Työnhakijan geenit saavat pitää salaisuutensa

12.1.2005 07:18 Geeneillä on olla kerrottavaa ja ennustajan lahjoja, jotka saattaisivat kiinnostaa myös työnantajaa. Työnhakijaa tai -tekijää ei kuitenkaan ole lupa passittaa geneettiseen tutkimukseen. Mutta missä kulkee raja?

Tavallisesta verinäytteestä suhteellisen helpoin menetelmin suoritettavat geenitestit auttavat potilasta ja lääkäriä eräiden sairauksien ennakoinnissa ja varhaisessa toteamisessa. Sairauksien ehkäisyssäkin niistä on parhaimmillaan apua.

Samalla geenien voidaan kuitenkin nähdä pitävän sisällään vähintään yhtä arkaluonteista tietoa kuin paperisten tai sähköisten sairauskertomusten. Saisiko "terveenkään papereilla" töitä esimerkiksi siinä tapauksessa, että geenitestien tulos paljastaisi työnhakijan kuuluvan "tulevaisuudessa ehkä sairastuvien" joukkoon?

Kysymys geenitestien käytöstä ei ole täysin yhdentekevä, vaikka Suomessa laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2001) määrää, ettei työnantaja saa edellyttää työntekijältä osallistumista geneettiseen tutkimukseen työhön otettaessa tai työsuhteen aikana, eikä työnantajalla ole oikeutta tietää, onko työntekijälle tehty geneettinen tutkimus.

Kuka määrittelee rajat?

Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä Helsingissä puhuneen professori Helena Kääriäisen mukaan geneettisten testien kieltämistä niin työelämään kuin myös sairausvakuutuksiin liityvissä tilanteissa säestävät määritelmälliset ongelmat - ainakin, kun asiaa tarkastellaan perinnöllisyyslääketieteen ammattilaisen näkökulmasta.

- Onko puna-vihervärisokeuden testaaminen veturinkuljettajalta työhönoton yhteydessä "geneettinen testi"? Entä kun seerumin kolesteroliarvoksi on mitattu 10 ja siten epäsuorasti tunnistettu perinnöllinen, varhaisille sydänkuolemille altistava "familiaalinen hyperkolesterolemia"? Oliko tämä geneettinen testi? Onko jotenkin eettisesti arveluttavampaa todeta tietty perinnöllinen sairaus tai ominaisuus DNA-näytteestä tehdyllä geenitestillä kuin jollakin muulla lääketieteellisellä tutkimuksella, Kääriäinen kysyy.

Geneettinen syrjintä kielletty

Toistaiseksi laajimmin työelämään liittyviin geenitestikysymyksiin on Euroopassa paneutunut geneetikkojärjestö ESHG. Sen vuonna 2003 julkaistussa vakuutuksia ja työelämää käsittelevässä ohjeistossa geneettinen syrjintä työhönotossa katsotaan ehdottomasti vääräksi, mutta esimerkiksi työympäristöön mahdollisesti liittyvien geneettisten muutosten seuraaminen osana työterveyshuoltoa voitaisiin sen mukaan sallia.

Työntekijöiden turvana kehittyvän lääketieteen maailmassa on myös Unescon ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus vuodelta 1997. Se kieltää geneettisen syrjinnän, kuten myös Euroopan unionin ihmisoikeuksien peruskirja. Lisäksi Euroopan neuvoston biolääketieteellinen konventio kieltää erityisesti ennustavien geenitestien käytön muuhun kuin lääketieteellisiin tarkoituksiin tietyin varauksin.

Työvoiman ja rahan liikkuessa yli maiden rajojen geenitieto saattaakin puhuttaa työikäistä ihmistä ensisijaisesti työn ulkopuolisessa arkielämässä.

Esimerkiksi Suomessa on sovittu epävirallisesti, että geenitietoa ei käytetä vakuutustarkoituksiin, mutta kun Euroopan komissio selvitti asiaa vuosina 2000-2001, kävi ilmi, että vakuutusten yhteydessä geenitestit oli kielletty vain osassa EU-maita. Joissakin muissa ne taas sallittiin erittäin suuria vakuutussummia haettaessa.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu