Tietoturvaguru: Facebook on internetin piparkakkutalo

Kuva: Perttu Pitkänen
26.5.2010 14:19 Trend Micron tietoturvakouluttaja David Perryn mukaan käyttäjien Facebookissa jakamat tiedot ovat käytännössä täysin julkisia, vaikka yksityisyysasetukset olisivat tiukimmat mahdolliset. Itse hän varoo netin uhkia niin tarkkaan, ettei käytä lainkaan verkkokauppoja eikä nettipankkeja.
– Facebookin käyttäjien kannattaisi muistaa, etteivät he ole sen asiakkaita. He ovat tuotteita, ja varsinaisia asiakkaita ovat mainostajat, sanoo David Perry, tietoturvayhtiö Trend Micron koulutusjohtaja.
Hän vertaa Facebookia Hannu ja Kerttu -satuun: Facebook on internetin piparkakkutalo, jonne houkutellaan käyttäjiä, jotta heitä voidaan huijata.
– Facebookin käyttäjien tiedot ovat mainostajille täysin avoimina, Facebookissa lähetettyjä sähköpostiviestejä myöten.
Lisäksi ystävät voivat välittää käyttäjän tietoja eteenpäin. Perry varoittaa erityisesti hyväksymästä mitään Facebook-sovelluksia.
– Hyväksymäsi sovellukset pystyvät lukemaan kaikki tiedot Facebook-sivuiltasi, ja niin pystyvät myös Facebook-ystäviesi asentamat sovellukset, Perry varoittaa.
Tietoturvakouluttajan lista nettiyhteisöissä kielletyistä asioista on pitkä: älä hyväksy tuntemattomia Facebook-ystäviksi, älä kerro lemmikeistäsi äläkä perheenjäsenistäsi.
– Kaikkia näitä tietoja käytetään eri verkkopalveluiden tarkistuskysymyksissä, jotka kysytään, jos olet unohtanut salasanasi, Perry sanoo.
Esimerkiksi jos kerrot verkkoyhteisössä isovanhempasi sukunimen, joka on eri kuin omasi, voi tietojen onkija päätellä, että sukunimi on sama kuin äitisi tyttönimi. Äidin tyttönimi on verkkopalveluissa hyvin yleinen tarkistuskysymys.
Perryn mukaan verkkorikollisilla on työkaluja, joilla he pystyvät tehokkaasti ja automaattisesti keräämään ja yhdistämään tietoja verkkoyhteisöistä.
Verkkorikollisten varsinaisena kohteena ovat tiedot, joilla he voivat ansaita rahaa. Eri lähteistä yhdistämällä voidaan saada tarpeeksi materiaalia esimerkiksi avuksi uhrin tai hänen ystäviensä pankkitunnusten huijaamiseksi tai varastamiseksi.
Tietoturvaguru ei uskalla
verkkopankkiin
Perry on työskennellyt tietoturvayhtiö Trend Microssa lähes 12 vuotta. Tätä ennen hän oli eri tietoturvatehtävissä muun muassa McAfeella ja ja Symantecilla.
Tietoturvakouluttaja ei itse käytä verkkopankkia eikä osta verkkokaupoista.
– Koska olen tunnettu tietoturva-alalla, olen verkkorikollisille houkutteleva kohde. Kukaan tietoturva-asiantuntija ei käytä verkkopankkia tai osta verkosta, Perry sanoo.
Helsingissä Caro 2010-tietoturvaseminaarissa vierailevan Perryn erikoisalaa ovat haittaohjelmat.
– Aiemmin haittaohjelmia tekivät opiskelijat, jotka halusivat vaikuttaa kovilta. Nyt asialla ovat ammattirikolliset, jotka eivät halua huomiota, vaan rahaa, Perry sanoo.
Perryn kertoo rikollisten yrityksistä MySpace -palvelussa. Hän saa MySpace-sivulleen silloin tällöin ystäväkutsuja vähäpukeisilta naisilta.
– Luonnollisesti haluan tarkistaa, keitä nämä tuntemattomat naiset ovat, ja klikkaan kuvaa päästäkseni heidän MySpace-sivulleen, Perry kertoo
Sen sijaan näytölle aukeaa teksti, jossa varoitetaan vain aikuisille sopivasta materiaalista, ja pyydetään asentamaan MS Viewer-ohjelma varoituksen ohessa tarjotusta linkistä.
– Haluan tehdä selväksi, että siellä ei ole mitään pornoa, turha toivo. Älkää vain klikatko linkkiä, Perry sanoo.
Oudoissa yhteyksissä tarjotut ohjelmistopäivitykset lataavat tietokoneelle yleensä haittaohjelman.
– Kun verkkorikollinen iskee, näytölle ei ilmesty pääkalloja tai koneesta kuulu pilkkaavaa naurua. Verkkorikolliset ovat kuin murtovarkaita, heidän tarkoituksensa toimia mahdollisimman huomaamattomasti, Perry sanoo.
Perry ei klikannut linkkiä, vaan sulki varmuuden vuoksi tietokoneensa, ja avasi linkin toisessa testikäyttöön tarkoitetussa tietokoneessa. Linkistä latautunut ohjelma kopioi hetkessä tietokoneelta sata tiedostoa. Haittaohjelman tavoitteena oli etsiä koneelta käyttäjän pankkitunnuksia.
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 24.5. Yle siirtää seuraavaksi Pasilan teräväpiirtoon
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 24.5. Blackberryn joukot harvenevat
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 24.5. Motorola Mobilityn johdossa on nyt myyntimies
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- Kommentoiduimmat
Uutispäivä
Vuorokauden kaikki uutiset yhdellä sivulla.
RSS-feedit
Seuraa Digitodayn kaikkia uutisia tai vain tiettyä osiota RSS:llä.
Uusimmat uutiset
- IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä 15:40
- Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa 09:17
- Googlen Larry Page: Facebook pitää käyttäjiä panttivankeina 07:00
- Anonymous löysi reitin jenkkiministeriön palvelimelle 22:24
- ”Apple ei anna kehittää virustorjuntaa iPhoneen” 16:55
- Uutuustuotteen lupaus verkkopelaajille: ei enää ärsyttäviä salasanoja 13:55
- Mobiilikonnat entistä ovelampia: Esimerkkinä uusi Angry Birds 14:24
- Äärijuutalaisten nettikokous täyttää kaksi stadionia 07:00
- Lisää
Poiminnat
Digiyesterday
Kolme vuotta sitten
Helsingin palvelut saa Google Earthiin
27.05.2009 Helsinki avasi palvelukarttansa tiedot vapaasti käytettäviksi. Esimerkiksi koulut tai terveysasemat saa siirrettyä parilla klikkauksella katseltaviksi Google Mapsissa tai Google Earthissa.
Taloussanomat
- Asuntopula ja 24 600 tyhjää asuntoa, mikä kaupunki? 06:01
- Suomikin oli hukkua liian vahvaan valuuttaan 06:09
- Yritysguru: Facebook tappaa Piilaakson 10:17
- Muhkean muovinen Nissan Juke 06:05
- Tämäkin vielä: Turistitkin kaihtavat Kreikkaa 15:08
- Jos Kreikka lähtee, Saksa kärsii 11:08
- Yllätys? Aurinkohan säteilee täällä Saksan malliin 06:09
- Facebookissa vihainen vastaanotto – IMF-johtaja pehmensi Kreikka-lausuntojaan 09:18
- Unohda hameenhelmaindeksi – ensitreffit kertovat talouden tilan 16:19
- Ainakin 2000 saa potkut RIMiltä 09:44
- » Taloussanomat.fi













Kommentit (61)
- Koska olen tunnettu tietoturva-alalla, olen verkkorikollisille houkutteleva kohde. Kukaan tietoturva-asiantuntija ei käytä verkkopankkia eikä osta verkosta, Perry sanoo. "
Olisi mielenkiintoista saada kuulla mitä tähän vastaa esim. F-Securen Hyppönen.
Lähdet siis liikkeelle ennakko-oletuksesta, jonka mukaan suomalaiset nettipankit olisivat aivan erityisen turvallisia.
Tämä on juuri sitä surullisen kuuluisaa "ei koske Suomea" -logiikkaa.
Lähdet siis liikkeelle ennakko-oletuksesta, jonka mukaan suomalaiset nettipankit olisivat aivan erityisen turvallisia.
Tämä on juuri sitä surullisen kuuluisaa "ei koske Suomea" -logiikkaa.
Onko sinulla esittää argumentaatiota väitteillesi suomalaisten verkkopankkien tietoturvattomuudesta? Danske bankia ei lasketa, eikä satunnaisia xss:iä pankin julkisella sivustolla.
Jos tarkoitat verkkopankkien käyttäjien alttiutta man-in-the-browser -hyökkäyksille, niin toki sitä saa mitä tilaa, nyt puhuttiin verkkopankin turvallisuudesta.