Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla

Tietoturvaguru: Facebook on internetin piparkakkutalo

Trend Micron tietoturvakouluttaja David Perry on verkkorikollisten tähtäimessä.
Kuva: Perttu Pitkänen

26.5.2010 14:19 Trend Micron tietoturvakouluttaja David Perryn mukaan käyttäjien Facebookissa jakamat tiedot ovat käytännössä täysin julkisia, vaikka yksityisyysasetukset olisivat tiukimmat mahdolliset. Itse hän varoo netin uhkia niin tarkkaan, ettei käytä lainkaan verkkokauppoja eikä nettipankkeja.

– Facebookin käyttäjien kannattaisi muistaa, etteivät he ole sen asiakkaita. He ovat tuotteita, ja varsinaisia asiakkaita ovat mainostajat, sanoo David Perry, tietoturvayhtiö Trend Micron koulutusjohtaja.

Hän vertaa Facebookia Hannu ja Kerttu -satuun: Facebook on internetin piparkakkutalo, jonne houkutellaan käyttäjiä, jotta heitä voidaan huijata.

– Facebookin käyttäjien tiedot ovat mainostajille täysin avoimina, Facebookissa lähetettyjä sähköpostiviestejä myöten.

Lisäksi ystävät voivat välittää käyttäjän tietoja eteenpäin. Perry varoittaa erityisesti hyväksymästä mitään Facebook-sovelluksia. 

– Hyväksymäsi sovellukset pystyvät lukemaan kaikki tiedot Facebook-sivuiltasi, ja niin pystyvät myös Facebook-ystäviesi asentamat sovellukset, Perry varoittaa.

Tietoturvakouluttajan lista nettiyhteisöissä kielletyistä asioista on pitkä: älä hyväksy tuntemattomia Facebook-ystäviksi, älä kerro lemmikeistäsi äläkä perheenjäsenistäsi.

– Kaikkia näitä tietoja käytetään eri verkkopalveluiden tarkistuskysymyksissä, jotka kysytään, jos olet unohtanut salasanasi, Perry sanoo.

Esimerkiksi jos kerrot verkkoyhteisössä isovanhempasi sukunimen, joka on eri kuin omasi, voi tietojen onkija päätellä, että sukunimi on sama kuin äitisi tyttönimi. Äidin tyttönimi on verkkopalveluissa hyvin yleinen tarkistuskysymys. 

Perryn mukaan verkkorikollisilla on työkaluja, joilla he pystyvät tehokkaasti ja automaattisesti keräämään ja yhdistämään tietoja verkkoyhteisöistä.

Verkkorikollisten varsinaisena kohteena ovat tiedot, joilla he voivat ansaita rahaa. Eri lähteistä yhdistämällä voidaan saada tarpeeksi materiaalia esimerkiksi avuksi uhrin tai hänen ystäviensä pankkitunnusten huijaamiseksi tai varastamiseksi.

Tietoturvaguru ei uskalla
verkkopankkiin

Perry on työskennellyt tietoturvayhtiö Trend Microssa lähes 12 vuotta. Tätä ennen hän oli eri tietoturvatehtävissä muun muassa McAfeella ja ja Symantecilla. 

Tietoturvakouluttaja ei itse käytä verkkopankkia eikä osta verkkokaupoista. 

– Koska olen tunnettu tietoturva-alalla, olen verkkorikollisille houkutteleva kohde. Kukaan tietoturva-asiantuntija ei käytä verkkopankkia tai osta verkosta, Perry sanoo.

Helsingissä Caro 2010-tietoturvaseminaarissa vierailevan Perryn erikoisalaa ovat haittaohjelmat. 

– Aiemmin haittaohjelmia tekivät opiskelijat, jotka halusivat vaikuttaa kovilta. Nyt asialla ovat ammattirikolliset, jotka eivät halua huomiota, vaan rahaa, Perry sanoo.

Perryn kertoo rikollisten yrityksistä MySpace -palvelussa. Hän saa MySpace-sivulleen silloin tällöin ystäväkutsuja vähäpukeisilta naisilta.

– Luonnollisesti haluan tarkistaa, keitä nämä tuntemattomat naiset ovat, ja klikkaan kuvaa päästäkseni heidän MySpace-sivulleen, Perry kertoo

Sen sijaan näytölle aukeaa teksti, jossa varoitetaan vain aikuisille sopivasta materiaalista, ja pyydetään asentamaan MS Viewer-ohjelma varoituksen ohessa tarjotusta linkistä.

– Haluan tehdä selväksi, että siellä ei ole mitään pornoa, turha toivo. Älkää vain klikatko linkkiä, Perry sanoo.

Oudoissa yhteyksissä tarjotut ohjelmistopäivitykset lataavat tietokoneelle yleensä haittaohjelman.

– Kun verkkorikollinen iskee, näytölle ei ilmesty pääkalloja tai koneesta kuulu pilkkaavaa naurua.  Verkkorikolliset ovat kuin murtovarkaita, heidän tarkoituksensa toimia mahdollisimman huomaamattomasti, Perry sanoo.

Perry ei klikannut linkkiä, vaan sulki varmuuden vuoksi tietokoneensa, ja avasi linkin toisessa testikäyttöön tarkoitetussa tietokoneessa. Linkistä latautunut ohjelma kopioi hetkessä tietokoneelta sata tiedostoa. Haittaohjelman tavoitteena oli etsiä koneelta käyttäjän pankkitunnuksia.

Jutun kirjoitti: Perttu Pitkänen

Perttu Pitkänen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (61)

Huono 0
Ja tämä mies on muka tietoturvaguru. Millaisiahan jenkkien nettipankit oikein ovat? On tainnut koulutukset mennä pieleen tai vääriä ihmisiä koulutettu.
Kuru
" Perry itse ei käytä verkkopankkia eikä osta verkkokaupoista.

- Koska olen tunnettu tietoturva-alalla, olen verkkorikollisille houkutteleva kohde. Kukaan tietoturva-asiantuntija ei käytä verkkopankkia eikä osta verkosta, Perry sanoo. "

Olisi mielenkiintoista saada kuulla mitä tähän vastaa esim. F-Securen Hyppönen.
surffailija
Varsinainen guru, taitaa olla ensimmäinen kerta kun olen kuullut koko miehestä vaikka alaa seuraankin (en tosin ammattikseni).
Tietoturvaguruksi n. 50v liian vanha.
Eläke
Ja tämä mies on muka tietoturvaguru. Millaisiahan jenkkien nettipankit oikein ovat? On tainnut koulutukset mennä pieleen tai vääriä ihmisiä koulutettu.

Lähdet siis liikkeelle ennakko-oletuksesta, jonka mukaan suomalaiset nettipankit olisivat aivan erityisen turvallisia.

Tämä on juuri sitä surullisen kuuluisaa "ei koske Suomea" -logiikkaa.
Hyväuskoisia on helppo vetää höplästä
Äijä on niin guru, ettei käytä/ole koskaan käyttänyt palveluja, joista kirjoittaa. Kuulostaa vakuuttavalta.
pöh
Taitaa todellisempi syy verkosta poissa pysymiselle olla se että ranskalainen kankielokuvatähti on jo "David Perrynä" vahvemmin netissä :-)
se toinen david perry
Eipä ole ainoa tietämäni it-alan ihminen, joka kieltäytyy nettipankin käytöstä. Selitykseksi olen kuullut, että eivät hyväksy sitä, että pankki sysää varsinaisen vastuun tietoturvasta käyttäjälle.
kpmi
FB:ssä on todellakin piparia tarjolla, ja paljon!
Putin
Ja tämä mies on muka tietoturvaguru. Millaisiahan jenkkien nettipankit oikein ovat? On tainnut koulutukset mennä pieleen tai vääriä ihmisiä koulutettu.

Lähdet siis liikkeelle ennakko-oletuksesta, jonka mukaan suomalaiset nettipankit olisivat aivan erityisen turvallisia.

Tämä on juuri sitä surullisen kuuluisaa "ei koske Suomea" -logiikkaa.

Onko sinulla esittää argumentaatiota väitteillesi suomalaisten verkkopankkien tietoturvattomuudesta? Danske bankia ei lasketa, eikä satunnaisia xss:iä pankin julkisella sivustolla.

Jos tarkoitat verkkopankkien käyttäjien alttiutta man-in-the-browser -hyökkäyksille, niin toki sitä saa mitä tilaa, nyt puhuttiin verkkopankin turvallisuudesta.
pasanen
Sivut: 1 2 3 4 5 6 7 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Helsingin palvelut saa Google Earthiin

27.05.2009 Helsinki avasi palvelukarttansa tiedot vapaasti käytettäviksi. Esimerkiksi koulut tai terveysasemat saa siirrettyä parilla klikkauksella katseltaviksi Google Mapsissa tai Google Earthissa.

.