Lue uutinen mobiilisivustolla

CERT-FI varoittaa väärennettävästä varmenteesta

Monet yhtiöt tuottavat varmenteensa itse, kertoo CERT-FI.
Kuva: Taloussanomat

2.1.2009 14:01 Viestintäviraston tietoturvayksikön CERT-FI:n mukaan MD5-algoritmia käyttävissä internet-sivustojen varmenteissa on löytynyt tietoturvaongelma, jonka avulla voidaan rakentaa väärennetty varmenne.

CERT-FI korostaa, että varmenteita käytetään internetin sivustoilla ikäänkuin henkilöllisyystodistuksena. Varmenne kertoo, että verkkosivusto oikeasti on sen niminen, joka väittää olevansa.

Maailmassa on joukko Certificate Authority -toimijoita, joiden allekirjoittamiin varmenteisiin selaimet luottavat oletuksena. Näiden myöntäjien varmenteet tulevat joko selaimen tai käyttöjärjestelmän mukana automaattisesti. Tästä syystä sähköisissä asiointipalveluissa, kuten verkkopankeissa ja muissa kirjautumista vaativissa palveluissa, pieni lukon kuva ilmestyy useimmiten selaimen osoitekentän viereen, eikä selain välttämättä mitenkään muuten ilmoita siirtyneensä käyttämään salattua yhteyttä.

Koska varmenteet ovat maksullisia ostettuina kaupallisilta toimijoilta, jotkut tuottavat varmenteensa itse, esimerkiksi yrityksen intranetin tarpeisiin. Tällöin selain kuitenkin varoittaa, että jotain saattaa olla tekeillä eikä varmenteeseen luoteta automaattisesti, CERT-FI huomauttaa.

Heikkous
julkaistiin

Saksassa järjestetyssä Chaos Communication Congressissa julkaistiin MD5 -algoritmiin perustuvissa varmenteissa oleva heikkous. Tietoturvariskin aiheuttaja on MD5 -algoritmin tiivisteenmuodostuksessa ja se on ollut tiedossa vuodesta 1996 lähtien. Haavoittuvuus perustuu siihen, että on mahdollista luoda niin sanottu villi varmenne, jonka MD5 -tiiviste on sama kuin luotettavan päämyöntäjän (Certificate Authority, CA) myöntämän varmenteen tiiviste. Tällöin hyökkääjän luoma varmenne tunnistuu luotetuksi. Allekirjoittamisen perusajatuksena on, että allekirjoitus on yksilöllinen, eikä samaa allekirjoitusta voi tuottaa kuin yksi myöntäjä.

Tekaistun varmenteen avulla voidaan tällä tavoin näyttää esimerkiksi verkkourkinnassa eli tietojenkalastelussa käytettävä verkkosivusto turvallisena sivustona. Yhdistettynä esimerkiksi DNS-kaappaukseen käyttäjä voitaisiin huijata luulemaan olevansa verkkopankin tai muun rahan tai luottamuksellisen tiedon kanssa tekemisissä olevan toimijan aidoilla sivuilla.

Koska MD5 -algoritmin kryptografiset heikkoudet ovat olleet tiedossa hyvin pitkään, useimmat Certificate Authority -toimijat käyttävät tiivisteen laskemiseen esimerkiksi SHA-1 -algoritmia. Verkkosivustot, jotka käyttävät Extended Validation -varmenteita, voi tunnistaa nykyisissä selaimissa ylhäällä näkyvän osoitekentän viereen ilmestyvästä vihreästä palkista, jossa kerrotaan kenelle varmenne on myönnetty. Extended Validation -menetelmä ei salli MD5 -algoritmin käyttöä, CERT-FI toteaa.

Haavoittuvuuden, tai oikeammin sanottuna ongelman, löytäneet tutkijat eivät ole antaneet julkisuuteen tietoja algoritmista, jota käytettiin MD5-tiivisteen luomiseen. Tiedossa kuitenkin on, että tutkijat käyttivät hyväkseen Verisignin RapidSSL -palvelun tapaa muodostaa varmenteita.

RapidSSL muodosti varmenteensa automaattisesti ja tähän käytettiin ennustettavissa olevaa sarjanumeroa sekä ajastinta. Ilman tietoa sarjanumerosta, ajastimesta sekä ilman MD5:n käyttöä varmennetta ei olisi CERT-FI:n mukaan voitu luoda. Varmenteen tekemiseen käytettiin artikkelin mukaan kahdensadan Playstation 3 -pelikonsolin muodostamaa klusteria.

CERT-FI:n ohjeet varmenteen
tietojen tarkistamiseen:

Internet Explorer 7

Klikkaa hiiren vasemmalla näppäimellä osoitekentän vasemmalla puolella olevaa lukon kuvaa, tai laatikkoa missä lukee verkkopalvelun haltijan nimi.

Valitse "Näytä varmenteet". Avautuneesta ikkunasta näet mille osoitteelle varmenne on myönnetty, kuka sen on myöntänyt ja varmenteen voimassaoloajan.

Klikkaa lisätiedot -välilehteä. Valikosta näet varmenteen tekniset tiedot, kuten allekirjoitukseen käytetyn algoritmin sekä muita teknisiä tietoja.

HUOM: Internet Explorer 7:ssa automaattinen kalastelusivujen tarkistusominaisuus pitää olla käytössä, jotta Extended Validation -varmenteet tarkistetaan automaattisesti.

Mozilla Firefox 3

Klikkaa hiiren vasemmalla näppäimellä osoitekentän oikealla puolella olevaa laatikkoa, jossa näkyy joko palvelun oma logo tai tyhjä dokumentti -kuvake sinisellä pohjalla tai verkkopalvelun haltijan nimi.

Valitse "Lisätietoja". Avautuvassa ikkunassa "Sivuston identiteetti" kohdassa näet www-sivuston osoitteen sekä varmentajan tiedot.

Klikkaa lisätieto -kenttää ja valitse "Turvallisuus" välilehdeltä "Näytä varmenne" -nappi.
Avautuneessa ikkunassa näet lisätietoja, kuten sertifikaatin julkaisupäivän, julkaisijan, vanhenemispäivän, sekä sormenjäljet ja muita tietoja.

Lisätietoa asiasta löytyy muun muassa täältä.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (6)

0

0

Tämä on kyllä mielenkiintoinen haavoittuvuus. Ei kukaan ala joka kerta tutkimaan sertifikaatin yksityiskohtia kun käy tutussa verkkopankissa. Saa nähdä, koska ensimmäiset hyväksikäyttötapaukset ilmenevät. Suomi lienee ainakin vähäsen suojassa pienen kielialueensa ja pienehköjen pankkiensa ansiosta. Tulilinjalla lienee ensimmäisenä Nordea niinkuin tunnusten kalasteluviestienkin kohdalla on ollut tapana.

JJ

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.1.2009 14:15

0

13

Ei ne vaan osaa.

K.a.o

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.1.2009 14:31

8

1

Toisin kuin artikkelista voisi päätellä, CERT-FI ei ole antanut varoitusta tästä aiheesta vaan ainoastaan kirjoittanut siitä ajankohtaisblogissaan.

Muutoinkin tällä asialla pelottelu on aivan turhaa. "Hui! Internetissä on vaara! Joku voi ehkä tehdä jotakin joskus!" Melko populistista.

En löytänyt pikaisella haulla yhtään sivustoa jota tämä koskisi. Esimerkiksi suomalaisia verkkopankkeja asia ei koske, vaan he ovat siirtyneet jo aiemmin SHA-1:n käyttöön. Digitoday:n kohutoimitusta moinen fakta tuskin rasittanee.

Anton

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.1.2009 14:33

6

1

Esimerkiksi suomalaisia verkkopankkeja asia ei koske, vaan he ovat siirtyneet jo aiemmin SHA-1:n käyttöön.

www.op.fi, OP-Keskus osk
VeriSign Class 3 Secure Server CA, VeriSign, Inc.
TLS v1.0 128 bit ARC4 (1024 bit RSA/MD5)

OP

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.1.2009 15:04

5

0

www.op.fi, OP-Keskus osk
VeriSign Class 3 Secure Server CA, VeriSign, Inc.
TLS v1.0 128 bit ARC4 (1024 bit RSA/MD5)

Wat? Minulla ainakin sertin signature algoritmina näkyy SHA-1 w/ RSA encryption. Fingerprinteistä löytyy kyllä sekä SHA1 että MD5, mutta en tiedä liittykkö se varsinaisesti asiaan.

Mikko

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.1.2009 15:55

5

0

sekä SHA1 että MD5, mutta en tiedä liittykkö se varsinaisesti asiaan.

MD5 on sen verran pahasti rikki, että sitä ei pitäisi käyttää missään tietoturvaan liittyvässä sovelluksessa.

polizei

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 3.1.2009 3:36

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita

• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Hyvinkään ampumisista epäiltyä luonnehditaan ujoksi ja hiljaiseksi
• Epäilty ampuja yöllä Facebookissa: "Oli kivaa toverit"
• Poliisi: Ajatus ampumisesta tuli vain hieman ennen veritekoa