Lue uutinen mobiilisivustolla

Tietovuodot ja yritysvakoilu yleistyvät

23.8.2006 15:31 Kiristyvä kilpailu ja kansainvälistyminen näkyy myös yritysvakoilun ja tietovuotojen yleistymisenä. Markkinoinnin strategisen merkityksen kasvaessa kilpailijoita kiinnostava tieto piilee yhä useammin yrityksen markkinointiosastolla.

Suomalaisfirmojen markkinointi- ja brändijohtajat kiistävät törmänneensä työssään yrityssalaisuuksiin liittyviin rikoksiin. Osa ei ole niiden mahdollisuutta edes tullut pohtineeksi.

– Tähän ei meillä markkinointiosastolla ole hirveästi kiinnitetty huomiota. En edes tiedä, miten asiat on hoidettu yrityksen muilla osastoilla, myöntää Sinebrychoffin markkinointijohtaja Panu Vuorimaa.

– Voin olla liian sinisilmäinen, mutta minusta tuntuu, että suomalaiset ovat näissäkin asioissa perusrehellisiä, toteaa puolestaan Ruokakeskon markkinointijohtaja Juha Andelin.

Yhdysvalloissa vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan sikäläiset yritykset menettävät yrityssalaisuuksia ja aineetonta omaisuutta rikollisille vähintään 45 miljardin euron arvosta.

Suomesta ei tarkkoja lukuja ole saatavissa. Yksi syy on Keskuskauppakamarin asiamiehen Kaisa Saarion mukaan poliisin tilastoinnin puutteellisuus: poliisi ei tilastoi erikseen yrityssalaisuuksiin ja aineettomiin oikeuksiin liittyviä rikoksia.

Taloudellisen merkityksen arvioimista vaikeuttavat hinnoitteluongelmat.

– Miten määrätään hinta esimerkiksi asia-kasrekisterille? Saario kysyy.

Merkkejä yleistymisestä on 

Merkkejä yrityssalaisuuksiin liittyvien rikosten yleistymisestä kuitenkin on, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen.

Poliisitutkintaan päätyy vuosittain nelisenkymmentä tapausta. Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin viime vuonna Taloustutkimuksella teettämän yritysten rikosturvallisuusselvityksen mukaan niitä on todellisuudessa huomattavasti enemmän.

Selvityksessä joka kymmenes yritys ilmoitti joutuneensa varsinaisen yritysvakoilun kohteeksi. Joka viides puolestaan kertoi, että luottamuksellisia tietoja oli vuotanut yrityksestä lähteneen työntekijän mukana.

Saario ja Tiihonen puhuvatkin piilorikollisuudesta. Sen laajuutta ei tiedä kukaan.

– Syitä on kaksi. Toinen ja vakavampi on se, etteivät edes yritykset itse tiedä, mitä niiltä mahdollisesti on viety. Toinen on se, etteivät ne halua ilmoittaa asiasta, koska pelkäävät maineen menettämistä, Tiihonen selittää.

Panostuusta koulutukseen 

Yritysturvallisuuden asiantuntijat kehottavat yrityksiä panostamaan työntekijöiden koulutukseen. Sillä voidaan ehkäistä etenkin tahattomia tietovuotoja.

Saario tähdentää myös huolellisen rekrytoinnin sekä kirjallisten salassapitosopimusten merkitystä.

– Salassapitosopimusten tekeminen jo itsessään ehkäisee yrityssalaisuuksien anastusta ja rikkomistapauksessa yrityksen asema on parempi, Saario korostaa.

Ruokakeskon markkinointiosastolla tietoturva-asiat ovat Andelinin mukaan osa työhön perehdytystä. Kaikki työntekijät allekirjoittavat salassapitosopimuksen.

Paulugin tilanne

Pauligilla salassapitosopimuksia laaditaan brändijohtaja Siru Heinon mukaan lähinnä joitakin projekteja varten. Tietoturvakoulutusta Pauligilla ei säännöllisesti ole, vaan asia nousee esiin työn ohessa. Erityisesti se korostuu, kun taloon tulee uusia työntekijöitä.

– Olemme tulleet entistä tietoisemmiksi siitä, että henkilöstölle on syytä täsmentää, mitkä asiat ovat talon tai projektin sisäisiä asioita. Esimerkiksi brändinhallinnassa on kaksi brändimanuaalia, joista toinen on luottamuksellinen ja toisen voi laittaa laajempaan jakeluun.

Heino muistuttaa myös, että on paljon paikkoja, joissa on syytä pitää suu supussa työasioista ja kannettava tietokone suljettuna.

– Lentokoneessa näkee usein ihmisten levittelevän sellaisia papereita, joita ei ehkä pitäisi.

Sinebrychoffin Vuorimaa sanoo miettineensä yrityssalaisuusasioita ennen muuta mainostoimistosuhteiden näkökulmasta.

– Hyvä yhteistyö mainostoimiston kanssa tarkoittaa molemminpuolista avoimuutta. Toisaalta maailma on sellainen, että yhdessä yössä toimistolla saattaa olla uusi kumppani, joka on meidän kilpailija.

– Tieto meidän suunnitelmistamme jää siihen toimistoon, emmekä me pysty kontrolloimaan, valuuko se ensi kuussa kilpailijalle.

Pauligin mainostoimistosopimukseen on kirjattu salassapitovelvoite, joka kieltää myös kommentit medialle.

Ruokakeskon ja Sinebrychoffin yhteistyökumppaneitakin sitoo kirjallinen salassapitosopimus.

Annamari Typpö toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita

• Hyvinkään ampumisista epäiltyä luonnehditaan ujoksi ja hiljaiseksi
• Epäilty ampuja yöllä Facebookissa: "Oli kivaa toverit"
• Ruotsin Loreen Euroviisujen ylivoimaiseen voittoon
• Poliisikoulun rehtori: Työharjoittelukäytäntöjä ei tarpeen muuttaa