Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Verkon kanssa tai ilman

Väitös: Matkapuhelimesta parempi henkilöllisyystodistus

Konstantin Hyppönen on tutkinut Kuopion yliopistossa matkapuhelimen käyttöä henkilöllisyystodistuksena.

3.3.2009 16:40 Väitöskirjatutkimuksen mukaan matkapuhelin voi monessa tapauksessa korvata tavalliset viralliset henkilöllisyystodistukset ja tarjota parempaa yksityisyyssuojaa ja turvallisuutta.

Nykyaikaiset henkilöllisyystodistukset, kuten biometrinen passi ja sähköinen henkilökortti, perustuvat mikrosiruun, johon on tallennettu käyttäjän henkilötiedot.

Tietoja voi lukea sähköisesti, ja henkilöllisyyden osoittavat todistukset kulkevatkin usein bittivirtoina, joita pääsee helposti käsittelemään digitaalisessa maailmassa.

Myös vastaavilla tiedoilla varustettua matkapuhelinta voi käyttää Suomessa ja joissakin muissa maissa henkilöllisyystodistuksena.

Konstantin Hyppösen väitöskirjatutkimuksessa on todettu, että nykyisten sähköisten henkilöllisyystodistusten uudet tietoturvaominaisuudet ovat keskittyneet lähinnä väärennösten estämiseen. Niiden vaikutus yksityisyyden suojaan on sen sijaan ollut enemmänkin negatiivinen.

Matkapuhelimen käyttö henkilöllisyystodistuksena on ollut Suomessa erittäin vähäistä, mikä osittain selittyy palveluiden puutteella ja osittain teknisen arkkitehtuurin riippuvuudella puhelinoperaattorin palveluista.

Väitöstutkimuksen keskipisteenä on matkapuhelimen käyttö henkilöllisyystodistuksena ja maksutapahtuman mahdollistavana laitteena.

Kuva siirtyy
kassalle

Kehitetyt tekniset ratkaisut perustuvat sim-kortin hyödyntämiseen henkilö- ja maksutietojen tallennuspaikkana. Tutkimuksessa näytetään, että matkapuhelin voi monessa tapauksessa korvata tavalliset viralliset henkilöllisyystodistukset ja tarjota parempaa yksityisyyssuojaa ja turvallisuutta.

Esimerkiksi kaupoissa matkapuhelinta voisi tulevaisuudessa käyttää sekä maksuvälineenä että henkilöllisyystodistuksena, joka osoittaa käyttäjän iän.

Henkilön valokuva välittyy matkaviestimestä kassan näytölle, tai sen voi näyttää myös suoraan kassahenkilökunnalle matkaviestimen omalla näytöllä. Yhteys puhelinoperaattorin verkkoon ei ole välttämätön, vaan tiedot lähetetään koskettamalla matkapuhelimella kassaan kytkettyä lukulaitetta.

Uusimmat hyökkäykset sirukortteihin perustuviin maksujärjestelmiin kohdistuvat usein korttien lukulaitteisiin. Lukulaitetta voi muokata esimerkiksi siten, että se näyttää käyttäjälle väärän summan tai tallentaa kortin tiedot myöhempää käyttöä varten. Nämä hyökkäykset on vaikeampi toteuttaa, jos maksu suoritetaan matkapuhelimella. Maksaja voi tarkistaa summan puhelimesta, joka toimii käyttäjän omana luotettavana maksuterminaalina.

FM Konstantin Hyppösen tietojenkäsittelytieteen alaan kuuluva väitöskirja Open Mobile Identity: Secure identity management and mobile payments using hand-held devices (Open Mobile Identity: Identiteetin hallinta ja mobiilimaksut matkaviestimillä) tarkastetaan Kuopion yliopiston informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.3.2009 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä on professori David Naccache, École Normale Supérieure, Departement d'Informatique, Equipe de Cryptographie, Pariisi ja väitöstilaisuuden valvojana professori Martti Penttonen Kuopion yliopistosta.

Jutun kirjoitti: Jarmo Lahti

Jarmo Lahti

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (11)

Huono 0
Ja kaiken tämän lisäksi pitäisi vielä varmasti maksaa provisiota sille teleoperaattorille jonka sim kortilla se varmenne on.

Mitä todennäköisimmin, sillä kauppoja laskutetaan jo kortilla maksamisesta suhteellisesti tehdyn kaupan hinnan mukaan (eli prosentteina kuitissa seisovasta loppusummasta). Tämä tuskin ainakaan laskee päivittäistavaroiden hintoja (josta aasinsilta: ruokaveroale on jo syöty, kiitos päättäjille siitäkin upeasta verohelpotuksesta), eiköhän asian laita olisi päinvastoin.

Komppaan myös, että päätelaitteena kännykkä tai vastaava mobiililaite on haavoittuvaisempi haittaohjelmille kuin maksukortti.
Tervender
Huono 3
Miksi yleensäkään jonkin teknisen laitteen pitäisi olla henkilöllisyyden osoittava todiste? Tästä ei ole pitkää askelta pakolliseen mikrosiruun jonka saisi syntymän hetkellä. Eikö niitä ihmisiä ole edes olemassa joilla ko. laitteitta ei ole? Miten todistat olemassaolosi ilman jotakin laitetta? Ei ihmisen identiteetti synny jonkin laitteen omistamisesta.
Järki vielä tallella
Huono 4
Matkapuhelin ei kelpaa identiteetin varmistajaksi. Pitäisikö sitä kantaa mukanaan täydet 24 tuntia ja 365 päivää jotta olisit se joka olet? Jos joudut onnettomuuteen eikä matkapuhelintasi tuoda mukanasi sairaalaan et ole edes olemassa koska identiteettisi tunnistus ei ole kunnossa. Pitäisikö matkapuhelimen numero tatuoida käsivarteesi noin varmistuksen vuoksi? Entä vauvojen identiteetin varmistus, hehän eivät vielä käytä matkapuhelinta? Kyllä näitä valvontayhteiskunnan "tohtoreita" riittää. Ei tässä kovin pitkää aikaa ole siitäkään kun tietyille ryhmille tietyssä maassa tatuoitiin numerosarja käsivarteen?
Identiteetti ilman matkapuhelinta
Huono 6
@ Identiteetti ilman matkapuhelinta

Tässä tuskin tarkoitettiin, että matkapuhelin olisi ainoa tunnistusväline. Melkoista toisten ihmisten ylenkatsomista, sanoisinko jopa hölmöydessä määrin, jos ajattelee ettei moista oltu vielä tultu ajatelleeksi.
Tervender
Huono 5
Älkää jaksako alkaa analysoida väitöskirjaa tämän artikkelin perusteella. Väitöskirja on julkinen ja voitte sen käydä itse lukemassa. Nyt kaikissa kommenteissa on vain arvailtu, mitä väitöskirja pitää sisällään.
Miku
Huono 3
Jaa, minä en siis enää kohta ole olemassa, koska minulla ei ole kännykkää. Enkä näe mitään syytä semmoisen hankkimiseen (ellei sitten rakas eduskuntamme keksi Lex Pakkokännykkää, jolloin "jostakin syystä" moinen aparaatti jää toisen takin taskuun).
Huono 5
Perustellaankohan tässäkään tutkimuksessa sitä että miksi se maksaminen / tunnistautuminen pitäisi olla kännykässä. Ei se kännykkä niiltä huijauksilta suojaa yhtään sen paremmin, ehkä jopa vähemmän kun sinne alkaa sen jälkeen pesiytymään viruksia. Montakohan maksupäätevirusta on muka olemassa...

Ja kaiken tämän lisäksi pitäisi vielä varmasti maksaa provisiota sille teleoperaattorille jonka sim kortilla se varmenne on.
Huono 1
Täällä onkin osattu nähdä kaikki hyvät puolet asiasta...

Ei kännykästä tule koskaan ainoata välinettä maksamiseen tai tunnistamiseen. Luottokorttikaan ei ole korvannut käteistä, eikä korvaa!

Suurin tietoturvauhka vielä tänäkin päivänä on ihminen. Niin kännyköissä kuin luottokorteissa tai kotiavaimissa.
Huono 2
Kyllä noita "nollatutkimuksia" on tehty ennenkin tieteen nimissä jotta tohtorin arvo saavutettaisiin. Mitä tieteellistä arvoa siinä on kun sanotaan: matkapuhelimella voidaan maksaa jotakin? Tietysti voidaan kun palvelut on näin rakennettu. Mutta on aivan toinen asia, jos pyritään siihen, että matkapuhelin antaisi ihmiselle identiteetin. Miksi ihmeessä jollekkin laitteelle pitäisi antaa näin suuri arvo? Kyllä yhteiskunnallisessa tutkimuksessa pitäisi huomioida myös tälläiset "typeryysvirheet".
ilman tohtorin arvoa oleva
Huono 1
Outo tulkinta, että käyttäjä voisi hallita kännykkäänsä paremmin, kuin kaupan kortinlukijaa/maksupäätettä. Nykyisen kännykän hallitsemattomat yhteydet, WLAN, bluetooth, IR ja 3G/IP, eivät varmaan ole hallinnassa kenelläkään kännykän käyttäjällä. Vielä kun huomioidaan käyttöjärjestelmä, niin kommentin arvo irrallisena on nolla. Toivottavasti väitöskirjan arvo on yhteiskunnallisesti pajlon enemmän.
paperi ja kynä
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

Joko pilven käyttöliittymä on valmis?

11.02.2009 Tietotekniikkamaailmassa on siirrytty pilvipalvelujen aikaan. Terminä se on kuitenkin yhtä täsmällinen ja kiinteä kuin kesäinen kumpupilvi.

.