Lue uutinen mobiilisivustolla

Raju supistus heijastuu henkilöstön työkykyyn

18.2.2005 07:10 Suurten henkilöstövähennysten jälkeen työhön jääneiden työkyky on uhatumpi kuin niiden, joiden työpaikoilla henkilöstöä ei ole tähän tapaan vähennetty, kertoo tuore suomalaistutkimus

Työterveyslaitoksen, Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin yhdessä tekemän Kunta 10 -tutkimuksen mukaan suuret henkilöstösupistukset lisäävät työhön jääneiden riskiä joutua pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle alle 55 vuoden iässä.

Työkyvyn menettäminen liittyi tutkimuksessa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä muihin fyysisiin sairauksiin. Sen sijaan yhteyttä psyykkisistä syistä johtuvaan työkyvyttömyyseläkkeisiin ei todettu.

Mielenterveydellisten haittavaikutusten tutkijat arvelevat rasittavan lähinnä niitä, jotka menettävät työnsä. Työhön jääviä saattaa kuitenkin vaivata stressi, joka osaltaan voi pahentaa työntekijän sairauksia tai laukaista vakavampien sairauksien kehittymisen.

Tutkijat muistuttavat myös, että ennen henkilöstösupistuksia osa työntekijöistä saattoi selvitä töistään sairauksistaan huolimatta, mutta kun supistukset kasvattivat kuormitusta, se kävi kohtuuttomaksi.

Riski 1,8 -kertainen

Kansainvälisessä Journal of Epidemiology and Community Health –lehdessä julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan henkilöstövähennysten jälkeen työhön jääneiden vaara menettää pysyvästi työkykynsä oli 1,8-kertainen verrattuna niihin, joiden työpaikoilla henkilöstöä ei vähennetty.

Tutkimuksessa seurattiin tiettyjen kaupunkien palveluksessa olleita 19-54 –vuotiaita kokoaikaisia työntekijöitä. He olivat työssä ennen 1990-luvun alkupuolen lamaa vuonna 1991 ja syvimmän laman jälkeen 1993. Kaikkiaan tutkimuksessa seurattuja henkilöitä oli yli 19000.

Lamasta lähtien

Vuosina 1991–1993 kunnat joutuivat vähentämään säästösyistä työvoimaa. Tutkimuskunnissa tämä tehtiin vähentämällä ensisijaisesti sijaisten ja määräaikaisten käyttöä, millä saatiin toteutettua kokonaistyövoimassa keskimäärin 11 prosentin vähennys.

Tutkimuksessa laskettiin kunkin kunnan jokaisessa ammatissa tapahtunut työvoiman määrän muutos. Työntekijät jaettiin kolmeen ryhmään sen mukaan, olivatko henkilöstösupistukset heidän ammattiryhmässään olleet vähäisiä, kohtalaisia tai suuria. Tutkittavien riskiä joutua alle 55 vuoden iässä pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle seurattiin vuoden 1998 loppuun asti.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kymmenen ynnä kaksikymmentäkolme?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.