiltä myös mittavia omia investointeja.

Tänä vuonna käynnistyneiden Tivitin tutkimusohjelmien on tarkoitus kestää neljä vuotta.

Konkreettisia tuloksia odotetaan kuitenkin jo aikaisemmin.

– Vuoden päästä tästä markkinoilla pitäisi jo olla jotain, Tivitin toimitusjohtaja Reijo Paajanen lupaa.

(Päivitys: Reijo Paajasen nimi korjattu.)

Jutun kirjoitti: Aleksi Moisio

Aleksi Moisio

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (5)

Huono 0
Tottahan toimintaa piristämään ja profiilia virtaviivaistamaan tarvitaan aina "uusia" konsepteja ja muotisanoja. Mooren "Business ecosystem" -konsepti on verkostoajattelun yksi muoto, jossa taustalla on evolutionäärinen näkemys verkoston kehittymisestä. En tiedä, kuinka tämä lajien väliseen kilpailuun perustuva verkostomalli sopii innovaatioita halajavalle Tekesille, koska innovaatiothan syntyvät tunnetusti paremmin yhteistyön kuin kilpailun pohjalta. Toisaalta Mooren "Business ecosystem" -ajattelu on ollut kirjoissa ja kansissa ainkin jo vuonna 1993, joten tarjolla on varmasti tuoreempiakin verkostonäkemyksiä.

Ihmettelen siis suuresti, miksi tämä konsepti on otettu Teksissä käyttöön?
JeiEl
Huono 1
Valtion teknologia- ja innovaatiovirasto vai onko kyseessä kuitenkin Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus.
Minä
Huono 3
Byrokraatit tykkäävät top-down hankkeista, joista ohjelmat ovat yksi muoto. Niin rahan saa kulumaan helposti, jotta voivat sitten kinuta lisää rahaa poliitikoilta. SHOKit ovat uusi byrokraattien "innovaatio" tässä mielessä. Tekstissä mainittu Kari Tilli ei ole koskaan ollut töissä yrityksissä. Sama pätee muuhunkin Tekesin jengiin (tilanne vuosi sitten):

Tekesin pääjohtaja Saarnivaaran yrityskokemus rajoittuu konsulttina toimimiseen Ruotsissa 70-luvulla.

Ylijohtaja af Heurlin oli 25 vuotta sitten vuoden Valmetin konsulttina.

Tekesin hallituksen puheenjohtaja Kekkonen työskenteli parin vuoden ajan Rauma Repolalla runsaat 15 vuotta sitten.

Ktm:n teknologiaosaston vt. päällikön Nyberghin ainoa yrityskokemus oli toimia Alkon entsyymijaoston esimiehenä.

Uuden 14.11. nimitetyn osastopäällikön Petri Peltosen yrityskokemus rajoittuu vuosiin 1987-1989, jolloin hän toimi tuotekehitysinsinöörinä Hollming Oy:ssä. Yrityskokemus näyttää olevan huonoa meriittiä ktm:n hallinnon alalla.

Ktm:n kansliapäällikkö Virtanen on koko uransa ajan toiminut byrokraattina.

Ja mitä tekevät nämä henkilöt Tekesin hallituksessa:

Johtava asiantuntija Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto;
Pääsihteeri Seppo Junttila, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK;
Ylijohtaja Arvo Jäppinen,Opetusministeriö;
Tarkastaja Sari Kakkola, Tekes (henkilöstön edustaja);
Pääjohtaja Vappu Taipale, Stakes;
Johtaja Riitta Varpe, Pirkanmaan TE-keskus;
Lauri Gröhn
Huono 2
Hyvästi innovaatio, tervetuloa hölynpöly!
Valtio satsaa nyt huuhaaseen.

Parempi olisi avoin kilpailu parhaista hanke-ideoista,
kuin sisäpiirin sopima huijaus. Ja arviointiin
riippumattomia (kansainvälisiä) asiantuntijoita,
kiitos.
Pekka
Huono 1
Valtion teknologia- ja innovaatiovirasto vai onko kyseessä kuitenkin Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus.

Tekes on de facto virasto. Tituleeraa itseään toki mieluummin keskukseksi.
Wer
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Matti Virtanen: Perlos ei estä irtisanomisuhkalaisia työllistymästä

04.02.2007 Perlos kiistää väitteet siitä, ettei se sallisi irtisanomisuhan alla olevia työntekijöitään työllistymästä. Toimitusjohtaja Matti Virtasen mukaan Perlos päinvastoin tukee uusia mahdollisuuksia työllistyä.


Kolme vuotta sitten

Enfolle tärkeä rooli Suomen sähkönjakelussa

04.02.2009 Suomessa sähkönsiirrosta vastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid allekirjoitti merkittävän it-palvelusopimuksen Enfon kanssa. Enfolle siirtyy ylläpito- ja valvontavastuu useista kymmenistä palvelimista ja palvelinjärjestelmistä, joiden toiminta on sanalla sanoen kriittistä.

.