Lue uutinen mobiilisivustolla

Internetin synnyn ”urbaani legenda” on totta

Kuva: Ruutukaappaus

26.7.2012 09:57 Wall Street Journalin maanantainen todistelu siitä, että Internet olisi yksityisyritteliäisyyden tuote ei pidä paikkaansa, kirjoittaa Michael Hiltzik. Hänen mukaansa Gordon Crovitzin urbaaniksi legendaksi kutsuma historia pitää paikkansa.

Pulizer-palkinnon voittanut Michael Hiltzik kiittelee Gordon Crovitzia siitä, että tämä lainaa hänen kirjaansa Xerox Parcista, mutta sanoo kirjansa todistavan juuri päinvastoin kuin Crovitz väittää.

Hiltzik purkaa Crovitzin kirjoituksen palasiksi Los Angeles Timesin kirjoituksessaan.

Crovitz lainaa Arpanetin rahoittajana toiminutta Robert Tayloria väärin sekoittamalla termit ”an Internet" ja "the Internet". Hiltzik sanoo, että Taylorin lausunto viittasi internetin tekniseen määritelmään.

– Bob Taylor on ystäväni ja luulen, että voin sanoa vastaväitteitä pelkäämättä, että hän on ylpeästi sitä mieltä, että valtion rahoittama Arpanet oli hyvin aidosti tämän päivän internetin esimuoto.

– Eikä Arpanetin tuki ollut vaatimatonta, vaan se oli vahvaa ja totaalista. Bob Taylor oli tärkein yksittäinen henkilö internetin historiassa ja hän oli sitä juuri valtion virkamiehen roolissa.

Crovitz näyttää olleen vähän hämmennyksissään myös internetin perusliikennekäytännössä tcp/ip:ssä.

– Hän antaa sen kehittämisestä kunnian Vinton Cerfille mainitsematta kehitykseen osallistunutta Robert Kahnia. Samalla hän lukee internetin hyperlinkit Tim Berners-Leen ansioksi.

Hiltzikin mukaan Cerf ja Kahn todella kehittivät tcp/ip:n, mutta he tekivät sen valtion maksamana sopimushankkeena. Hyperlinkkien kehittämisen kunnia ei kuulu Berners-Leelle, vaan Doug Engelbartille, joka esitteli ne vuonna 1968. Berners-Lee kehitti World Wide Webin, mutta hän teki työnsä Euroopan valtioiden tutkimuskeskuksen Cernin palveluksessa.

Hiltzik viittaa myös myös Cerfin omaan lausuntoon, joka hän kirjoitti vuonna 2009. Sen mukaan Arpanet, jonka parissa hän työskenteli, johti loppukädessä internetiin.

Ethernetissäkin Crovitz on hakoteillä. Hiltzik kirjoittaa, ettei Bob Metcalfen ja David Boggsin Xerox Parcissa kehittämä ethernet suinkaan ollut internetin edeltäjä kuten Crovitz väittää. Se oli ja tietoliikennekäytäntö tietokoneiden keskinäiseen yhdistämiseen ja niiden yhdistämiseen ulkopuolisiin verkkoihin, sellaisiin kuin internet. Lisäksi Metcalfen inspiraatio pohjautui Alohanetiin, joka oli Arpan rahoittama Havaijin yliopiston projekti.

– Lopputulema on se, että tämän päivän internet syntyi valtion hankkeena. Itse asiassa ilman Arpaa ja Bob Tayloria sitä ei olisi syntynyt. Yksityisillä yrityksillä ei ollut mitään mielenkiintoa näin visionääriseen ja monimutkaiseen hankkeeseen, jonka kaupalliset mahdollisuudet olivat kyseenalaisia. Todellakin, yksityinen korporaatio, jolla silloin oli monopoliote Amerikan tietoliikenneverkoista, AT&T, vastusti kynsin ja hampain Arpanettiä.

Hiltzik kiittelee byrokraatteja vielä lisää:

– On totta, että internet alkoi kasvaa sen jälkeen kun se yksityistettiin vuonna 1995. Mutta ennen kuin jotain voidaan yksityistää, sen pitää olla ensin valtion omistuksessa. On kunniaksi ”valtion byrokraateiksi” haukutuille, että he ymmärsivät ajan tulleen lapsen vapauttamiseen.

Digitoday
toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (10)

Sivut: 1

EdellinenSeuraava

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

"Mutta ennen kuin jotain voidaan yksityistää, sen pitää olla ensin valtion omistuksessa".

Hienosti sanottu ja täysin totta. Mikään yksityinen taho ei lähde rahoittamaan ja kehittämään tämäntyyppistä, ellei siitä ole selkeästi heti alusta asti tietoa kaupallisesta hyödystä.

Veli 26.7.2012 10:32

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Kapitalismi on taantumuksellinen aate

Nimetön 26.7.2012 10:39

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Kannattaa googlata sanaa "darpa" ja "tcp/ip". Darpa on se valtiollinen taho joka kehitti nykyistä Internettiä vastaavan verkon. Verkon perusta oli että verkkoliikenne voitaisiin reitittää useamman solmupisteen kautta joten yhden verkon osaan kaaduttua se ei kaataisi koko verkkoa. Verkon piti kestää ydinsota. Kylmän sodan aikana darpalla oli todennäköisesti rajattomat resurssit kehittää tämmöistä verkkoa. Pitää muistaa että tuohon aikaan tietokone maksoi omakotitalon ja verkkolaitteet pienen kerrostalon verran.

darpa 26.7.2012 10:52

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Onkohan nämä herrat kuulleet koskaan kerrottavan Paul Baranista.

Norad 26.7.2012 11:48

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

" Steve Jobs keksi internetin, joka muuta väittää, on pedari."

Steve jobs keksi kuinka viedä ídíooteílta rahaa vuosittain laittamalla puhelimeen uuden näytön ja muokatun prosessorin. Hinnasta ilmaa n. 200-500

Nimetön 26.7.2012 12:52

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Juttu vaikuttaa fiktiolta. Yritetään muuttaa historiaa. Tämmöistä p-korea meininkiä. Voisin lisätä tähän sivulauseen: ja Nokian omistavat vielä suomalaiset.

jk 26.7.2012 15:39

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Niinpä, gallupissa varmaan saataisiin Microsoft ja Gates Internetin keksijöiksi...

Darpan ansioiden (TCP/IP, Arpanet) ohella Internetiin tarvittiin Unix Berkeley versiona eli TCP/IP- ja remote-laajennuksineen. Xeroxin Ethernet TCP/IP:alustana niinikään (Xeroxin oma XNS jäi TCP/IP:n varjoon). Kaupallisen Internetin räjäytti WWW, jonka ideat olivat olemassa Unixi-verkkojen tekstuaalisessa hypetekstiGopherissa ja IBM:n perfektionistisessa SGML/DSSSL:ssä. HTML, XHTML, SSL, XML jne. ovat vaatimattomia - mutta toimivia - jäljitelmiä ja osajoukkoja SGML:stä. SGML oli liian yleispätevä ja geneerinen jotta sille olisi voitu kehittää nopeasti edullisia työkaluja.

Webin osalta vahva esikuva oli erityisesti linkityksessä Ted Nelsonin visioita Xanadu-projekti ja sen hyperlinkkikonsepti, sekin jo 1940-luvulla Vannevar Bushin esittämä idea.

Kaikki nämä olivat Tim Berners-Leen ulottuvilla - ja lisäksi tarvittiin Steve Jobsin NeXT Inc. yhtiön NeXT-työasema työkaluksi Cernissä.

Rendevous 26.7.2012 23:06

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Anteeksi off topic, mutta mielestäni tähän sopii mainiosti vertaus nokia sagaan.

Ilman valtion (posti-ja telelaitos) totaalista panostusta nokia olisi jäänyt kelaamaan vessapaperia rullalle ja paistamaan kumisaappaita suon tallaajille.

Valtio Oppi 27.7.2012 2:26

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Tuo xeroxin versio on ainoa joka tässä on legendaa, tai olisko sekon vain väärinkäsitys?

oi niitä aikoja 27.7.2012 7:20

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Hiuksia on mukava halkoa. D'uh.

jeppe 28.7.2012 8:44

Sivut: 1

EdellinenSeuraava

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksitoista ynnä kaksikymmentäkolme?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.