Lue uutinen mobiilisivustolla

Osaamisen vuotoa varsinkin uraputken loppupäässä

Suomi ei tule pärjäämään muuten kuin sijoittamalla koulutukseen, korkeaan koulutustasoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, opetusministeri Tuula Haatainen sanoo.

3.12.2003 07:14 Kaivataanko työelämään entistä nuorempia tekijöitä vai onko ongelmana osaamisen vuoto uran siinä päässä, joka on lähempänä eläkeputken alkua? Opetusministeri Tuula Haatainen ei suotta toivo opiskeluintoa myös aikuisille, sillä 30-54-vuotiaista suomalaisista noin 340 000 on työelämässä jokseenkin pelkällä peruskoulupohjalla.

- Olen vakuuttunut, että Suomi ei tule pärjäämään muuten kuin sijoittamalla koulutukseen ja korkeaan koulutustasoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, opetusministeri Tuula Haatainen sanoo. Ja niin moninaisia ovat koulutuksen haasteet työelämän tarpeita ja työllisyysasteen kohotusta ajatellen, että eroa on kuin maanantailla ja tiistailla.

Viikon aluksi opetusministeri puhui Tampereen yliopistossa siitä, miten tärkeää korkeakoulutuksen rakenteiden uudistuminen yhteiskunnallisen kehityksen myötä on. Tähän liittyen esimerkiksi Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto saavat ministeriöltä merkittävän määrärahan yhteiseen tieteen ja teknologian tutkimuksen kehittämishankkeeseensa. Yhteensä opetusministeriö myöntää Suomen tieteen ja teknologian tutkimukseen 500 000 euroa vuodessa vuosina 2004-2006.

Tiistaina tavatessaan toimittajia aamukahvilla hallituksen Työllisyys nousuun -seminaarin merkeissä ministeri taas haravoi esiin merkittävän haasteen ruohonjuuritasolta:

- Työelämässä on noin 340 000 sellaista 30-54-vuotiasta, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta tai se on hyvin vähäistä, Haatainen sanoo esittellessään Noste-ohjelmaa. Sen tarkoituksena on, että osallistujat hankkisivat työn ohessa ammatillisen tutkinnon tai esimerkiksi työelämässä tarpeellisia tietotekniikan taitoja. Valtion vuoden 2004 talousarviossa ohjelmaan on varattu jo 19,5 miljoonaa euroa.

Koulutusta takuulla

Nuorille puolestaan on tarjolla oma koulutustakuuohjelmansa. Haataisen mukaan tarkoituksena on, ettei yksikään nuori jäisi jatko-opintojen ulkopuolelle. Mittava ongelma nuoret ?pudokkaat? eivät tosin ole nytkään.

- Jatko-opintoihin jättää hakematta vuosittain kaksituhatta nuorta ja heistäkin osa hakeutuu peruskoulun kymppiluokalle. Lukioon hakeneista kaksituhatta jää valitsematta, samoin ammatilliseen koulutukseen hakevista. Meillä lopulta vain noin 10 prosenttia jää peruskoulun päättäessään vaille paikkaa toisella asteella, kun Euroopassa keskiarvo on 20 prosenttia, Haatainen kertoo.

Entistä nuorempia työkavereita luvassa?

Opetusministeri on valmis säätämään uudelleen myös keskustelun volyymia korkeakoulujen opiskelijavalinnoista ja koulutuksen läpäisystä puhuttaessa.

- Työllisyysasteen näkökulmasta nämä kysymykset ei ole olennaisimpia, mutta tärkeitä siinä mielessä, että eläköityminen on tosiasia ja tästä eteenpäin poistuma työmarkkinoilta eläkkeelle on jo suurempi kuin työmarkkinoille tulevien määrä, Haatainen muistuttaa.

- Aiheellista siis on katsoa, miten opiskeluajat kehittyvät ja miten nuoret pääsevät opintoihin kiinni, ministeri sanoo ja muistuttaa molemmissa tapauksissa aikojen venyneen. Tulosneuvotteluissa yliopistojen kanssa onkin hänen mukaansa jo sovittu, että jatkossa 55 prosenttia opiskelunsa aloittavista olisi saman kevään ylioppilaita, kun nyt heitä on viidennes. Lähipäivinä valmistuvat myös selvitykset yliopisto-opintojen vauhdittamisesta sekä opintotuesta ja niiden myötä esitykset päätöksenteon pohjaksi.

Valmistumisvauhti ei ole taikasana

Myös työministeri Tarja Filatov palasi tiistaisella aamukahvilla opiskelun ja työelämän paljon puhuttaneeseen suhteeseen.

- Jos opiskelijoilla työelämään siirtymisaikaa lyhennetään keskimäärin vuodella opiskelijaa kohti eli päästään eroon esimerkiksi preppauskurssivuodesta ennen opintojen alkua, saadaan lisää yksi prosentti työllisyysasteeseen, ministeri suhteuttaa. Työelämässä on hänen mukaansa jo nyt 113 000 sellaista työntekijää, jotka ilmoittavat päätoimekseen opiskelun. Toisaalta moni tekee työtä myös jäädessään vaille haluamaansa opiskelupaikkaa ja käydessään preppauskursseilla seuraavia pääsykokeita varten.

- Opiskelijakin voi olla töissä mieluusti tai tavallaan pakon edessä, monesta syystä. Nuoriin ja opiskelijoihin kohdistettujen toimien myötä työvoiman osaaminen ja vaatimustaso voisivat jatkossa kohdata paremmin ja niissä tehtävissä, joissa opiskelijat ovat ikään kuin vastentahtoisesti, voisi työllistyä joku toinen, Filatov pohtii heittäen keskusteluun vielä erään rahakysymyksen:

- Tukijärjestelmämme myötä opiskelija on aika edullista työvoimaa tietyille aloille asuessaan opiskelija-asunnossa ja syödessään tuettua opiskelijahintaista ruokaa. Hän siis pystyy elämään hieman edullisemmin kuin työtön, jolla tällaisia järjestelyjä ei ole käytettävissään.

Työelämästä vuotaa osaamista

Työllisyysastetta tuetaan Filatovin mukaan kuitenkin ehdottomasti parhaiten, kun huomio kiinnitetään työuran loppupäähän.

- Suurin haasteemme on siinä, että ehkäisemme ikääntyneiden ihmisten työttömäksi joutumista, koska siellä pääseminen takaisin työelämään on kaikkein vaikeinta, työministeri toteaa ja vierittää haasteen työnantajille niin asennekysymyksenä kuin myös työyhteisöjen kehittämisen näkökulmasta.

Eläkejärjestelmillä ei ministerin mukaan työllisyystilannetta kohenneta, ellei työelämä itsessään muutu niin, että se osaa paremmin käyttää myös ikääntyneen työvoiman osaamista.

- Nyt meillä häviää työelämästä iso osa osaamista, jota luullakseni lähivuosina kaiholla halutaan takaisin, mutta jos se on sieltä ulos tuupattu, helposti se ei ole takaisin saatavissa.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ajatus ampumisesta tuli vain hieman ennen veritekoa

• Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Hyvinkään ampumisista epäiltyä luonnehditaan ujoksi ja hiljaiseksi