Lue uutinen mobiilisivustolla

Työkyky ja -yhteisö elävät vuorovaikutussuhteessa

7.5.2004 13:23 Työkyvyn ylläpitäminen ja työyhteisön kehittäminen sujuvat pitkälti arkityössä, jos ylin johto sitoutuu ja yhteisön muutkin esimiehet paneutuvat asiaan syvällisesti. Myös henkilöstövoimavarojen johtamista arvostava kulttuuri on välttämätöntä, väitöstutkimus muistuttaa.

Keskeisiä tekijöitä työyhteisön kehittämisessä ja työkyvyn
ylläpitämisessä ovat mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työpaikan asioihin sekä vastuun saaminen ja uuden oppiminen. Nämä tekijät myös lisäävät lisäävät työmotivaatiota ja työhyvinvointia, toteaa tutkimuksessaan perjantaina Tampereen yliopistossa väittelevä KL Kaija Loppela.

Loppelan tutkimustulosten mukaan yhteisöllinen kehittäminen vaikuttaa positiivisesti myös työntekijöiden henkilökohtaiseen työkykyyn. Työntekijät kokivat sen myötä muun muassa työssä jaksamisen, työn mielekkyyden ja työssä viihtymisen lisääntyneen, työmotivaation parantuneen sekä työstressin vähentyneen.

Vuorovaikutteinen suhde

Loppelan mukaan työkyvyn ylläpitäminen ja työyhteisön kehittäminen liittyvät mukaan keskeisesti toinen toisiinsa eli niillä on vuorovaikutteinen suhde.

Työyhteisöä voidaan kehittää ja työkykyä kohentaa myös kehittää osana arkityötä, mikäli kehittämiselle on luotu systemaattinen toimintamalli ja löydetty yhteinen aika keskusteluun, Loppela muistuttaa.

Väitöstutkimuksen myötä onkin syntynyt myös konkreettinen toimintamalli, jonka keskeisiksi seikoiksi kuvataan tasavertaista ja
avointa keskustelua työolosuhteista, terveydellisistä tekijöistä,
työyhteisöstä ja -ilmapiiriistä sekä työntekijän voimavaroista. Loppelan mukaan keskustelussa tulisi olla mukana reflektiivistä ajattelua eli
erilaisten työ- ja toimintatapojen kriittistäkin pohtimista sekä
työntekijöiden, asiakkaan että yrityksen näkökulmista.

Vaatii paneutumista monilla portailla

Kehittämistoiminnalla on yhteys myös yrityksen toimintaperiaatteisiin, laadun varmistukseen sekä taloudelliseen menestymiseen.

Ylimmän johdon sitoutumisen lisäksi keskijohdon ja esimiesten syvällinen paneutuminen asiaan ja henkilöstövoimavarojen johtamisen arvostaminen on välttämätöntä, Loppela huomauttaa väitöskirjassaan "Ihminen ja työ - keskustellen työkuntoon. Työyhteisön kehittäminen työkykyä
ylläpitävän toiminnan viitekehyksessä."

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.

Bottivarmistus: mitä on viisi ynnä kahdeksan?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.