Lue uutinen mobiilisivustolla

Moni uupuu töissä masennusdiagnoosilla

24.3.2004 11:45 Työuupumuksen hoidossa kannattaisi muistaa myös työyhteisö, tuore suomalaistutkimus muistuttaa. Mutta miksi työuupuneen papereissa on usein masennusdiagnoosi?

Kuntoutus on käyttökelpoinen lääke uupumusasteiseen väsymykseen ja masennukseen, todetaan Kuntoutus Peurungan ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen äskettäin valmistuneessa seurantatutkimuksessa.

Vertailtavana tutkimuksessa oli kaksi erilaista kuntoutusmuotoa. Eniten myönteisiä muutoksia saatiin aikaan työyhteisön mukaan ottavalla Virvelillä eli Vireyttä ja elinvoimaa työelämään -kuntoutuksella. Osallistujat kokivat kokivat uupumusasteisen väsymyksensä ja kyynisyytensä vähentyneen, minkä lisäksi he kokivat myös itse työn muuttuneen sekä ilmapiirin että omien vaikutusmahdollisuuksiensa osalta.

Vertaistuki on hyödyllistä

Uusimuotoisessa Virveli-kuntoutuksessa kuntoutujat tulivat samasta työyhteisöstä, minkä lisäksi työpaikan kanssa järjestettiin yhteistoimintatilaisuus. Kaikkein hyödyllisimmiksi Virveli-kuntoutujat kokivatkin tutkimuksissa juuri vertaistuen ja kokemusten jakamisen muiden kuntoutujien ja kuntoutushenkilökunnan kanssa sekä yksilökeskustelut.

- Näyttää siltä, että kytkentä työhön ja työyhteisöön toimii tässä kuntoutusmuodossa myönteisesti, dosentti Ulla Kinnunen arvioi. Tästä huolimatta työpaikan kanssa järjestettävää yhteistoimintatilaisuutta tulisi hänen mielestään edelleen kehittää, sillä se sai kuntoutujilta heikoimmat arviot kuntoutuksen eri sisältöjen hyödyllisyyden arvioinneissa.

Fyysiselläkin kuntouksella on paikkansa

Tutkimustuloksissa havaittiin myös eroja sen mukaan, millaisia osallistujien ongelmat olivat: työkykyä ylläpitävään ja parantavaan valmennukseen (Tyk) osallistuneet kuntoutujat pitivät hyödyllisimpinä fysikaalisia hoitoja ja rentoutusharjoituksia. Vastaavasti heillä oli enemmän fyysisiä vaivoja kuin Virveli-kuntoutujilla.

Yhtä kaikki: kaikkiaan yhdeksän kymmenesosaa kuntoutujista hyötyi omien sanojensa mukaan saamastaan kuntoutuksesta vähintään melko paljon. Tutkijoiden mukaan kuntouksella voidaankin näin lisätä tyytyväisyyttä työhön ja elämään sekä kohentaa terveyteen liittyvää elämänlaatua ja elämänhallintaa.

Työuupumus saattaa piiloutua masennuksen taakse

Tutkimuksen yhteydessä havaittiin myös, että käytännön kliinisessä työssä työuupumus ei aina erotu riittävästi muista psykologisista ongelmista. Kuntoutuslääkäreiden tekemien diagnoosien mukaan työuupumus kytkeytyi useimmiten masennukseen.

Suurimmalla osalla tutkimuksessa vakavasti työuupuneiksi luokitelluista kuntoutujista oli lääkärin tekemä masennusdiagnoosi. Työuupumusta arvioitiin tutkimuksessa paljon käytetyllä itsearviointimenetelmällä (Maslach Burnout Inventory).

- Todennäköisimmin kysymys on siitä, että pitkään jatkunut työuupumus johtaa masennuksen oirekuvaan, joka näin ollen kirjataan diagnoosiksi, ja masennusta edeltänyt tai samanaikainen työuupumus jää kirjaamatta. Kuitenkin työuupumusdiagnoosin kirjaaminen olisi tärkeää, jotta työuupumuksen taustalla olevat työhön liittyvät tekijät eivät jäisi huomiotta, ylilääkäri Mika Pekkonen toteaa työuupumuksen diagnosointikäytännöistä.

Työuupumuksesta kärsivien kuntoutujien tapa antaa merkityksiä ja hahmottaa maailmaa oli samankaltainen kuin masennuksesta kärsivillä. Tyypillistä on herkkyys kokea pettymystä muihin ihmisiin ja omiin odotuksiin nähden. Nämä ihmiset myös näkevät itsensä tapahtumista vastuussa olevina, ja he kokevat avuttomuuden ja voimattomuuden tunteita. Heillä on lisäksi taipumus etääntyä muista ihmisistä, ja he kokevat avun pyytämisen vaikeaksi.

Useat tekijät kasautuvat työuupumukseksi

Haastatellut kuntoutujat selittivät uupumukseen johtavia tekijöitä lähinnä työhön liittyvien seikkojen kautta, mutta merkittäviä olivat myös heidän oma suhteensa työhön ja henkilökohtaisen elämän sosiaalisten suhteiden tuottama kuormitus. Kukaan haastatelluista ei nähnyt työuupumuksensa liittyvän ainoastaan työhön ja työoloihin, eikä kukaan ainoastaan sisäisiin, henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa.

Työuupumuksen kehittymiseen ja ilmenemiseen olivat vaikuttamassa kasautuvasti useat työhön, yksilöön ja yksityiselämään liittyvät tekijät - tässä järjestyksessä. Tai ainakin ne yksilöiden kokemuksissa kietoutuivat yhteen.

Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa seurattiin vuosien 2000 - 2003 aikana toistetuin kyselyin 137 kuntoutujan kuntoutusprosessia sen alusta kuntoutuksen päättymiseen ja haastateltiin 34 työuupumuksen läpikäynyttä henkilöä.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.

Bottivarmistus: mitä on seitsemän ynnä kuusi?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.