En kyllä tiedä, että keneltä tätä ollaan kysytty, mutta minä en tiedä yhden yhtä joka varauksettomasti hyväksyisi e-äänestyksen.

Joten tästä on vedettävä sellainen johtopäätös, että joko minä jostain taikaiskusta tunnen vain skeptisiä ihmisiä, tai sitten tuota ollaan tahallaan kysytty ihmisiltä jotka eivät ymmärrä niitä riskejä joita e-äänestyksesä on.

Ottaen huomioon edustajien vaalirahoituksen outoudet, ja varsinkin puolueiden rahoituksen "hämäryyden" en voi uskoa, että joku pienessä mielessä luottaisi moiseen äänestykseen.

Siis huh, peräti 16 % pitää järjestelmää epäluotettavana? En tiedä johtuuko järjestelmästä itsestään vai ennakkoluuloista, mutta tuo on aika iso luku. Siksi otsikointi on hieman pielessä.

Oletko sitten päässyt perustellusti arvioimaan miksi ratkaisu on hyvä ja luotettava?

1. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta tietää, miten järjestelmä toimii. Järjestelmän toiminta on julistettu liikesalaisuudeksi. Turkulaiset saivat tehdä pintapuolisen auditoinnin, jonka aikana löytyi jo reippaasti virheitä. Vastaaviin auditointeihin on käytetty maailmalla reippaasti enemmän rahaa, asiantuntemusta ja aikaa; tällä tasolla auditoidut järjestelmät on melkeinpä poikkeuksetta otettu pois käytöstä epäluotettavina.

2. Vaikka tietäisimme, miten järjestelmä toimii, emme voi tietää, miten äänestyshetkellä edessämme olevat yksittäiset laitteet toimivat (eli onko niitä manipuloitu). Tätä varten maailmalla toimivissa järjestelmissä otetaan paperikopiot äänestyksestä ja äänestäjä voi tarkistaa, mitä paperikopioon on kirjattu. Tarpeen vaatiessa paperikopiot voidaan uudelleenlaskea. Mielivaltaisella tavalla mankeloituja bittejä on vaikea laittaa uudelleen ojennukseen.

3. Uuden järjestelmän myötä joudumme luottamaan tuntemattomiin. Nykyisen järjestelmän luotettavuus perustuu siihen, että eri puolueita edustavat vaalilautakunnan jäsenet laskevat yhdessä yhteen paperiäänet ja lähettävät sitten tuloksen sähköisesti keskusvaalilautakuntaan. Mikäli keskusvaalilautakunnan julkaisema tulos eroaa puolueen A eduksi, voi puolueen B asettama ääntenlaskija älähtää. Keskusvaalilautakunnalle äänet välittävään järjestelmään ei tarvitse luottaa. Sen sijaan kukaan ulkopuolinen ei voi tarkkailla äänestyskoneen toimintaa, joten kukaan ei voi älähtää. Joudumme siis luottamaan koneen ohjelmiston kirjoittaneeseen espanjalaiseen ohjelmoijaan (emme voi edes luottaa auditoijiin, koska auditointia ei sallita).

4. Sähköinen vaalikoppiäänestys on tarpeeton. Hallituksen esitys uudeksi vaalilaiksi toteaa, että muutospainetta ei ole. Nykyinen järjestelmä toimii hyvin, emmekä ole vielä keksineet hopealuotia, jolla voitaisiin äänestää kotoa käsin turvallisesti. Nyt kokeiltava äänestyskopin sähköinen äänestys vain heikentää vaalijärjestelmän luotettavuutta. Oletan, että sähköistä äänestystä kannattaneet ovat ajatelleet netin yli äänestämistä, mitä edes oikeusministeriö ei uskaltanut ehdottaa, koska arveli sitä liian turvattomaksi.

Eikö tuo ole ihan sama onko se sähköinen äänestys vai ei? Eduskunnan toiminta on sellaista touhua, ettei siinä mitään kusetusta sähköisellä järjestelmällä tarvita.

Olipa äänestystapa mikä hyvänsä, "ryhmäkurin" ansiosta suurimpien puolueiden johto (ne. 5 henkilöä per puolue) päättää miten puolueiden muut edustajat äänestävät. Ne jotka kansa on äänestänyt sinne arkkaadianmäelle, eivät itse voi päättää juurikaan mistään.