Lue uutinen mobiilisivustolla

Elcoteq ja Suomi kasvoivat erilleen

Elcoteqin toimitusjohtaja Jouni Hartikainen on viettänyt vuosia Malesiassa ja Kanadassa.

28.1.2005 09:11 Knoppikysymys: kuinka monta prosenttia Elcoteqin 19 000 työntekijästä on suomalaisia? Vastaus: alle viisi prosenttia. Silti yhtiötä voi edelleen kutsua suomalaiseksi, sillä sen pääkonttori on Espoossa, toimitusjohtaja suomalainen ja se on listattu Helsingin pörssissä.

Suomalaisuus ei ole meille tavoite, ehkä pikemminkin päinvastoin, vuoden verran yhtiötä luotsannut toimitusjohtaja Jouni Hartikainen kärjistää. Heti perään hän pyöristää sanojaan, ja korostaa, että yhtiö noudattaa suomalaista työmoraalia kaikkialla maailmassa.

Elcoteqin Intian tehtaan tuotantolinjoilla ei vaippoja käytetä.

Suomessa elcoteqiläisiä on noin 800. Luku on hiukan pienempi kuin vuonna 1998, jolloin yhtiön lähes neljästätuhannesta työntekijästä suomalaisia oli 950. Ja tänne on enää turha odottaa yhtiön tuotteiden, matkapuhelinten ja tietoliikennelaitteiden valmistusta.

Elcoteqille uusien tehtaiden perustamisessa ratkaisevat kolme asiaa: sijainti, hyvin koulutetut ihmiset – ja kustannusetu. Hartikainen jättää viimeiseksi sen, minkä moni mieltää Kiina-ilmiön tärkeimmäksi syyksi.

– Länsimaissa ei saa korkeasti koulutettuja ihmisiä tehtaaseen töihin. Kiinalainen työvoima on fleksiibeliä. Jopa Virossa tai Unkarissa työvoima joustaa niin, että hiljaisempina kausina tehdään osapäiväistä duunia.

Oma maa kullan kallis

Matkapuhelin valmistuu tällä hetkellä halvimmin Kiinassa. Ero yhden puhelimen valmistuskustannuksissa Suomen ja Kiinan välillä lasketaan muutamissa euroissa.

– Se voi tuntua pieneltä, mutta kun asiakas tilaa 20 miljoonaa puhelinta, niin euro on paljon, Hartikainen ynnää.

Elcoteqin asiakkaalta perimä hinta puhelimen valmistuksesta vaihtelee 50 eurosta pariinsataan euroon. Hintaan vaikuttaa myös puhelimen valmiusaste. Tarkkaa määrää yhtiön vuodessa rakentamista puhelimista ei kerrota, mutta kyse on kymmenistä miljoonista.

Säälittävä, on toimitusjohtajan luonnehdinta Elcoteqin kahden prosentin marginaalista.

– Se kutistuu, jos emme tee mitään. Meidän täytyy koko ajan kehittää palveluvalikoimaamme esimerkiksi odm-mallilla ja laajentamalla asiakaskuntaamme. Alan alhaisista marginaaleista huolimatta olemme pystyneet tuottamaan sijoitetulle pääomalle ihan kohtuullista tuottoa.

Moni toivoo Kiinalle pahaa

Pääomien väsymätön parhaan tuoton etsintä tekee globaalitaloudesta turbulenttia. Turbulenssiin tämä vakaalta ja rauhalliselta vaikuttava mies vannoo jatkossakin.

– En usko, että kansantaloudet pääsevät tasapainoon hyvinvoinnissa ja tuotannossa. Toiset nousevat ja toiset laskevat. Kyllä täällä Suomessa moni toivoo, että Kiinan vuosikymmeniä jatkunut talouskasvu alkaisi nikotella, Hartikainen arvelee, mutta lisää että Elcoteqissä ei tällaista toivota.

– Meille Kiina on keskeinen toiminta-alue.

Kiina-ilmiö näkyy jo käänteisenäkin, kun länsimaisten sopimusvalmistajien puhelimeen tulee korealainen tai kiinalainen leima. Elektrobit ilmoitti viime syksynä alkavansa kehittää IBM:n pc-tuotannon ostaneelle Lenovolle Series 60 -kännykkää. Myös Elcoteqillä on kiinalaisia asiakkaita, vaikka julkinen odm-sopimuksen (original design manufacturing) sillä on toistaiseksi vain Siemensin kanssa.

Suomalaiset sijoitustalkoot

Halpuus ei pitkälle kanna kansantalouksien välisessä kilpailussa. Hartikainen yhtyy kuoroon, joka vaatii innovatiivisuutta ja yritteliäisyyttä Suomeen.

– Amerikkalaiset ovat aina osanneet innovoinnin hyvän markkinoinnin lisäksi. Amerikkalaiset innovoivat, eurooppalaiset standardoivat ja aasialaiset modifioivat. Kännykkä keksittiin Amerikassa, mutta siellä vihataan standardeja. Eurooppalaiset standardoivat sen, ja vasta silloin kännykästä tuli menestys.

Euroopassa voidaan odottaa Amerikasta tulevaa innovaatioaaltoa, tai sitten täällä voidaan ryhtyä innovoimaan itse.

– Mutta en minä tiedä, mitä ne innovaatiot ovat. Jos tietäisin, olisin eri tyyppisen yhtiön toimitusjohtaja.

Hartikainen haluaisi myös nähdä suomalaisten innostuvan riskisijoittamisesta. Taas, vaikka monella piensijoittajalla on karvaita kokemuksia asiasta.

– Ulkomaiset yhtiöt ostavat meidän parhaan osaamisen itsellemme ja meistä tulee tytäryhtiötalous. Ulkomaisten yhtiöiden arvonmuodostus on niin paljon kovempaa, että kehnompikin jenkkifirma voi ostaa paljon paremman suomalaisen yhtiön.

Eli pitäisikö suomalaisten alkaa ostaa urakalla suomalaisia, lupaavia yrityksiä?

– Vaikka niin. Mutta meillä ei ole järjestelmää, jolla ihmiset saadaan rahoittamaan yrityksiä.

Yhdysvalloissa raha puhuu

Elämä on ristiriitaista. Hartikainen uskoo avoimeen markkinatalouteen, mutta muistelee, kuinka aikaisemman sijaintimaansa Malesian entinen pääministeri Mahathir Mohamadi "?näytti keskisormea kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle Aasian valuuttakriisin aikana"?. Sen seurauksena Malesia selvisi valuuttakriisistä paljon pienemmin vaurioin kuin naapurimaansa.

Ei mies jaksa Amerikkaakaan ihannoida.

– Diktatuuri Yhdysvallatkin omalla tavallaan on. Ei siellä välitetä köyhälistöstä.

– Kiina ja Yhdysvallat ovat harvoja maita, jotka edelleen kykenevät sulkemaan talouksiaan ulkopuolisilta uhilta. Kiina on hyötynyt tästä merkittävästi. Venäjä olisi pystynyt samaan, jos se olisi ollut riittävän järjestäytynyt. Sehän yrittää vasta nyt vetää itseään tiukempaan kuosiin. Toivottavasti sinne saadaan nyt järjestelmällisyyttä ja logistiikka kuntoon, Hartikainen toivoo.

Toiveen ymmärtää, sillä Elcoteq on avaamassa ensi syksynä Pietariin uuden, 1500 ihmistä työllistävän tehtaan. Sen tuotteet tulevat olemaan pääosin matkapuhelimia, jotka myydään Venäjän ulkopuolelle, eurooppalaisille asiakkaille.

Mari Flink toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Webber Monacon valtias, Räikkönen yhdeksäs