Lue uutinen mobiilisivustolla

Seitsemällä miljoonalla sosiaalista pääomaa

1.3.2004 11:31 Miten ja missä syntyy sosiaalista pääomaa? Taloudellisen kehityksen ja innovatiivisen yhteiskunnan edellytyksenä pidettyyn sosiaaliseen pääomaan paneudutaan nyt seitsemän miljoonan euron tutkimushankkeella.

Suomen Akatemia sijoittaa sosiaaliseen pääomaan. Jyväskylässä maanantaina käynnistetyn Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelma (SoCa) pyrkii selittämään ja ymmärtämään, miten ja missä sosiaalista pääomaa syntyy. Lisäksi tarkoituksena selvittää sosiaalisen pääoman vaikutuksia muun muassa taloudelliseen kehitykseen, työmarkkinoiden muutoskykyisyyteen sekä poliittisten uudistusten toimeenpanoon.

Sosiaalisen pääoman käsite on 1990-luvun puolenvälin jälkeen noussut nopeasti yhteiskuntatieteellisen keskustelun keskiöön. Sillä tarkoitetaan tavallisesti yhteisössä vallitsevia arvoja ja normeja, niiden varaan rakentuvia verkostoja sekä yhteisten arvojen ja verkostojen kautta muodostuvaa yhteiskunnallista luottamusta. Sosiaalisella pääomalla on myös viitattu yksilöiden sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintakykyyn.

Suomen Akatemia on sopinut tutkimusohjelman koordinaatiosta Jyväskylän yliopiston Agora Centerin kanssa. Ohjelmakoordinaattorin tehtäviä hoitaa YTT Pertti Jokivuori.

Kymmenien hankkeiden ohelma

Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelmassa on kaikkiaan 31 nelivuotista hanketta. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelman pääosan 6 miljoonalla eurolla. Muita rahoittajia ovat Tekes, Työsuojelurahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tutkimusohjelmaan valitut hankkeet edustavat laajasti sosiaalisen pääoman ja luottamusverkostojen tutkimusta eri tieteenaloilla. Mukana on muun muassa sosiaalitieteisiin, historiaan, liiketaloustieteisiin ja terveyden tutkimukseen liittyviä projekteja.

Eräs keskeisistä mielenkiinnon kohteista tutkimushankkeessa on työelämä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on parhaillaan käynnistymässä professori Raija Julkusen johtama hanke, jossa luottamusta ja sosiaalista pääomaa lähestytään kääntöpuolelta eli niistä haavoittavista kokemuksista, joissa luottamus murtuu. Projektissa tutkitaan työssään uupuneiden, ikääntyvien ja vihaa tuntevien työntekijöiden kokemuksia työelämän vahingoittavista käytännöistä. Aineistona käytetään mm. elämäkertakilpailujen tekstejä ja haastatteluja.

Nuoret, verkostot ja työ

Professori Jari-Erik Nurmen ryhmä puolestaan pureutuu siihen murrokseen, joka yhteiskunnassa ja työelämässä on odotettavissa koko Euroopassa ja erityisesti Suomessa, kun pienet nuorten ikäluokat kohtaavat suuret sotien jälkeen syntyneet ikäluokat.

Nurmen ryhmä selvittää esimerkiksi, millainen merkitys sosiaalisilla verkostoilla on nuorten työelämään siirtymisessä ja pysyvän työpaikan löytymisessä. Selvitettävänä on sekin, millaisia verkostoja nuoret muodostavat ennen ja jälkeen siirtymän ja mikä merkitys sukupolvilla on näissä verkostoissa. Myös organisaatiotason tekiijät, kuten hierarkkisuus ja johtamistapa nousevat esiin pohdittaessa yksilön motivaatiota ja sosiaalista pääomaa.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ajatus ampumisesta tuli vain hieman ennen veritekoa

• Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Hyvinkään ampumisista epäiltyä luonnehditaan ujoksi ja hiljaiseksi