Lue uutinen mobiilisivustolla

Määräaikaisuuksien ketjuttamisessa yhä puitavaa

31.3.2004 07:05 Juristiasiantuntijoiden mukaan vuonna 2001 uudistettu työsopimuslaki on parantanut määrä- ja osa-aikaista työtä tekevien asemaa jonkin verran. Työmarkkinaosapuolten käsityksissä on kuitenkin selkeitä eroja esimerkiksi määräaikaisten sopimusten ketjuttamisesta keskusteltaessa: "perusteltu syy" jää monen mielestä epämääräiseksi.

Vuonna 2001 uudistettu, kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa työsuhdetta koskeva työsopimuslaki on juristiasiantuntijoiden mukaan osoittautunut edeltäjäänsä toimivammaksi ja selkeämmäksi. Asiaa on tutkittu työministeriön toimeksiannosta Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Etenkin yleissitovien työehtosopimusten uusi vahvistamismenettely on otettu vastaan myönteisesti, tutkimus kertoo. Yleissitovia valtakunnallisia työehtosopimuksia on nyt 145 kpl.

Määrä- ja osa-aikaisten asema parempi?

Tutkimuksessa noin puolet vastaajista arvioi, että uuden lain määrä- ja osa-aikaisia työntekijöitä koskevat säännökset ovat parantaneet määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden asemaa jonkin verran. Toisaalta kymmenesosa vastaajista tosin katsoo työntekijöiden aseman heikentyneen uusien säännösten myötä.

Kolmannes vastaajista arvioi uuden lain määrä- ja osa-aikaista työtä koskevien säännösten heikentäneen työnantajan mahdollisuuksia käyttää työvoimaa joustavasti. Erityisesti työnantajajärjestöissä ollaan tätä mieltä. Muissa ryhmissä on niitäkin vastaajia, jotka katsovat uuden lain parantaneen työvoiman joustavan käytön edellytyksiä.

Viidennes kaikista vastaajista ja kolmannes työnantajajärjestöjen vastaajista arvioi, että uusi työsopimuslakin on kasvattanut työvoimakustannuksia jonkin verran. Selvästi tavallisin arvio, myös työnantajajärjestöjen lakimiehillä on, että lailla ei ole ollut vaikutusta työvoimakustannuksiin.

Osa-aikasuhteista sopiminen puhuttaa

Tutkimuksen mukaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen lakimiesten käsitykset poikkeavat selvästi sen suhteen, ehkäiseekö laki riittävästi osa-aikaisten työsopimusten käyttöä. Palkansaajia edustajien mielestä laki ei tässä asiassa vaikuta parhaalla mahdollisella tavalla.

Vieläkin selvemmin kannanotot eroavat työmarkkinaosapuolen mukaan pohdittaessa, olisiko toistuvien määräaikaisten työsopimusten peräkkäiseen solmimiseen tullut puuttua vielä nykyistä lakitekstiä tiukemmin.

Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen liittyvä yleislauseke ?perusteltu syy? on liian tulkinnanvarainen. Moni toivookin lakiin esimerkkitapauksia, jotka poistettiin lakitekstiä yksinkertaistettaessa.

Vastaajien enemmistön mielestä määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden asema on uuden lain myötä tullut aikaisempaa yhdenvertaisemmaksi verrattuna muihin samaa työtä tekeviin. Noin viidennes vastaajista katsoo, että yhdenvertaisuussäännökset eivät ole parantaneet työntekijöiden asemaa.

Erottamiskiistoista vain osa oikeuteen

Jonkin verran juristien kritiikkiä saavat osakseen myös säännökset, jotka koskevat lainvastaisesta työsuhteen päättämisestä johtuvan erottamiskorvauksen yhteensovittamista työttömyysturvaetuuksien kanssa.

Oikeudenkäynneissä tavallisimpia asioita ovat olleet juuri työsuhteen irtisanominen ja purkaminen sekä niihin liittyvät korvaukset. Lainvastaisesta irtisanomisesta tuomittujen korvausten määrä vastaa keskimäärin 6-9 kuukauden palkkaa. Yleisin työnantajan maksettavaksi tuomittu korvausmäärä on noin puolen vuoden palkka.

Runsas puolet erottamiskiistoista sovitaan ilman oikeuden päätöstä. Oikeudenkäyntikuluriski saattaa olla omiaan estämään työriitojen viemistä oikeuteen silloinkin kun se olisi tarpeen, tutkimuksen pohjalta todetaan.

Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehdyn tutkimuksen tulokset perustuvat lähes 130 juristiasiantuntijalta saatuihin tietoihin sekä myös muuhun oikeustieteelliseen tiedonkeruuseen. Kyselyjen ja haastattelujen vastaajat ovat uuden lain soveltamisen kanssa tekemisissä olevia henkilöitä, kuten asianajajia, oikeusaputoimistojen lakimiehiä, tuomioistuinten tuomareita, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen lakimiehiä sekä työsuojelupiirien lakimiehiä ja tarkastajia. Koska korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja ei vielä ole, tutkimuksessa nojaudutaan ennen muuta hovioikeuden ja työtuomioistuimen tuomioihin.

Työsopimuslain toimivuutta käsitellään keväällä myös, kun maan hallitus antaa työelämäselontekonsa.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ajatus ampumisesta tuli vain hieman ennen veritekoa

• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita
• Hyvinkään ampumisista epäiltyä luonnehditaan ujoksi ja hiljaiseksi