Lue uutinen mobiilisivustolla

Työelämä suosii nuorten vahvuuksia

17.12.2004 07:03 Onko osaajalla otsassaan parasta ennen -päivä? Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan työelämä on kiinnostuneempi nuorten vahvuuksista, vaikka työntekijät eivät osaamista ja sen kehittämistä ikäkysymykseksi näekään.

- Nyky-yhteiskunnassa korostetaan sitä, miten jokainen luo oman ikänsä. Työelämä näyttää tekevän tässä poikkeuksen. Yksilöllistyvän iän myötä olemme tulleet yhä enemmän tietoisiksi siitä, minkä ikäisiä olemme ja minkä ikäinen työelämässä tulisi olla, sanoo Jyväskylän yliopistossa tänään perjantaina väittelevä kasvatustieteen lisensiaatti Susanna Paloniemi.

Väitöskirjassaan ikää, kokemusta ja osaamista työelämässä tarkastelevan Paloniemen mukaan nykyisessä työelämässä eri-ikäisten työntekijöiden osaamisen vahvuudet asettavat heidät erilaiseen asemaan. Esimerkiksi tietoteknisten muutosten ja osaamisvaatimusten kasvu suosivat nuorempia työntekijöitä, väitöstutkimukseen haastatellut arvelivat.

Varo hiljaisen tiedon vuotoa!

Paloniemen tutkimuksessa nousee toisaalta esiin myös myönteinen, kokemuksen karttumista, persoonallista kasvua ja asiantuntijaosaamista korostava ikäkäsitys. Haastateltujen mukaan työssä käytettävä osaaminen ja sen kehittäminen eivät pääsääntöisesti ole ikään sidottuja. Ikää myös arvostettiin.

Vanhempien työntekijöiden vahvuutena nähtiin kokemuksen myötä karttuva hiljainen tieto, joka liittyy niin työyhteisöön, toimintatapoihin kuin työprosesseihinkin. Tällaisen käytännöllisen ja historiallisen kokemusosaamisen osaamisen siirtäminen työntekijäsukupolvilta toisille on usein myös merkittävä haaste etenkin tilanteissa, joissa suuri joukko henkilöstöstä lähtee organisaatiosta kertarysäyksellä.

Haastatellut pitivätkin tärkeimpänä osaamisen lähteenään työkokemusta, joka kartuttaa erityisesti käytännöllistä ja ammattispesifiä osaamista. Asiantuntijuuden rakentamisessa käytännöllinen tietotaito auttaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta, auttaa arvioimaan omaa osaamista ja sen puutteita sekä helpottaa teoreettisen tiedon ymmärtämistä, väitöstutkimuksessa todetaan.

Kokemus ei aina auta

Aina kokemus ei Paloniemen tutkimuksen mukaan kuitenkaan tunnu työntekijää auttavan. Siitä ei nähty olevan aina avuksi työelämän muutoksissa tai silloin, kun kyse on täysin uuden asian oppimisesta.

Pitkä työkokemus ei automaattisesti tuota rikasta kokemusosaamista, tutkimus muistuttaa niin ikään. Ammatillisen kasvun kannalta on tärkeää, että työtekijöille mahdollistuu erilaisten kokemusten hankkiminen sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen työyhteisössä.

Oppimisen haasteiden haastatellut kokivat koskettavan kaikkia työntekijöitä iästä riippumatta. Osaamisen kehittämistä vaativat heidän mukaansa etenkin tietotekninen kehitys ja sen tuomat muutokset työn sisältöihin. Laajemmin osaamisen kehittämiseen haastoivat toimialojen laajeneminen ja yritysten toimintastrategioiden muutokset.

Työyhteisön osaaminen käyttöön!

Tärkeimpinä osaamisen kehittämisen tapoina tutkimuksessa nousivat esille työyhteisössä olevan osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen sekä työtehtävissä tapahtuva oppiminen.

Työssä ja työyhteisössä tapahtuvaa oppimista luonnehtivat Paloniemen mukaan epävirallisuus, sosiaalisuus sekä kokemuksellisuus. Tärkeän osan osaamisen kehittämisessä muodosti myös erilaiseen koulutukseen osallistuminen. Niin ikään työntekijät kokivat voimakasta tarvetta työssä ja työyhteisössä tapahtuvan kokemuksellisen ja epävirallisen oppimisen organisoinnille.

Paloniemen haastattelemat työntekijät ovat 24-62 –vuotiaita keskisuomalaisia. He työskentelevät palvelutyössä sekä toimisto- ja suunnittelualalla pk-yrityksissä.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on yhdeksän ynnä viisi?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.