Lue uutinen mobiilisivustolla

Tutkimusryhmät eivät rasitu ristiriidoista

30.8.2004 10:57 Tieto karttuu yhä useammin tutkimusryhmissä. Mutta millaista niissä työskentely on esimerkiksi teknisistä tieteistä puhuttaessa? Tuoreessa väitöskirjassa paneudutaan ryhmien sisäiseen toimintaan muun muassa luottamuksen ja ristiriitojen näkökulmasta.

- Onko norsunluutornitutkijan lopullisesti syrjäyttämässä ryhmissä elävä
lajitoveri? Näin kysyy tutkimusryhmätyöskentelyä lääketieteissä ja teknisissä tieteissä tutkinut Jani Ursin tuoreen väitöskirjansa myötä.

Tutkimusryhmätyöskentely on yleistynyt yliopistoissa erityisesti
lisääntyneiden tuloksellisuusvaatimusten ja projektirahoituksen seurauksena. Tietoa siitä, mitä tutkimusryhmissä tapahtuu, on suhteellisen
vähän.

Ursinin viime viikolla Jyväskylän yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus Characteristics of Finnish medical and engineering research group work tarjoaa tietoa ryhmän sisäisestä toiminnasta kasvatustieteen näkökulmasta.

Ristiriidat vähäisiä

Keskeisin havainto lääketieteen ja teknisten tieteiden tutkimusryhmätyöskentelyssä on väitöstutkimuksen mukaan ryhmän jäsenten vahva keskinäinen luottamus ja ristiriitojen vähäisyys. Ryhmän koolla oli kuitenkin merkitystä: suurissa, yli kymmenen henkilön tutkimusryhmissä henkilöristiriitoja koettiin pienempiä ryhmiä useammin.

Tutkimusryhmissä havaitut ristiriidat liittivät yleisimmin työtehtäviin ja harvemmin henkilösuhteisiin tai vuorovaikutustilanteisiin.

Vaikka aikaisemmat tutkimukset ovat havainneet kohtuullisen määrän tehtäviin liittyviä ristiriitoja olevan hyödyllistä ryhmän toiminnalle, tässä tutkimuksessa kaikentyyppiset konfliktit vaikuttivat kuitenkin haitallisilta ryhmän toimintaa ajatellen.

Vahva luottamus tärkeää

Luottamus on avain onnistuneeseen ja toimivaan tutkimusryhmätyöskentelyyn, tutkimus valistaa. Tulosten mukaan vahva ryhmän jäsenten keskinäinen luottamus muun muassa ehkäisee ristiriitojen syntymistä ja selkeyttää ryhmän yhteistoimintaa määrittäviä normeja.

Tutkimusryhmän toimintaa ajatellen ryhmän jäsenten halu ryhmätyöhön on tärkeää: tutkimusryhmäläiset, joilla oli vahva halu työskennellä ryhmässä, kokivat itsenäisiä suorittajia vähemmän ristiriitoja ja luottivat heitä enemmän muihin ryhmän jäseniin.

Myös suhteessa luottamukseen ryhmän koolla näytti olevan merkitystä. Isommissa tutkimusryhmissä luottamuksen taso oli pienempiä alhaisempi. Tieteenalalla näytti sen sijaan olevan vähäinen merkitys ryhmän toiminnassa ja tieteenalasidonnaisten ja monitieteisten ryhmien välillä oli odotettua vähemmän eroja. Tutkimusryhmät ennemmin muodostavat oman sisäisen kulttuurisen perustansa kuin yksinomaan nojautuvat ja omaksuvat olemassa olevia tieteenalaperustaisia käytäntöjä, väitöskirjassa todetaan.

Neljänlaisia tutkimusryhmäläisiä

Tutkimusryhmätyöskentelystä oli Ursinin tutkimuksessa erotettavissa neljä erilaista tyyppiä.

Yli puolet vastaajista oli yhteisten työtehtävien tiimityöskentelijöitä, jotka
työskentelivät ryhmän kanssa kiinteässä vuorovaikutuksessa, kun taas neljännes vastaajista oli omien työtehtävien tiimityöskentelijöitä, joiden
työskentelyä luonnehti oman tutkimuksen tiivis tekeminen osana ryhmän
toimintaa.

Reilu kymmenes vastaajista oli omien työtehtäviensä itsenäisiä
suorittajia, jotka työskentelivät ryhmässä yksilöinä mutta ilman, että
heidän työtehtävänsä kiinteästi liittyivät ryhmän toimintaan. Joka kymmenes vastaajista oli luokiteltavissa yhteisten työtehtävien itsenäisiksi
suorittajiksi. Heidän työtehtävänsä liittyivät kiinteästi ryhmän toimintaan,
mutta he suorittivat tehtävänsä mieluummin itsenäisesti kuin yhteistyössä
ryhmän kanssa.

Keskusteluyhteydelle kiitosta

Tutkimusryhmätyöskentelyn keskeisimpänä hyötynä Ursinin väitöstukimuksessa nostetaan esiin mahdollisuus tieteellisesti hedelmälliseen keskusteluun muiden ryhmäläisten kanssa.

Keskeisimmäksi haitaksi tutkimukseen osallsituneet puolestaan arvioivat muiden ryhmäläisten jatkuvan huomioon ottamisen arjen toiminnassa. Myös ajanhallinta, ristiriidat, ylimääräinen byrokratia ja töiden epätasainen jakautuminen mainittiin tutkimusryhmätyön kääntöpuolina.

Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät kuitenkin pehmeät alat, kuten humanistiset tieteet, joita tutkimalla tutkimusryhmätyöskentelystä voisi piirtyä erilainen kuva, väitöksessä muistutetaan.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Ampuja keskeytti opinnot ja armeijan

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Webber Monacon valtias, Räikkönen yhdeksäs