Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Tekee Napsterit

Torrentspyn perustajat tarjoavat drm-työkalua sisällöntuottajille

26.6.2007 10:11 Jotkut Torrentspy-palvelun perustajista ovat kehittäneet automatisoidun tekijänoikeuksien alaisen sisällön suodattimen, jota yhdysvaltalaiset Isohunt.com ja itse Torrentspy.com ryhtyvät käyttämään.

Filerights.com -teknologia on tarkoitettu suoraan sisällöntuottajille ja tekijänoikeuksien hallinnoijille. Palvelu kerää suurta tietokantaa tekijänoikeuksien alaisista töistä. Tiedot töistä syöttävät tekijänoikeuden haltijat itse.

Samalla kaikki palvelua hyödyntävät sivustot saavat tiedot suojatuista töistä, jolloin suojatut työt voidaan suodattaa pois hakutuloksista. Filerightsin mukaan koko suodatusprosessi on automatisoitu prosessin helpottamiseksi.

Torrentspyn drm-veto muistuttaa Napsterin viimeisiä kuolinkorahteluita, jolloin se pyrki tarjoamaan vesileimajärjestelmää sen kautta jaetuille musiikkitiedostoille.

Torrentspyn ja Filerightsin perustajiin kuuluva Justin Bunnel pitää Filerightsin perustamista ja Torrentspyn ja MPAA oikeuskiistaa erillisinä asioina.

- Torrentspy ja Filerights ovat pääosin erillisiä taisteluita. Torrentspy on aina ollut laillinen ja noudattanut dmca-poistoprosessia. Filerights on pohjimmiltaan yritys tarjota kehittämäämme sisällönsuodatusjärjestelmää koko maailmalle, toteaa Bunnel Slyck.comin haastattelussa.

Jutun kirjoitti: Matias Mäki

Matias Mäki

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (4)

Huono 0
Jotkut Torrentspy-palvelun perustajista ovat kehittäneet automatisoidun tekijänoikeuksien alaisen sisällön suodattimen, jota yhdysvaltalaiset Isohunt.com ja itse Torrentspy.com ryhtyvät käyttämään.
Digitoday
Huono 0
Ongelma saattaa olla se, että mitkä teokset ylittävät tekijänoikeuskynnyksen. Vain teokset jotka ylittävät tekijänoikeuskynnyksen saavat tekijänoikeuslain mukaista suojaa. Samoin vain sellaisten teosten luvatta levittäminen on rikos.

Teokset pitäisi käydä yksitellen läpi ja tehdä teoskynnys arviointi. Vaikka hieman ihmettelen sitä, että jos
joku väittää omistavansa tekijänoikeudet vaikka kappaleelle "vsvsdvd", joka olisi Jamaicalaista musiikkia. Mistä voi päätellä ylittääkö se tekijänoikeuskynnyksen vai ei ? Pitäisi mennä Jamaicaan ja kuunnella varsin suuri osa musiikista läpi jotta voisi arvioida onko se omaperäinen, luova, alkuperäinen ja itsenäinen. Tai siihen ei oikeestaan riitä se, lisäksi pitäisi olla tekijänoikeus expertti mukana selittämässä mitä käsitteleillä "omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä" tarkoitetaan.

Ja sitten joka kappale kerrallaan...

Rikosoikeusnäkökulmasta asia on mielenkiintoinen. Rikokset edellyttävät tahallisuutta. Jotta rikos voisi olla kyseessä niin syytetyn täytyy tietää että teos on "omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä", ja sitten esim. levittää sitä. Muuten teko ei ole rikoslain edellyttämällä tavalla tahallinen. Sellaisen tiedon saaminen on aika vaikeaa vaikkapa Jamaicalaisesta kappaleesta. Ellei käy kuuntelemassa tekijänoikeusexpertin kanssa Jamaicassa biisejä. HIeman siten arvelluttaa milloin teko on rikos.

Suomessa tuomioistuimet on mennyt oikotietä. Kaikkien teoksien levittäminen lienee niiden mielestä rikoksia...mielestäni kaikki tuomiot ovat vääriä.

En usko että suomessa tähän mennessä syytetty pystyy sanomaan onko ylittääkö hänen levittämänsä kappale tekijänoikeuskynnyksen. Ja että hänellä olisi lisäksi rikoslain edellyttämä tahallisuus kynnys ylittynyt. Että hän olisi täysin varma siitä, että teos ylitti tekijänoikeuskynnyksen (kuvitelkaa vaikka Jamaicalaisen biisin tekijänoikeuskynnys arviointi).



- On vaikea löytää teoksia, jotka olisivat todella omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä. Teoreettisessa keskustelussa kyseiset kriteerit on voimakkaasti kyseenalaistettu ja niistä ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä, Leppämäki pohdiskelee.

Leppämäki perää myös keskustelua siitä, kuka saa määritellä tekijänoikeuden piiriin kuuluvat teoskynnyksen ylittävät teokset.

- Tekijänoikeutta tulisi saattaa läpinäkyvämmäksi ja selkeämmäksi, jotta laki avautuisi myös oikeudellisiin kysymyksiin perehtymättömälle.

Leppämäki perehtyi tekijänoikeuden oikeuttamiseen oikeusfilosofian näkökulmasta. Hän tuo esille eri näkökulmiin liittyvät teoriat sekä niiden ongelmat. Hän päättyy lopputulokseen, ettei mikään yleisestä teorioista ei kykene täysin oikeuttamaan tekijänoikeuden olemassaoloa.

http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=20067895
IsoJorma
Huono 0
firma käyttää monien päitä hyväkseen eikä joudu tekijänoikeuksista .
omistajilaa veroprosentti nolla (0%)
firma käyttää monien päitä hyväkseen eikä joudu tekijänoikeuksista
Huono 0
firma käyttää monien päitä hyväkseen eikä joudu tekijänoikeuksista vastuuseen.
omistajila veroprosentti nolla (0%)
firma käyttää monien päitä hyväkseen eikä joudu tekijänoikeuksista
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
.