Lue uutinen mobiilisivustolla

Verkkopankkiryöstäjä ei uhkaa Suomea

Kuva: Matias Mäki

18.11.2009 17:08 Saksan ja Tanskan verkkopankkien käyttäjien tilejä ryöstänyt Bebloh -haittaohjelma ei ole aiheuttanut ongelmia Suomessa.

Saksassa verkkopankkitilejä putsaavaa Bebloh- ja URLZone-nimillä tunnettua haittaohjelmaa ei ole tavattu Suomesta.

– Jo viime viikolla saimme tietoa, että tuo oli liikkeellä, kertoo johtaja Kari Oksanen Nordean sähköisten palvelujen riskienhallinnasta.

– Suomessa ei ole havaittu minkäänlaista liikehdintää.

Syynä ovat muun muassa eri kieli, suhteellisesti pienet käyttäjämäärät ja pankkien erilaiset käyttöliittymät.

– Tuollaisen haittaohjelman pitää toimiakseen olla jonkin verran räätälöity. Esimerkiksi maksupohjat, tilinumerorakenteet ja muut toiminnot ovat Suomessa aika erityyppisiä.

Suomen Cert-Fi-tietoturvaviranomaisen asiantuntijan Antti Kiurun mukaan Beblohia on havaittu varsinkin Saksassa ja Tanskassa.

– Siitä voi ehkä päätellä jotain alkuperästä.

Bebloh ei ole aivan ensimmäinen laatuaan. Liikkeellä ovat aiemmin olleet muun muassa Torpig ja Silent banker -nimiset haittaohjelmat, jotka pystyvät tekemään pankkisiirtoja taustalla, kun asiakas käyttää verkkopankkia.

– Näille kaikille on yhteistä se, että ne varastavat tunnuksia ja salasanoja, joita syötetään nettiselaimen kautta verkkopankkiin, Kiuru kertoo.

Tämän tyyppinen hyökkäys tunnetaan man-in-the-browser eli mitb-hyökkäys. Perinteisesti näissä ohjelmissa on keylogger-ominaisuus, eli ne tallentavat käyttäjän näppäinlyönnit esimerkiksi verkkokaavakkeita täytettäessä ja välittävät ne verkkorikollisille.

– Jotkut ohjelmat, kuten Bebloh, osaavat katsoa tekstiä myös verkkokaavakkeiden välistä, Kiuru kertoo.

Bebloh osaa esimerkiksi tulkita käyttäjän tilin saldon, ja hyödyntää sitä.

Suomalaisten suojana on myös tietokoneiden kansainvälisesti hyvällä tasolla oleva virussuojaus.

– Kansalaisilla on yleensä tietoturvaohjelmat hyvin kunnossa, Nordean Oksanen toteaa.

– Jos haittaohjelma on tunnistettu, se päivitetään yleensä nopeasti virustorjuntaohjelmiin. Viruksen täytyisi löytää Suomesta kone, jossa ei ole ajan tasalla olevaa torjuntaohjelmaa, ja jolla käytetään verkkopankkia. Todennäköisyys on hyvin pieni.

ArkistoUusi haittaohjelma ryöstää verkkopankkeja 18.11.2009

Perttu Pitkänen
perttu.pitkanen@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (28)

0

0

Kuten ei amerikkalaispankkien sisäinen kriisikään uhannut ?

Reiska

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 18.11.2009 17:19

14

0

Onneksi Sampo Pankki käyttää tanskalaista tietoturvaratkaisua, ja käyttöliittymän kielenkin saanee Sampossa halutessaan tanskaksi.

Turvassa vai ei

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 18.11.2009 19:31

3

0

Ei koske suomea!

Rommari

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 18.11.2009 19:37

5

1

Eikö koske Suomea ?

Miksiköhän eräskin skandinaavinen pankki tarjoaa asiakkailleen Ruotsissa kortinlukijaan ja korttiin perustuvaa varmennusta, mutta Suomessa kirjoitellaan edelleen tunnuslukuja. Siis lähes sama verkkopankki ja sama sovellus. Tietoturvaongelmat siis koskevat ruotsalaisia asiakkaita, mutta ei eivät suomalaisia.
Eivätkä suomenruotsalaisia asiakkaita.

Kysehän on siitä, että pankit eivät halua investoida turvallisempiin verkkopankkitoteutuksiin. Niin kauan kun tietoturvaongelmista ei koidu pankeille merkittäviä tappioita, me saamme käyttää turvattomia pankkiyhteysohjelmistoja.

Pieni katsaus historiaan. Pankit halusivat pienentää konttoriverkkoja ja vähentää pankkivirkailijoita. Tämän johdosta keksittiin itsepalvelu ja verkkopankki. Tämä kaikki oli aluksi asiakkaille ilmaista, mutta nykyisin se yleensä maksaa. Me siis maksamme siitä, että teemme pankkivirkailijoiden työt.

Voi vain kuvitella minkälainen käännetty todistusvelvollisuus syntyy, kun pankkitroijalainen on tehdyt vääriä tapahtumia oikeilla pankkitunnuksilla. Oletko lukenut tarkkaan verkkopankkisopimuksesi. Onko yksikäsitteisesti selvää, jos koneellasi on pankkitroijalainen, tätä ei katsota huolimattomuudeksi, jolloin pankilla ei ole korvausvelvollisuutta. Mitä, jos toinen henkilö, esim lapsesi käyttää konettasi, ja saastuttaa sen tietämättäsi ?

Ei koske Suomea!

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 18.11.2009 20:24

13

0

Jos haluaa olla varsin varma, niin ainahan voi hankkia koneen jolla ei käy missään muilla sivuilla eikä muutenkaan käytä konetta kuin verkkopankin käyttämiseen; päivittää ei tarvitse muuta kuin selain ja se on varsin turvallista puuhaa varsinkin kun käyttää jotain muuta kuin IE:tä ...

J-P Laine

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 19.11.2009 0:31

1

0

Kuule JP. Pistäpä kone kiinni verkkoon niin on ihan sama käytkö sillä yhtään missään. Kolkuttelijoita riittää.

Oma ennätys oli 30 s. ja kone ilman pätchejä oli saastunut.

turvaksi jotain muuta

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 19.11.2009 0:59

29

1

Jos haluaa olla varsin varma, niin ainahan voi hankkia koneen jolla ei käy missään muilla sivuilla eikä muutenkaan käytä konetta kuin verkkopankin käyttämiseen; päivittää ei tarvitse muuta kuin selain ja se on varsin turvallista puuhaa varsinkin kun käyttää jotain muuta kuin IE:tä ...

Ubuntun asennus CD:ltä voi käynnistää koneen suoraan Ubuntuun asentamatta mitään joka saattaa olla yksi hyvä keino.

Hartsan

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 19.11.2009 8:56

26

1

Jos haluaa olla varsin varma, niin ainahan voi hankkia koneen jolla ei käy missään muilla sivuilla eikä muutenkaan käytä konetta kuin verkkopankin käyttämiseen; päivittää ei tarvitse muuta kuin selain ja se on varsin turvallista puuhaa varsinkin kun käyttää jotain muuta kuin IE:tä ...

Ubuntun asennus CD:ltä voi käynnistää koneen suoraan Ubuntuun asentamatta mitään joka saattaa olla yksi hyvä keino.

Tai sitten ajaa jotain sopivaa Linux-distroa virtuaalikoneen päällä, kun haluaa käyttää verkkopankkia. Saa ne päivityksetkin ladattua.

varmistelija

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 19.11.2009 9:17

1

0

Onneksi Sampo Pankki käyttää tanskalaista tietoturvaratkaisua, ja käyttöliittymän kielenkin saanee Sampossa halutessaan tanskaksi.

Ei varmasti auta yhtään käyttöliittymän kielen vaihto. Olettaisin että virus etsii formin syötekenttiä nimien perusteella ja ne harvemmin vaihtuvat kieliversion myötä.

-

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 19.11.2009 9:33

0

0

Tai sitten ajaa jotain sopivaa Linux-distroa virtuaalikoneen päällä, kun haluaa käyttää verkkopankkia. Saa ne päivityksetkin ladattua.

Ja saa se virtuaalikonetta pyörittävään käyttikseen pesiytynyt keyloggeri ne tiedot, mitä se halusikin (no joo, ei tietysti samalla tavalla uhkaa suomalaisten verkkopankkien käyttäjiä).

Turvallisin konsti lienee käyttää verkkopankkia mahdollisimman harvinaisella käyttöjärjestelmällä.

thomas

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 19.11.2009 9:42

Sivut: 1 2 3 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Jungner jätti räväkät jäähyväiset

• Naisautoilija törmäsi lapseen suojatiellä nyt Alavudella
• Kreikan pankkirosvot iskevät tilinsä tyhjentäneiden koteihin
• Betoniautot saartoivat rattijuopon pysäkille Ylöjärvellä
• Yllätysnimi Sdp:n kolmanneksi varapuheenjohtajaksi