Lue uutinen mobiilisivustolla

Työstressi ei paljastu näppituntumalla

10.3.2004 15:31 Uuvuttaako? Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan uhrautuvat ja perfektionistit ovat vaarassa väsyä. Ja sekin, joka tekee työtään iloisin ilmein, voi mittausten valossa olla stressin kourissa. Asennetaanko työpaikoille piankin teknisiä stressimittareita?

Suomalaisesta työväestöstä noin puolet kokee uupumisen oireita ja tutkimuksin on osoitettu, että noin seitsemällä prosentilla olisi vakava työuupumus, toteaa lääketieteen tohtori Maarit Gockel keskiviikkoaamun avaukseksi helsinkiläisen sairaala ORTONin auditoriossa.

Esillä ovat ensimmäiset tiedot Kuntoutus ORTONin vetämästä työstressitutkimuksesta. Työsuojelurahaston ja valtiovarainministeriön tukemassa hankkeessa on selvitetty usein eri mittauksin uupumisen ja työkykyindeksin yhteyttä autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan ja koehenkilöiden kortsolitasoon. Koehenkilöitä tutkimuksessa oli 234 kaikkiaan viidestä yrityksestä kaupan, vakuutustoiminnan ja tietotekniikan alalta.

- Tutkimuksessa voimakas uhrautuvaisuus ja perfektionismi liittyivät merkittävästi työuupumukseen, koettuihin heikentyneen terveydentilan oireisiin ja alentuneeseen työkykyindeksiin, Gockel toteaa. Stressin nähtiin horjuttavan myös autonomisen hermoston tasapainoa. Työn vaativus tai epävarmuus sen sijaan eivät olleet yhteydessä koettuun uupumukseen tilastollisesti merkitsevällä tavalla.

Uupuneisuuden vähenemistä selittivät seurannassa kiireen, täydellisyyden tavoittelun ja huolestuneisuuden väheneminen sekä toivorikkauden lisääntyminen.

Stressitestaus helposti pintapuolista

Tuleeko sitten stressitestauksesta piankin osa arkista työelämää? Työterveyslaitoksella työskentelevän lääketieteen lisensiaatti Harri Lindholmin mukaan ainakin yksi mutka matkassa on: yhtä yksittäistä stressimittaria ei voitu tässäkään tutkimuksessa nostaa esiin.

Lindholmin mukaan stressin arvioinnissa olennaista on paitsi keskustelu myös se, että fysiologisissa mittauksissa käytetään useita mittauksia yhdessä. Vielä tällöinkään tulkinta ei tosin ole yksiselitteistä vaan vaatii kokemusta sekä tietoa sairauksista ja lääkkeistä, jotka mahdollisesti vaikuttavat mittaustuloksiin.

- Mitään tiettyä "?sormi laitteeseen"? –testimenetelmää ei ole, Lindholm huomauttaa. Näin ollen esimerkiksi kuntoharjoittelusta tutuilla sykemittareilla ei saa omasta stressitilastaan aivan luotettavaa käsitystä. Lindholmin mukaan sykemittauksen ohella tärkeää lisätietoa tarjoaisi muun muassa verenpaineen jatkuva seuranta päivän aikana. Tällöin puhutaan kuitenkin jo suhteellisen hintavasta tutkimusmenetelmästä.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa käytettiin yhtä aikaa uusia syke- ja verenpainevariaation analyysimenetelmiä, minkä lisäksi koehenkilöt antoivat sylki- ja verinäytteitä stressihormonin eli kortisolin määrän selvittämiseksi.

Lindholm kertoo tutkijoiden löytäneen koehenkilöistä myös sellaisen 5-10 prosentin ryhmän, joka omien sanojensa mukaan ei ollut stressaantunut, mutta kun asiaa mitattiin fysiologisin testein, tulokset yhdessä osoittivat toista. Osaako stressi oikeasti piiloutua noin hyvin vai onko kyse ennemminkin oman olon nolostelusta, jäi jossain määrin arvoitukseksi.

Perfektionisti jää sairauslomalle vain toivottomana

Lindholmin mukaan on arvioitu, että stressaantuneet käyttävät jopa 50 prosenttia enemmän terveyspalveluja kuin stressaantumattomat. Sairauslomille stressaantuneet eivät kuitenkaan aina hingu, eivät ainakaan perfektionistit ja uhrautuvaiset – ne stressille kaikkein alttiimmat työntekijät.

- Lisääntyneiden sairauspoissaolojen riski liittyi tutkimuksessa uhrautuvaisuuteen vasta, kun siihen yhdistyi koettu toivottomuus tulevaisuuden suhteen, työterveyshuollon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Kirsi Räisänen Työterveyslaitokselta muistuttaa. Hänellä on esitettävään myös kysymys, jonka hän toivoisi johtavan asennekasvatukseen työuupumuksen ehkäisyssä:

- Onko nykytyöelämä haasteineen muuttunut niin kovaksi, että aikaisemmat kasvatukselliset arvot, kuten uhrautuvuus, kääntyvätkin työntekijää vastaan?

Sovellettu rentoutus stressilääkkeeksi?

Ennaltaehkäisy on luonnollisesti paras apu myös stressiongelmilta välttymisessä.

ORTONin vetämässä tutkimuksessa stressilääkkeeksi oli valittu sovellettu rentoutus, jota osa koehenkilöistä harjoitteli ohjatusti ja järjestelmällisesti alusta saakka, osa puolen vuoden viiveellä.

Seurannassa rentoutuksen todettiin vaikuttavan suotuisasti. Maarit Gockelin mukaan rentoutuneet muun muassa kokivat kuuden kuukauden kuluttua vähemmän kiirettä. Vuoden kuluttua rentoutumiseen paneutuneet kokivat myös työilmapiirinsä paremmaksi. Eläketoiveetkin vähenivät eniten rentoutuneilla.

- Rentoutuksen harjoittelumäärä korreloi saavutettuun hyötyyn eli muun muassa nukkumiseen ja lihasjännityksen vähenemiseen, Gockel toteaa. Juuri unihäiriöt ovat tyypillisiä stressin seurauksia samoin kuin lihasjännitys, jonka kokeminen liitetään usein kovaan psyykkiseen vaatimustasoon.

Sinänsä varsin yksinkertaisiin rentoutumisharjoituksiin osallistuneista jopa 90 prosenttia oli valmis suosittelemaan metodia muillekin työyhteisössään. Puolet osallistujista sanoi oppineensa rentoutumisen helposti, kun vain viisi prosenttia piti sitä kovin vaikeana ja neljä prosenttia ei kokenut sitä oppineensa.

Rentoutusmentelmästä on Kuntoutus ORTONin ja Työturvallisuuskeskuksen yhteistyönä julkaistu myös cd rom -opetusohjelma.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kymmenen ynnä viisi?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.