Lue uutinen mobiilisivustolla

Työhyvinvointi on tuottavuustekijä

19.11.2003 13:48 - Herää kysymys, nähdäänkö suomalaisissa yrityksissä, että vain talouskasvun aikana on kehittämisen aika, pohtii projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi Työssä jaksamisen ohjelman edettyä päätösseminaariinsa. Pitkäjänteisen kehittämisotteen puolesta puhuu myös työministeri Tarja Filatov.

Projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi on iloisesti yllättynyt: Työssä jaksamisen ohjelma on houkutellut päätösseminaariinsa Helsingin Katajanokalle keskiviikoksi väkeä reilusti yli odotusten. Aamun tiedotustilaisuudessa kuitenkin käy ilmi, että kiinnostus aiheeseen on matkan varrella vaihdellut tuntuvasti.

- Herää kysymys, nähdäänkö suomalaisissa yrityksissä, että vain talouskasvun aikana on kehittämisen aika, Petäjäniemi pohtii. Työssä jaksamisen ohjelmassa tästä antoi viitteitä kehittämishankkeiden kysyntä, joka romahti vuonna 2001 taloudellisen tilanteen heiketessä.

Ohjelmasta sai rahallista tukea kaikkiaan 173 kehittämishanketta. Tuen loppusumma yltää 4,9 miljoonaan euroon. Arviointitutkimuksen mukaan tuen vuotovaikutukset ovat vähäisiä eli vain muutaman prosentin luokkaa. Onnistuneelta vaikuttavalla sijoituksella on täten myös kysymyksiä herättävä kääntöpuolensa:

- Hyvin harvat osallistujat olisivat toteuttaneet kehittämishanketta ilman valtion rahoitusta, työministeri Tarja Filatov sanoo.

Kehittämishankkeet itse työyhteisöissä olivat kuitenkin vain osa ohjelmaa: paljon painoa pantiin tiedotukselle ja hyvien käytäntöjen levittämiselle sekä tutkimustiedon tuottamiseen. Tällä sektorilla myös kysyntä on osoittautunut suureksi. Esimerkiksi hankkeen opeista koottu painotuore kirjanen, Eväitä työyhteisön hyvinvointiin, poiki lähes 70 000 ennakkotilausta.

Filatov: työhyvinvointi on tuottavuustekijä

- Olemme siinä tilanteessa, että työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen elementit on syytä muistaa myös osaksi kestävää tuottavuuden rakentamista, Filatov huomauttaa ja kääntää katseet hetkellisten tuottavuuspiikkien tavoittelusta muutaman vuoden päähän:

- Meillä ikärakenne vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, ja kyllä fiksu työntekijä siinä, kun on valinnan mahdollisuus, vaihtaa sellaiseen työyhteisöön, jossa hyvinvointiasiat ovat kunnossa eikä ehdoin tahdoin kiusaa itseään työympäristössä, joka ei näiden asioiden arvoa näe.

Mikä neuvoksi?

Mikä sitten on ensiarvoisen tärkeää työhyvinvoinnin edistämisessä? Projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi sanoo, että jos avainsanoista pitäisi poimia vain yksi, se olisi vuorovaikutus.

- Sitä kautta saadaan jaettua ilon aiheet siinä kuin kokemuskin, voidaan sopia ihmisten tarpeita vastaavista työjärjestelyistä, voidaan miettiä yhteistä oppimista ja saada lisäarvoa oppivasta organisaatiosta, hän tuumii kerratessaan vielä Työssä jaksamisen ohjelman kolmea keskeistä asiaa: päivittäisjohtaminen, työn arjessa oppiminen sekä työaika- ja työjärjestelyt.

Hyvä esimerkki vuorovaikutuksen merkityksestä nousee esiin juuri oppimisesta puhuttaessa. Hankittua oppia voitaisiin hyödyntää organisaatioissa nykyistä tehokkaammin:

- Henkilöstökoulutukseen panostetaan paljon, mutta usein se jää jotenkin irralliseksi. Ihminen, joka lähtee kurssille, saa ehkä omaan inhimilliseen pääomaansa kohennusta, mutta harvemmin tietoa jaetaan työpaikalla, Petäjäniemi sanoo ja muistuttaa myös työssä syntyneen kokemustiedon ja niin sanotun hiljaisen tiedon tärkeydestä.

Kun ikääntyvät työntekijät siirtyvät eläkkeelle, kokemustiedon siirtäminen nuoremmille käy haasteesta. Työssä jaksamisen ohjelmassa onkin luotu tähän 12 hyvää keinoa, jotka niin ikään esitellään tuoreessa Eväitä työyhteisön hyvinvointiin – kirjasessa.

"?Vastavuoroisuus on valttia"?

Osaamisen työmarkkinoilla joustot ovat luku sinänsä. Petäjäniemi peräänkuuluttaa työhyvinvoinnin nimissä entistä vastavuoroisempaa joustavuutta:

- Kilpailu maailmalla vaatii, että joustetaan, kun joku haluaa palveluja tilata ja maksaa kannattavan hinnan. Osaajat taas edellyttävät, että heitä arvostetaan sen vastapainoksi, että he joustavat tuotannon ehdoin. Joustoista tulisi kyetä sopimaan paikallisesti yksittäisten työntekijöiden tai työntekijäryhmien kesken. Juuri työajoista sopiminen on tehty mahdolliseksi useimmissa työehtosopimuksissa. Mahdollisuuksia vain käytetään aivan liian vähän.

Varmemmaksi vakuudeksi työyhteisön kehittämisen kannattavuudesta Petäjäniemi lataa vielä pureksittavaksi joukon tutkimustuloksia. Työhyvinvointi ei niissä näyttäydy vain säästöjen synnyttäjänä vaan suorastaan tuottavuuden tekijänä:

- Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys korreloivat vahvasti, Petäjäniemi kertoo. Ja vaikka esimies yksin ei tee työyhteisöstä hyvinvoinnin tyyssijaa, hänen roolinsa on keskeinen – myös tuloksen osatekijänä: henkilöstön tyytyväisyys esimiestoimintaan on vahvasti yhteydessä tuottavuuteen, tutkimustulokset paljastavat.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ajatus ampumisesta tuli vain hieman ennen veritekoa

• Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Hyvinkään ampumisista epäiltyä luonnehditaan ujoksi ja hiljaiseksi