Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Liikkuja oppii itseohjautuvuutta

Pelkät elämykset eivät takaa työvirettä

15.8.2003 07:55 - It-yritykset näyttävät ensimmäisten joukossa ajattelevan, etteivät liikunta ja koulutus ole erillisiä asioita työyhteisöjen kehittämisessä, Jarmo Hyökyvaara sanoo.


- Lähtisin budjetoimaan kahta eri asiaa: ensinnäkin työntekijöiden omaehtoiseen liikkumiseen laitettavat rahat ja toisaalta sitten ne, joilla rakennetaan yhteishenkeä. Jälkimmäinenkin oikeastaan jakautuu vielä kahtia: paljonko rakennetaan puhtaasti henkeä, paljonko aikaa keskinäiseen kommunikaatioon, kuuluu Jarmo Hyökyvaaran resepti, kun kyselen, miten hän lähtisi myymään työvireyttä ja hyvää henkeä esimerkiksi it-yritykselle.

Hyökyvaara itse vastaa viestinnästä Bonafit Oy:ssä, joka määrittelee omaksi työkseen "ihmisten energisoimisen tuottavaan yhteistoimintaan".

Moni tuntee Bonafitin ennen muuta Liikuntarahasta – omaehtoisen liikkumisen maksuvälineestä, jonka se laski liikkeelle vuonna 1996. Sittemmin liiketoiminta on kasvanut palvelukokonaisuudeksi, jossa puhutaan paljosta muustakin kuin liikunnasta. Hyökyvaarakin painottaa viestinnän merkitystä, kun tavoitteena on työyhteisöjen kokonaishyvinvointi ja kehittäminen.

- Meillä esimerkiksi on luovuttu neuvottelupöydistä kokonaan, hän esittelee erästä pelinavausta kohti vapaamuotoista keskustelua ja dialogipiirejä.

Sanoja ja tekoja

Viestinnällä on vakaa sijansa myös tapahtumissa, joissa työyhteisö liikkuu tai vaikka seikkailee yhdessä. Elämyksen etsinnästä pitäisi päästä askel edemmäs.

- Jos esimerkiksi lähdetään porukalla laskemaan koskea, ei yritys siitä elämyksestä vielä saa kaipaamaansa hyötyä vaan siitä, että kokemus puretaan yhdessä, käydään dialogia ja liitetään kokemus jonkin asian oppimiseen Hyökyvaara huomauttaa. Kuulostaa tosin siltä, että viestintätaidoitta ei päästä kunnon vauhtiin työpaikkaliikunnassakaan. Vaikein askel liikuntaharrastuksessa on usein se kaikkein ensimmäinen.

- Vaikka työpaikalla olisi oma kuntosali, moni lykkää tutustumiskäyntiä, Hyökyvaara tietää ja vierittää ison haasteen liikunnan ohjaajille. Uudessa harrastuksessa arastelun aiheesta voi käydä niin vaatetuksen valinta kuin kuva omasta kehostakin. Aivan tavattomalta ei aikuisilla kuulosta jonkinlainen liikuntapelkokaan. Niinpä esimerkiksi kuntosaliharrastukseen osataan jo tarjota "pehmeää laskua" eli ohjausta, jossa ei heti ensimmäisellä kerralla kiirehditä laitteiden ääreen vaan käydään läpi uuteen harrastukseen liittyviä asioita jossain muussa ympäristössä.

Itseohjautuvuutta organisaatioon!

Työnantajilla on syytä toivoa henkilöstölleen hyvää vointia, mutta eivät liikunnan edut siihen lopu. Hyökyvaaran mukaan omaehtoinen liikuntaharrastus on hyvä väline myös itseohjautuvuuden oppimisessa, ja juuri sitä menestyksellinen organisaatiokulttuuri kaipaa.

- Nokiasta alkaen sitä kuulutetaan. Tarkoituksena on yksinkertaisesti päästä eroon esimerkiksi koulussa opitusta ajatuksesta, että ylhäältä tulee dataa ja sitä vain toteutetaan.

Omaehtoisuuden hengessä jokaisen pitäisi miettiä myös, mitä harrastukseltaan haluaa. Lajin valintaan vaikuttaa tavoite, joka voi vaihdella kunnon kohottamisesta rentoutumiseen.

- Uuden kokeileminen ja kokeminen on varmasti yksi nouseva trendi lajin valinnassa, eikä vähiten it-alalla, Hyökyvaara sanoo. Liikuntarahan käytössä perinteiset lajit tuntuvat silti pitävän pintansa: - Jo pitkään kolmannes on käytetty uintiin, toinen kolmannes kuntosali- ja aerobic-lajeihin. Loput jakautuvat sitten eri lajien kesken. Yrityskohtaisesti käyttöä ei eritellä.

It-ala kehittää kokonaisvaltaisesti

Työyhteisöjensä kehittäjinä it-yritykset ovat Jarmo Hyökyvaaran mukaan edelläkävijöitä ja entistä monipuolisempia palvelujen ostajia.

- Aiemmin keskityttiin ehkä aika pitkälti seikkailuun ja actioniin, mutta nyt it-yritykset näyttävät ensimmäisten joukossa ajattelevan, etteivät liikunta ja koulutus ole erillisiä asiakokonaisuuksia vaan työyhteisöjen kehittämisessä niitä molempia hyödynnetään käsi kädessä, kokonaisvaltaisesti. Samaan aikaan it-yritykset ovat myös tyypillisin Liikuntarahan käyttäjäryhmä.

Paljonko työntekijän hyvinvointiin ja kehittymiseen sitten tulisi budjetoida puhtaana rahana? Hyökyvaara ei lähde laskettelemaan lukuja tai prosentteja vaan puhuu mieluummin tavasta, jolla henkilöstöön tulisi sijoittaa:

- Kun uusi työntekijä tulee taloon ja mietitään palkka ja luontoisedut, samalla pitäisi miettiä, paljonko olen kuukausittain valmis sijoittamaan tämän kaverin kehittymiseen. Jos firma vain pannaan parin kolmen vuoden välein muutoskoulutukseen, sinänsä hyvät jutut eivät mahdollista kestävää kehitystä, oppimista pitkin vuotta, hän opastaa investointisuunnitelman laadinnassa.

- Monethan kehuvat jo tilinpäätöksessään ja vuosikertomuksessaan, paljonko on sijoitettu tuotekehitykseen, mutta entä osaamisen kehittämiseen? Sillä minä ainakin haluaisin ylpeillä.

Jutun kirjoitti: Antti Kirves

Antti Kirves

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

.