Lue uutinen mobiilisivustolla

Lomaoikeuksia osa-aikaisille ja osa-aikaista lomaa?

Vaihtaisitko yhden lomaviikoistasi pidemmäksi osa-aikalomaksi?

19.3.2004 06:56 Lakiuudistusta pohtinut komitea kohentaisi määrä- ja osa-aikaisten vuosilomaetuuksia. Mietitöön sisältyvät ajatukset työntekijöiden mahdollisesta osa-aikalomasta herättävät kuitenkin kummeksuntaa. Huolta kannetaan myös työssään paljon matkustavien lomaoikeuksista.

Vuonna 1973 syntynyttä vuosilomalakia halutaan uudistaa. Asian tiimoilta työskennellyt komitea ehdottaa parannuksia etenkin määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksiin. Toteutuessaan uudistus turvaisi kaikille oikeuden palkalliseen vuosilomaan. Lomia voisi myös aiempaa laajemmin säästää myöhemmin pidettäviksi.

Lomaa ansaittaisiin uudistuneenkin lain aikana edelleen työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaa ansaittaisiin joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka sopimuksen mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin säännön piiriin puolestaan kuuluvat työntekijät, jotka tekevät työtä kuukaudessa alle 14 päivää, vähintään 35 tuntia.

Nykylaista poiketen työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin sellaisenaan myös 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Ehdotuksella parannettaisiin 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevien oikeutta vuosilomaan erityisesti pitkien sairauspoissaolojen ja lomautuksen ajalta.

Uutta: oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen

Loman ansaintasääntöjen ulkopuolelle jäävien, vähän työtä tekevien asemaa komitea ehdottaa parannettavaksi oikeudella lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata työntekijä voisi saada kaksi arkipäivää työssäolokuukaudelta.

Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä olisi halutessaan oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta hänelle maksettaisiin lomakorvaus. Tämä koskisi myös kotityöntekijöitä ja työnantajan perheenjäseniä, mikäli työnantajan palveluksessa ei ole muita työntekijöitä.

Oikeus vapaan pitämiseen olisi myös työntekijällä, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella. Tällöin vapaan enimmäispituus määräytyisi samoin kuin vuosiloman pituus. Säännös turvaisi edellä tarkoitetuille määräaikaisille työntekijöille oikeuden työstä vapautukseen samalla tavoin kuin vakinaisessa työssä oleville.

Lakiin lisättäisiin mahdollisuus sopia siitä, että peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosilomaetuuksia ei maksettaisi lomakorvauksena määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vaan etuudet voitaisiin käyttää seuraavassa samojen osapuolten välillä solmittavassa työsuhteessa. Sopimus olisi tehtävä kirjallisesti päättyvän työsuhteen aikana.

Loman ajankohtaan lisää sopimisen varaa

Työnantaja saisi edelleen määrätä loman ajankohdan. Vuosilomasta 24 päivää olisi sijoitettava lomakaudelle ja sen ylittävä osa olisi annettava seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuuksia sopia loman sijoittamisesta.

Vuosilomasta 12 päivää ylittävä osa voitaisiin sopia pidettäväksi seuraavana lomakautena. Loman säästömahdollisuuksia muutoinkin lisättäisiin niin, että työnantaja ja työntekijä voisivat sopia 18 päivää ylittävän loman osan pitämisestä myöhemmin säästövapaana. Työntekijällä olisi edelleen oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osa.

Työnantajalla ja työntekijällä olisi oikeus sopia tietyin edellytyksin 24 arkipäivää ylittävän loman pitämättä jättämisestä ja sen korvaamisesta rahalla. Tämä edellyttäisi, että loman osan pitäminen ei olisi työnantajasta tai työntekijästä johtuvista painavista syistä mahdollista. Työntekijän aloitteesta voitaisiin myös sopia, että vastaava loman osa voidaan pitää lyhennettynä työaikana. Sopimukset olisi tehtävä kirjallisesti.

Uudistunut laki laajentaisi myös mahdollisuuksia poiketa valtakunnallisilla työehtosopimuksilla lain pakottavista säännöksistä.

Ammattijärjestöiltä kritiikkiä

Ammattijärjestökentällä vuosilomalain uudistamisessa nähdään ongelmakohtia. Esimerkiksi toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää esitystä uudesta vuosilomalaista kokonaisuutena edelleen liian sekavana ja repaleisena.

- Erityisesti STTK kritisoi komitean esitystä viidennen lomaviikon vaihtamisesta rahaksi tai pitämisestä osa-aikaisena. Viidennen lomaviikon erityisjärjestelyistä esitetään sovittavaksi työntekijän ja työnantajan kesken. Tässä on vaarana, että vuosiloman tarkoitus eli riittävä lepo jäisi toteutumatta, korostaa komitean jäsen, STTK:n lakimies Heli Ahokas.

Myös AKAVAn komiteaedustaja, lakimies Pentti Itkonen on jättänyt eriävän mielipiteensä mietinnön useisiin kohtiin. Myös häntä vaivaa viidennen lomaviikon kohtalo.

- Esityksen vuosilomaan liittyvä työsuojelullinen puoli on unohdettu lähes kokonaan, sillä esityksessä palkansaajan viides lomaviikko voidaan vaihtaa rahaksi tai osa-aikaiseksi lomaksi. Palkansaajat ovat vastustaneet tätä esitystä. Lisäksi ehdotettu osa-aikainen loma on jo käsitteenä varsin erikoinen, Itkonen toteaa ja kummastelee, miten osa-aikainen loma voisi auttaa työntekijää virkistymään.

Matkustuspäivien kohtalokin mietityttää

Itkosen mukaan vaarana on myös, että paljon matkustavien vuosilomaoikeudet heikkenevät. Voimassa olevan lain mukaan loman määräytymisen kannalta matkustuspäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina.

- Nyt tämä kohta on poistettu esityksestä, vaikka se on ollut voimassa yli 30 vuotta. Matkustaessaan työntekijä on sidottu työhönsä, joten kyse ei ole hänen vapaa-ajastaan. Matkustuspäiviä kertyy erityisesti ylemmille toimihenkilöille - ja yhä enemmän globalisoituvassa maailmassa, Itkonen sanoo.

AKAVAn lausuman mukaan torstaina työministeri Tarja Filatoville jätetty mietintö johtaa mahdollisiin uustulkintoihin, kun useissa kohdin vanhat säännökset on vain kirjoitettu uuteen muotoon. Ilmaisun muuttuminen johtaa väistämättä uusien oikeuskysymysten syntymiseen, vaikka asiasisältöä ei olisikaan ollut tarkoitus muuttaa. AKAVAn mukaan vuosilomakomitean tekemät muutokset olisi vallan hyvin voitu tehdä nykyiseen lakiin.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ajatus ampumisesta tuli vain hieman ennen veritekoa

• Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Hyvinkään ampumisista epäiltyä luonnehditaan ujoksi ja hiljaiseksi