Vanhentuneet ohjelmat avaavat portteja rikollisille

Ohjelmistojen vanhat versiot aiheuttavat tietoturvahaavoittuvuuksia.
Kuva: Matias Mäki
18.3.2009 11:11 Yleisimpien ohjelmien päivittämättömät tai vanhentuneet versiot aiheuttavat eniten tietokoneiden tietoturvahaavoittuvuuksia.
F-Securen laskelmien mukaan käyttäjistä 80–90 prosentilla on tietokoneissaan keskimäärin viisi ohjelmista johtuvaa tietoturva-aukkoa. Yhtiö kertoo, että jos käyttäjät eivät poista ohjelmien vanhentuneita versioita, niissä olevat haavoittuvuudet voivat saattaa tietokoneen alttiiksi haittaohjelmille.
Troijalaiset ovat tietoturvayhtiön mukaan yksi tyypillisimmistä keinoista hyödyntää haavoittuvuuksia. Ne ovat haitallisia ohjelmia, jotka vaikuttavat harmittomilta, mutta itse asiassa sallivat rikollisten pääsyn tietokoneeseen.
– Monet käyttäjien tietokoneilla olevat ohjelmat on päivitetty ja paikattu tietoturvan varmistamiseksi. Ihmiset käyttävät näitä uusia ohjelmaversioita, mutta elleivät he poista tietokoneistaan vanhoja tai tarpeettomiksi jääneitä versioita, ne saattavat aiheuttaa haavoittuvuuksia. F-Securen tietojen mukaan ihmisillä on tietokoneissaan edelleen paljon vanhoja, käyttämättömiä ohjelmia, jotka voivat aiheuttaa ongelmia, kertoo Sean Sullivan F-Securen tietoturvalaboratoriosta.
Sullivan korostaa, että paras tapa välttää haavoittuvuudet on asentaa aina uusimmat ohjelmisto- ja korjauspäivitykset.
– Monet ohjelmat tekevätkin tämän automaattisesti. Lisäksi on syytä varmistaa, että tietokoneessa on vain ohjelmia, joita käytetään. Vanhentuneet versiot tai käyttämättömät ohjelmat tulisi poistaa.
Internet-selaimet
ongelmallisia
Myös internet-selaimet ovat Sullivanin mukaan alttiita haavoittuvuuksille. Toisinaan rikolliset pystyvät hyödyntämään haavoittuvuuksia ennen kuin selaimen valmistaja ehtii julkaista päivityksen, joka tukkii tietoturva-aukon.
F-Securen mukaan sen Exploit Shield -ohjelma havaitsee tunnetut verkkopohjaiset haavoittuvuudet ja suojaa käyttäjää niiltä. Ratkaisu suojaa käyttäjiä myös uusilta, aiemmin tuntemattomilta haavoittuvuuksilta, sillä se tunnistaa, miten haavoittuvuuksia hyödyntävät sovellukset käyttäytyvät. Ohjelmiston beta-versio on imaiseksi ladattavissa verkosta.
F-Secure kerää tietoa yleisistä haavoittuvuuksista F-Secure Health Check –työkalun lokitiedostoista. Sitä käytetään kuukausittain yli 100 000 tietokoneella ympäri maailmaa. Yhtiö selvittää, että tämän ilmaisen työkalun avulla on mahdollista varmistaa, että tietokoneen tietoturvaohjelmat ovat ajan tasalla ja ettei tietokoneeseen asennetuissa ohjelmissa ole tietoturva-aukkoja.
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 24.5. Yle siirtää seuraavaksi Pasilan teräväpiirtoon
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 24.5. Blackberryn joukot harvenevat
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 24.5. Motorola Mobilityn johdossa on nyt myyntimies
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- Kommentoiduimmat
RSS-feedit
Seuraa Digitodayn kaikkia uutisia tai vain tiettyä osiota RSS:llä.
Kevyt ja nopea
Oletko jo tutustunut m.digitoday.fi-mobiilisivustoon?
Uusimmat uutiset
- IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä 15:40
- Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa 09:17
- Googlen Larry Page: Facebook pitää käyttäjiä panttivankeina 07:00
- Anonymous löysi reitin jenkkiministeriön palvelimelle 22:24
- ”Apple ei anna kehittää virustorjuntaa iPhoneen” 16:55
- Uutuustuotteen lupaus verkkopelaajille: ei enää ärsyttäviä salasanoja 13:55
- Mobiilikonnat entistä ovelampia: Esimerkkinä uusi Angry Birds 14:24
- Äärijuutalaisten nettikokous täyttää kaksi stadionia 07:00
- Lisää
Poiminnat
Digiyesterday
Viisi vuotta sitten
G8-maat: apua tarvitaan lapsipornon vastaiseen sotaan
27.05.2007 G8-maat ovat tehneet vetoomuksen vahvistaakseen lapsipornon vastaista taistelua. Maat kehottavat muun muassa internet-palveluntarjoajia, it-ammattilaisia, mediaa, vanhempia ja opettajia miettimään, miten voisivat osallistua taisteluun.
Kolme vuotta sitten
Mars-mönkijän matkamittarissa 10 mailia
27.05.2009 Nasan yli viisi vuotta Marsia tutkinut mönkijä Opportunity taivalsi maanantaina ohi kymmenen mailin rajapyykin.
Taloussanomat
- Asuntopula ja 24 600 tyhjää asuntoa, mikä kaupunki? 06:01
- Suomikin oli hukkua liian vahvaan valuuttaan 06:09
- Yritysguru: Facebook tappaa Piilaakson 10:17
- Muhkean muovinen Nissan Juke 06:05
- Facebookissa vihainen vastaanotto – IMF-johtaja pehmensi Kreikka-lausuntojaan 09:18
- Yllätys? Aurinkohan säteilee täällä Saksan malliin 06:09
- Ainakin 2000 saa potkut RIMiltä 09:44
- Jos Kreikka lähtee, Saksa kärsii 11:08
- Suomi löysi taas Nokian älypuhelimet 06:01
- Autonvuokrauksessa hurjat eurohintaerot 06:09
- » Taloussanomat.fi













Kommentit (15)
Vaikka se onkin monesti todettu että näin voi jopa olla niin silti kaikkea ei voi saada vaikka haluaisi.
[] Tietoturvaa
[] Vähemmän ylimääräistä härpäkettä
Voit saada vain yhden.
Ongelmana on se, että opensource kehittäjät ei mitenkään pysty itse testaamaan ohjelmaansa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä kaikilla mahdollisilla Linux-jakeluilla. Se ei riitä, että ohjelmaa testataan kehittäjän koneella, sitä pitää testata myös yhdessä muiden ohjelmien kanssa, osana Linux-jakelua, ja mahdollisiman monessa eri ympäristössä. Tuo tetausvaihe kuuluu itse Linux-jakeluille ja jakeluiden välillä oneroja siinä miten ne tuophon suhtautuu.
Esimerkiksi Ubuntu haluaa aina laittaa jakeluun uusimmat ohjelmaversiot, ja se näkyy bukittamisena. Ubuntun nopean julkasutahdin takia sen mukana toimitttuja ohjelmia ei yksinkertasesti ole ehditty testata tarpeeksi.
Debian taas on tunnettu siitä, että jakelussa ohjelmien vakaa toiminta on tärkeää. Debianissa ei tyypillisesti ole aivan kaikkein viimesimpiä ohjelmaversioita, vaan hiukan vanhemmat versiot. Tällä saadaan aikaan se, että Debianissa olevat ohjelma versiot on hyvin testattuja ja niistä on jo löydetty ja korjattu huomattavasti suurempi osa vioista kuin esim Ubuntun uusimpien ohjelmaversioiden sisältämistä vioista.
Kun ohjelmasta A löytyy tietoturvareikä ja ohjelmasta julkastaan uusi versio joka korjaa vian, niin Debian korjaa sen tietoturvareijän sen hetkisessä vakaassa Debianjulkasussa siten, että vika korjataan vakaassa julkasussa jo olevassa versiossa ohjelmasta A. Tietoturvakorjaus siis ns. backportataan jakelussa olevaan versioon, jos tietoturvareikä koskee sitä versiota. Debian ei siis korvaa ohjelmaa kokonaan uudella versiolla. Tällä vältetään uuden ohjelmaversion mukanaan tuomat kokonaan uudet vielä löytämättömät bukit ja samalla saadaan uusien ohjelmaversioiden tuomat tietoturvakorjaukset.
Eli siis jos Debianisa on ohjelmasta versio 1.0, ja jokin versiosta 1.0 löytynyt tietoturva-aukko on korjattu versiossa 1.1, niin se ei suinkaan tarkota sitä että tietoturvareikää ei olisi korkattu Debianissa. Debian korjasi sen vian versiossa 1.0, sen sijaan että olisi päivittänyt koko ohjelman versioon 1.1,
Eli minusta ei voi suoraan sanoa, että vanhemmat ohjelmaversiot olisi tietoturvariski, usein asia on just päinvastoin, uudemmat vähän testatut versiot on suurempi riski.
Joskin joudun toteamaan, että tuo Debianin käytäntö on suoraansanoen vihattu monien nk. "upstream" kehittäjien keskuudessa. Usein on nähty aivan käsittämätöntä "pätsäämistä" -- tuhansien rivien "pätsejä"; aivan kuin "pätsi" jollain tavalla liittyisi QA:n, vaikka asia on useimmiten täysin päinvastoin. Ja nähtiinhän tuo tulos SSL:n kohdalla.
Siellä Debianissa vallitsee muutenkin kummallinen kulttuuri: ikään kuin ne, jotka paketoivat eivätkä itse kirjoita softaa, tuntisivat paketoitavan ohjelman paremmin kuin ne, jotka ovat sen kirjoittaneet ja sitä ylläpitäneet vuosia. Mutta onhan se Debianin perusajatus vakaudesta (ei, ei vapaudesta) mukava. Toivoisi muidenkin noudattavan Linux puolella. Voisivat vaikka aloittaa ytimestä...
Millä tavalla Ubuntun bugittaminen näkyy?
Sanotaan tämä ihan suoraan: Ubuntua ei ole turhaan parjattu QA:n miltei täydellisestä puuttumisesta. Ongelmaa on tietoisesti pyritty parantamaan ja siinä on myös joltain osin onnistuttu, mutta ongelma on yhä siellä.
Kenties tämä liittyy siihen, että Ubuntu yrittää ikään kuin saada parhaat puolet kummastakin maailmasta: Debianin vakaudesta ja Fedoran uutuudesta (bleeding edge). Pahat kielet vielä lisäisivät, että vieläpä mahdollisemman vähällä omalla työllä....
Ei se vaan ilmene millään tavalla.
Ja suosiosta päätellen onnistuneetkin. Temppu on tehty nähdäkseni keskittymällä vain osaan kaikista paketeista. Niitä mitä ihmiset yleensä käyttää.
Varmasti. Eihän se mitään maksa..
Onnittelut: kuulut onnekkaiden satunnaiseen joukkoon.