Lue uutinen mobiilisivustolla

Ensimmäinen suomalainen tietokone nimettiin väärin

Komitea halusi nimetä koneen Aleksis Kiven Seitsemän Veljestä -romaanin pohjalta.

16.12.2008 10:10 1950-luvulla käynnistynyt kansallinen koneprojekti sai nimensä Nummisuutareista Seitsemän veljeksen sijaan.

Suomen ensimmäiseksi suunniteltu tietokone, vuonna 1960 valmistunut ESKO sai nimensä vahingossa.

Koneen rakentamista suunnitelleen matematiikkakonekomitean palkkaamat asiantuntijat halusivat nimetä koneen kansalliskirjailija Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin nuorimman veljen Eeron mukaan.

Viittaus meni kuitenkin mönkään, kun koneen nimen keksineet Tage Carlsson ja Hans Andersin ristivät koneen keväällä 1955 Elektroniseksi SarjaKOmputaattoriksi eli ESKOksi.

Tieto käy ilmi filosofian tohtori Petteri Pajun artikkelista, joka ilmestyi Tieteessä tapahtuu -lehden tämän vuoden viimeisessä numerossa.

Hidas ja
itsepäinen

Pajun mukaan komitea halusi korostaa nimessä koneen nuoruutta.

– Andersinin mukaan yhtenä perusteluna käytettiin sitä, että Eero oli nuorin Kiven seitsemästä veljeksestä, Paju kirjoittaa.

Pajun mukaan viittaus Kiven Nummisuutarit-näytelmään ja sen kovapäiseen mutta rehelliseen sankariin Eskoon olikin kaikin puolin tahaton.

– Komitean tarkoituksena ei ollut tehdä tätä kirjallista viittausta.

Tervemenoa
Väinämöinen

Artikkeli pohjautuu Pajun aiemmin keväällä ilmestyneeseen väitöskirjaan (pdf).

Sen mukaan komitea ei suunnitellut pelkästään ESKOn rakentamista, vaan laajensi tehtävänsä koskemaan suomalaisten teknisen osaamisen kasvattamista. 

Hankkeen tausta-ajatuksena oli tehdä kirjallisuuden ja kansallisten tieteiden voimin kehitetystä "Väinämöisen Suomesta" teknisesti itsenäisempi "Ilmarisen Suomi".

ESKOn asema Suomen ensimmäisenä tietokoneena on kiistanalainen. Toimenpiteet vuonna 1960 valmistuneen koneen rakentamiseksi aloitettiin vuonna 1955.

Postipankki kuitenkin otti käyttöönsä IBM:n 650-koneeseen perustuneen Ensi-koneen vuonna 1958.

Aleksi Moisio
aleksi.moisio@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (7)

0

0

Tietokonekin on väärä nimi, koska mainittu kone ei tiedä mitään.
Oikea olisi ollut laskin, mutta sen suhteen peli on menetetty, nimi oli jo varattu.

Gubbe, PeeCee-mies

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.12.2008 10:27

19

2

Onkohan kukaan muuten vielä tehnyt ESKO-emulaattoria? Voisi olla hauska. Olettaisi että koneen käskykanta ja muuta teknistä kuvausta löytyisi jostain.

Erkki

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.12.2008 10:59

15

2

Helmitauluemulaatio voisi olla hyödyllisempi. Näin taannoin televisiossa dokumentin kiinalaisten lasten päässälaskutaidoista. Kun helmitaulua käyttää tarpeeksi pitkään, niin lopulta helmitaulu voidaan korvata kuvitellulla helmitaululla. Parhaimmat laskevat kahden kuusinumeroisen luvun tulon nopeammin päässään kuin taskulaskimella, koska lukujen syöttö taskulaskimeen ottaa aikaa. Noin hyvä päässälaskutaito saattaisi olla hyödyllinen.

Kehittäviä pelejä kehiin

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.12.2008 11:57

3

1

"matematiikkakonekomitean palkkaamat asiantuntijat halusivat nimetä koneen kansalliskirjailija"

Historia toistaa itseään tämähän on verrattavissa nykypäivään.
Äänestyskonekin piti olla asiantuntijoiden hehkuttamana
viimosen pälle.
Entäs nämä internet valvonta sekoilut jne.
Eräänlaiset komiteathan niitäkin oli valvomassa.

heh heh

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.12.2008 13:48

2

1

Päässälaskutaidosta ei ole hyötyä jos ei voi varmistaa tuloksen oikeellisuutta. Vai mitä tuumaisit kaupan kassasta, joka laskee loppusumman päässälaskuna?

Viimevuosina on yritettykin monenlaista irtiottoa tästä tietokone ja ATK sanoista.

Ari Laitinen

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.12.2008 17:14

1

1

taskulaskimeen ottaa aikaa. Noin hyvä päässälaskutaito saattaisi olla hyödyllinen.

Kyllä.. Jos suunnittelee torikauppiaan ammattia..

Niinpä niin..

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.12.2008 22:49

3

0

Ei tullut mieleenikään, että kauppiaat ja kassat laskisivat loppusumman päässään tai pelkästään päässään. Asiakkaalle sitä päässälaskutaitoa tarkoitin. Taisivat olla kauppiaita, jotka edellä kommentoivat. Bisnekset menevät kuralle, jos asiakas osaakin laskea. Itse olen törmännyt monennäköiseen hinnoitteluun. Taitaa olla seuraavat kusetukset samasta kauppiaan käsikirjasta: 1) Sijoita päivittäistavarat myymälän perälle 2) hinnoittele isomman säästöpakkauksen hinta siten, että vähennä pienemmän pakkausen kilohinnasta hieman pois, laske isomman pakkauksen hinta käyttäen pienempää kilohintaa, mutta lisää lopputulokseen euro. Hupsista. Isomman pakkauksen kilohinta pompsahti melkein tuplaksi, mutta asiakas ei huomaa kusetusta, koska ero onkin eniten merkitsevässä numerossa. Ja kilohinta on hyllyn laidassa niin pienellä fontilla, ettei sitä näe lukea ilman silmälaseja.

Kauppias laskee alleen, jos asiakas osaakin laskea.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.12.2008 10:23

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita

• Hyvinkään ampumisista epäiltyä luonnehditaan ujoksi ja hiljaiseksi
• Epäilty ampuja yöllä Facebookissa: "Oli kivaa toverit"
• Ruotsin Loreen Euroviisujen ylivoimaiseen voittoon
• Pää edellä sukeltanut mies pelastui nuorten ansiosta