Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Teknologialla ei voi suojata yksityisyyttä

Bruce Schneier: Data on tietoyhteiskunnan saastetta

28.10.2005 12:00 Kansalaisista jää jälkiä tietokantoihin ja tiedostoihin niin reaalimaailmassa kuin verkossakin. Kertyvän datamäärän vähentyminen ei ole näköpiirissä. Tietoturva-asiantuntija Bruce Schneier pitää kansalaisista jääviä datajälkiä tietoyhteiskunnan saasteena, josta eroon pääsy on yhteinen ongelma.

Schneier vieraili jo toistamiseen Suomessa puhujamatkalla tänä vuonna. Tällä kertaa vuorossa oli Tieturin Data Security 2005 –tapahtuma Helsingissä ja aiheena turvallisuus vastaan yksityisyys.

Kehityksen suunnasta ei Schneierin mukaan ole epäselvyyttä: tallennuskapasiteetti ja prosessointi halpenevat; tiedon louhinnan menetelmät kehittyvät; samoin seurantaan ja tunnistukseen käytettävät teknologiat. Verkkokaupat mahdollistavat entistä tarkemman ostotapahtuman seurannan, ja viestinnästä jää talteen paikka- ja liikennetietoja.

Schneirin mukaan kaikki tämä tarkoittaa, että tietoa kansalaisista jää talteen vain enemmän ja enemmän.

Jos data hyödyttää, sitä käytetään

Osa tiedoista liittyy suoraan seurantaan tarkoitettuihin järjestelmiin. Osa kerättävistä tiedoista taas on taas liiketoiminalle välttämätöntä, kuten laskutusta varten kerättävät teletiedot. Kaupoissa ostotapahtumia seurataan ensisijaisesti toimitusketjun ohjaamiseksi, mutta asiakaskorttien avulla tiedoille löytyy myös muuta käyttöä.

Schneierin mukaan varmaa on, että jos datan keruuta voidaan käyttää tuotteiden myynnin edistämiseen, yritykset myös tekevät niin.

- Kirjojenkin kauppa on muuttunut. Aikaisemmin niitä selailtiin kirjakaupoissa. Nyt sekin tehdään netissä - ja se jättää jäljen.

- Minusta on itse asiassa ihan mukavaa, että Amazon näyttää minulle mainoksia kirjoista, joista voisin olla kiinnostunut. Markkinointitarpeet ovat iso syy tiedon keruulle.

Korttitunnistus häipyy

Seurantaa ja datajälkien määrää lisää hänen mukaansa koko ajan yleistyvä lyhyen kantaman etätunnistaminen, joka perustuu rfid-siruihin. Tulevaisuudessa tunnistus voitaisiin tehdä myös etäältä kasvontunnistusmenetelmällä videovalvonnasta.

- Nyt henkilöllisyyden todentamiseksi näytetään kortteja, mutta tulevaisuudessa se tapahtuu huomaamatta. Valvonta siirtyy taka-alalle. Kävelet kaupasta ulos, eikä sinun enää tarvitse näyttää luottokorttia, koska kauppa tietää jo kuka olet.

- Elämme aikaa, jolloin järjestelmät ovat vielä näkyviä. Nyt kaupungilla vielä näkyy valvontakameroita. 20 vuoden päästä niitä ei enää näy, mutta siellä ne ovat. Vielä ehkä huomaat seurannan, mutta et enää tulevaisuudessa.

Tunnistamisen turvateho on heikko

Henkilöiden tunnistamiseen tähtääviä turvajärjestelmiä Schneier pitää yliarvostettuina.

- Yleisesti tunnistusjärjestelmät ovat tehottomampia turvallisuudelle kuin useimmat uskovat. Lontoossa on osoitettu, että valvontakamerat eivät vähennä rikollisuutta, ne vain hieman muuttavat sen paikkaa.

- Useat turvallisuusjärjestelyt luottavat henkilöiden tunnistamiseen. Se on yksi helpoimmista tavoista toteuttaa turvallisuutta. Tähän liittyy mielenkiintoinen käsitys: henkilöllisyydestä voidaan päätellä, onko hän hyvä vai paha.

- Se ei ole totta. Kaikilla syyskuun 11. päivän terroristeilla oli omat henkilökorttinsa.

Tallennamme sinusta kaiken, ihan kaiken

Tulevaisuusvisioissa Schneier pääsee vauhtiin. Paljonko dataa sitten tarvitsee kerätä, hän kyselee ja alkaa luettelemaan villejä tallennusideoitaan.

- Mitä jos tarkoitus olisi kaiken näppäilyn tallentaminen? Nopeimmallakin kirjoittajalle se oli vuodessa vain sata megatavuva. Sitä voisi jopa markkinoida varmennuspalveluna.

- Tavallisen käyttäjän internet-liikenne on 4-8 gigatavua vuodessa, siis koko liikennemäärä. Kymmenen vuoden päästä huoneen nurkassa voisi olla kiintolevy, joka kerää kaiken tiedon. Sehän on jo Gmailin motto: tallennamme kaikki sähköpostisi.

- En tiedä miten Suomessa on, mutta Yhdysvalloissa keskiverto kännykän käyttäjä puhuu 500 minuuttia kuukaudessa. Se tekee 5 gigatavua kompressoituna vuodessa. Se ei ole paljoa. Sehän on helppo tehdä.

- Sitten kun siihen lisätään automaattinen puhujan tunnistus ja avainsanojen tunnistus, saadaan yksityisyyttä melkoisesti luokkava järjestelmä.

Life Recorder

Schneier on antanut hurjimmille visioilleen nimen Life Recorder , elämän tallennin. Hän laskeskelee, että "?Audio Life Recorder"?, joka tallentaisi kaikki hereillä oloaikana kuuluvat äänet tuottaisi dataa noin 200 gigatavua vuodessa. Vuoden videokuvaan tarvittaisiin jo 800 gigatavua tallenustilaa.

- Vielä tulee aika, jolloin Life Recorder on mahdollinen. Sitä voitaisiin jopa haluta käyttää turvallisuuden takaamiseksi. Jos joku hyökkää kimppuusi, hänen naamansa on videolla.

Schneier pitää kamerapuhelimia trendinä, joka osoittaa, ettei Life Recorder ole ajatuksenakaan tuulesta temmattu.

- Entäpä, jos jossain vaiheessa ilman Life Recorderia liikkuminen onkin epänormaalia, ja kertoo jostain epäilyttävästä, Schneier kyselee.

Tietoyhteiskunnan saasteet

Kansalaisista kertyvää ja kerättävää dataa hän sanoo tietoyhteiskunnan saasteongelmaksi.

- Kuten teollisuudessa sitä syntyy prosessien sivutuotteena. Siitä eroon pääsy on meidän kaikkien yhteinen asia.

Hän ennustaa, että datasta ja sen hävittämisestä käydään vielä samanlaisia keskusteluja, kuin teollisuuden aiheuttamista saasteista.

Schneier sanoo, ettei yksityisyyden suojaamisessa pidä luottaa teknologiaan.

- Siihen tarvitaan lakeja. Teknologiaan luottaminen on kuin kilpavarustelua, jonka me häviämme.

Schneierin ajatuksia tekijänoikeuksien suojaamisesta DRM:llä löytyy Digitodayn tekijänoikeusblogista.

Jutun kirjoitti: Jaakko Kuivalainen

Jaakko Kuivalainen

Mainitut yritykset

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

TeliaSonera iski ennätystuloksen

11.02.2009 Pohjoismainen teleoperaattori TeliaSonera purjehti talouskriisistä huolimatta myötätuulessa loppuvuonna. Liikevaihto kasvoi ja tuloskin parani selvästi edellisvuoden vastaavasta ajasta.

.