Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla

Verkkopankkien asiakkaille tulossa uusi suojakeino

Kuva: Matias Mäki

25.8.2010 14:45 Viestintävirasto on vuosien pohdiskelun ja työskentelyn jälkeen viimein ottanut tärkeän askeleen Suomi-internetin perusturvan parantamiseksi. Uudistus tekee Nordea-tyyppisistä pankkihuijauksista selvästi vaikeampia.

Viestintävirasto kertoo ottaneensa käyttöön fi-verkkotunnusten tietoturvalaajennuksen (DNSSec) ensimmäisen vaiheen. Fi-juuren allekirjoittaminen aloitettiin 18.8.

Myöhemmin syksyllä otetaan käyttöön tietoturvalaajennuksen toinen vaihe, allekirjoituksen tekeminen varsinaisilla tuotantoavaimilla sekä julkisten avaimien julkaisu fi-juuressa. Tietoturvalaajennus on kokonaisuudessaan asiakkaiden käytettävissä 31.3.2011.

DNSSec (Domain Name System Security Extensions) on nimipalvelun laajennus, jonka tarkoituksena on parantaa nimipalvelun tietoturvaa. Nimipalvelua voidaan verrata koko maailman kattavaan puhelinluetteloon, jossa jokaiselle verkkotunnukselle on annettu oma numeerinen osoite.

Tekniikasta on puhuttu ainakin kymmenen vuotta. Vasta tietoturvatutkija Dan Kaminskyn haavoittuvuuspaljastus vuonna 2008 antoi yllykkeen toimenpiteisiin. Nimipalvelun aukon avulla luotettavat verkkosivut voitiin vaihtaa hyökkääjän sivuihin.

CSC
auttoi

Viestintävirasto ei kiirehtinyt DNSSecin pariin monestakin syystä. Ei ollut selvää, mistä vaadittavat henkilöresurssit löytyvät. Lisäksi huolestutti tekniikan kriittisyys: pienikin tekninen häiriö tai inhimillinen virhe voi aiheuttaa koko fi-juuren putoamisen internetistä.

Viraston verkkotunnusyksikön päällikkö Juhani Juselius kertoo ratkaisujen löytyneen. Henkilöstöpulma selvisi, kun Tieteen tietotekniikan keskus CSC otettiin yhteistyökumppaniksi. CSC vastasi projektin toteuttamisesta.

Fi-juuren putoaminen internetistä puolestaan pyritään estämään muun muassa parantamalla päivystystä CSC:n avulla.

– Se, että CSC ylläpitää osaa DNSSec-ratkaisusta omilla resursseillaan, turvaa tavallaan sen toiminnan, Juselius arvioi.

Varmasti
perille

DNSSec takaa, että internetin käyttäjät pääsevät juuri sille verkkosivulle, jolle heillä oli aikomus mennä. Juseliuksen mukaan tekniikka aiheuttaa yleistyessään hankaluuksia esimerkiksi nimipalvelutietoja väärentäville pankkirosvoille.

Suomessa paljastui alkuvuonna tapaus, missä haittaohjelman saastuttamat tietokoneet näyttivät Nordean verkkopankin käyttäjälle vakuuttavan näköisen, mutta rikollisen kirjautumissivun. Tileiltä ehdittiin varastaa kymmeniä tuhansia euroja.

– Tämäntyyppiset hyökkäykset ainakin vaikeutuvat huomattavasti. Perinteisen huijauksen, jossa kaapataan nimipalvelinliikenne ja ohjataan se väärään paikkaan, ei pitäisi olla enää mahdollista ilman, että käyttäjä huomaa sitä.

Kun DNSSec-tietoturvalaajennus on käytössä, vastaukset nimipalvelukyselyihin ovat digitaalisesti allekirjoitettuja. Allekirjoitukseen tarvitaan avainpari, joista toinen on yksityinen ja toinen julkinen.

Yksityinen avain on salainen. Se on ainoastaan omistajan hallussa, kun taas julkinen avain julkaistaan nimipalvelussa omassa tietueessaan. Allekirjoitus voidaan varmentaa yksityistä avainta vastaavalla julkisella avaimella.

Vielä
kestää

Netti ei vielä tällä hetkellä ole suomalaisittain turvallisempi. Tietoturvalaajennuksen käyttöönotosta vastaavat nimipalvelimia ylläpitävät palveluntarjoajat sekä verkko-operaattorit.

DNSSec-palvelun käyttö ei vielä edellytä fi-verkkotunnuksen haltijalta toimenpiteitä. Heille palvelu avataan maaliskuussa, jolloin julkisen avaimen voi syöttää verkkotunnukselle Viestintäviraston palvelussa.

Tavallinen internetin surffaaja voi kohdata tietoturvaominaisuuden nettiselaimessaan. Selain ilmoittaa, onko nettiosoite todennettu vai ei. Käyttäjän pääsy todentamattomalle verkkosivulle voidaan myös estää automaattisesti.

Jutun kirjoitti: Tuomas Linnake

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (18)

Huono 0
DNSSec ei kyllä tee kotikäyttäjän koneita yhtään nykyistä turvallisemmaksi, koska käyttäjän kone saadaan yhä tekemään nimipalvelukysely ilman salausta minne tahansa maailmassa.
Ans ku mä arvaan... tämä tulee nostamaan verkkopankin käyttökustannuksia, koska CSC vetää siivun välistä... yms...yms...
Kalle
Huono 0
Eihän se Nordean palvelin varmaan kenenkään kotona olekaan? Kyllä tämä tulee olemaan melko hyvä parannus toteutuessaan pankkien kohdalla. Eräät pankit ovat ottaneet isommissa maksuissa käyttöön jo SMS viestillä välitettävän PIN koodin varmistuksen joka mielestäni on jo melko yksinkertainen ja merkittävä parannus. Jos tililtä aiotaan maksaa tietyn rajan ylittävä summa heti, tulee käyttäjän kännykkään SMS jossa pyydetään syöttämään tietty PIN numeroa vastaava sarja koneelle. Yksinkertaista ja mielestäni toimivaa. Toki se ei estä tätä väärässä osoitteessa toimivaa "valepankkia" jota tällä pyritään estämään.
Huono 2
Eikö suora ip-numero ole varmin tapa mennä esim. pankin kirjautumissivulle?
7
Huono 0
Jos käyttäjän koneelle pääsee haittaohjelma, niin kuvaruudulla näkyvällä sisällöllä ei tarvitse olla mitään tekemistä minkään kanssa.
Tililläsi on miljoona euroa
Huono 0
Eihän se Nordean palvelin varmaan kenenkään kotona olekaan?

Kun käyttäjän kone lähettää verkkoon nimipalvelykyselyn, joka ei siis vaadi mitään salaussysteemeitä, niin se voidaan edelleenkin kaapata ja antaa vastaukseksi jotain suojaamattomien nimipalvelimien ulkopuolelta. Ja tällöin käyttäjä saadaan ohjattua mille tahansa ei-toivotulle palvelimelle.
Jos muutkin käyttäisi IE8 Smart Screen suodatusta, ei tällaisia tarvitse.

Mikä on SmartScreen-suodatin ja kuinka se voi auttaa suojautumaan?
SmartScreen-suodatin on Internet Explorerin toiminto, joka auttaa tietokalastelusivustojen tunnistamisessa. SmartScreen-suodatin voi myös estää asentamasta tietokoneeseen haittaohjelmia eli laittomia, viruksia sisältäviä, väärennettyjä tai vahingollisia ominaisuuksia sisältäviä ohjelmia.

SmartScreen-suodatin suojaa tietokonetta kolmella tavalla:

Se toimii taustalla, kun selaat Internetiä. Se analysoi WWW-sivuja ja selvittää, onko niillä epäilyttäviä ominaisuuksia. Jos SmartScreen-suodatin löytää epäilyttäviä WWW-sivuja, näyttöön tulee sanoma, jonka kautta voit antaa palautetta ja jossa neuvotaan varovaisuuteen.

SmartScreen-suodatin vertaa käyttämiäsi sivustoja jatkuvasti päivitettävään tietokalastelu- ja haittaohjelmasivustojen luetteloon. Jos sivusto on luettelossa, näyttöön tulevassa varoituksessa ilmoitetaan, että sivusto on turvallisuuden vuoksi estetty.

SmartScreen-suodatin vertaa myös Internetistä ladattuja tiedostoja samaan haittaohjelmasivustojen luetteloon. Jos sivusto on luettelossa, näyttöön tulevassa varoituksessa ilmoitetaan, että ladattu tiedosto on turvallisuuden vuoksi estetty.
Windowsilla paikkaamme sen
Huono 1
Jos muutkin käyttäisi IE8 Smart Screen suodatusta, ei tällaisia tarvitse.

Mikä on SmartScreen-suodatin ja kuinka se voi auttaa suojautumaan?
SmartScreen-suodatin on Internet Explorerin toiminto, joka auttaa tietokalastelusivustojen tunnistamisessa. SmartScreen-suodatin voi myös estää asentamasta tietokoneeseen haittaohjelmia eli laittomia, viruksia sisältäviä, väärennettyjä tai vahingollisia ominaisuuksia sisältäviä ohjelmia.

SmartScreen-suodatin suojaa tietokonetta kolmella tavalla:

Se toimii taustalla, kun selaat Internetiä. Se analysoi WWW-sivuja ja selvittää, onko niillä epäilyttäviä ominaisuuksia. Jos SmartScreen-suodatin löytää epäilyttäviä WWW-sivuja, näyttöön tulee sanoma, jonka kautta voit antaa palautetta ja jossa neuvotaan varovaisuuteen.

SmartScreen-suodatin vertaa käyttämiäsi sivustoja jatkuvasti päivitettävään tietokalastelu- ja haittaohjelmasivustojen luetteloon. Jos sivusto on luettelossa, näyttöön tulevassa varoituksessa ilmoitetaan, että sivusto on turvallisuuden vuoksi estetty.

SmartScreen-suodatin vertaa myös Internetistä ladattuja tiedostoja samaan haittaohjelmasivustojen luetteloon. Jos sivusto on luettelossa, näyttöön tulevassa varoituksessa ilmoitetaan, että ladattu tiedosto on turvallisuuden vuoksi estetty.

IE8:n smart screen suoja on kaukana täydellisestä.

Ja mitä yleisemmäksi IE8 tulee niin sitä heikommaksi smart screen tulee. Webbihuijareiden kun on pakko testata tekniikkansa niin että ne toimivat IE:llä.

Sama on nähtävissä malware puoella, Symantec ja McAfee ovat suurimpia, joten pöpöjen tekijät testaavat tuotoksensa niitä vastaan ennen kun pistävät liikkeelle.
Huono 1
DNSSec ei kyllä tee kotikäyttäjän koneita yhtään nykyistä turvallisemmaksi, koska käyttäjän kone saadaan yhä tekemään nimipalvelukysely ilman salausta minne tahansa maailmassa.

Palveluntarjoajasi voi estää nimipalvelukyselyt muihin kuin omiin nimipalvelimiinsa. Ongelmasi on ratkaistu.
DNS
Huono 2
Palveluntarjoajasi voi estää nimipalvelukyselyt muihin kuin omiin nimipalvelimiinsa. Ongelmasi on ratkaistu.

Onko tuohon pakko suostua? Tällöinhän voi joutua tahtomattaan käyttämään KRP:n mielivaltaista sensuurilistaa.
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

DB:n nuuskijat ilmeisestikin rikkoneet lakia

11.02.2009 Saksan valtionrautatiet DB ei enää sulje pois sitä, että sen pestaamat salapoliisifirmat olisivat työntekijöiden nuuskimisessaan rikkoneet lakia. Konsernin johtaja Hartmut Mehdorn olettaa tämän myös tapahtuneen alaistensa tieten.

.