Lue uutinen mobiilisivustolla

Tukevat esimiehet ja kollegat hyväksi työterveydelle

1.6.2005 07:16 Tukevat esimiehet ja työtoverit pitävät työterveyslääkärin loitolla - ainakin osaltaan. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan vahva esimiehen tuki alensi sairauspoissaoloriskiä naisilla, kun taas miesten keskuudessa vastaava vaikutus oli työtovereiden tuella. Miesten ja naisten sairauspoissaoloissa havaitut erot eivät kuitenkaan selity psykososiaalisilla syillä.

Erot naisten ja miesten sairauspoissaoloissa eivät selity psykososiaalisilla tekijöillä, kuten työn piirteillä, sosiaalisen tuen lähteillä tai työn ja perhe-elämän haasteellisella yhtälöllä. Miesten ja naisten välillä on kuitenkin eroja riskitekijöiden suhteen, käy ilmi Ari Väänäsen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan useat potentiaalisista psykososiaalisista terveysriskeistä ovat lähempänä naisten kuin miesten arkea. Tutkimukseen osallistuneiden naisten työ oli esimerkiksi vähemmän itsenäistä ja monipuolista kuin miesten työ. Naiset saivat myös vähemmän kollegoiden ja esimiesten tukea kuin miehet. Miesten työrooli ja heitä ympäröivä organisaatioilmapiirikin vaikutti paremmalta.

Kotiasoissa vastuuta tuntui jäävän enemmän naisten kuin miesten harteille. Lähimmissä ihmissuhteissa naisilla ja miehillä vastavuoroisuus oli jotakuinkin samanlaista, mutta naiset kokivat saavansa enemmän sosiaalisen verkoston tukea.

Sosiaalinen tuki on hyväksi terveydelle

Sairauspoissaoloja tarkasteltaessa etenkin miehillä työn suuri itsenäisyys heijastui työterveyteen. Työroolin selkeys puolestaan vähensi lisäksi yksityissektorin miestoimihenkilöiden sairauspoissaoloja.

Sosiaalisen tuen voi tämänkin tutkimuksen perusteella lukea terveysvaikutteiseksi. Sosiaalisen tuen lähteistä vahva esimiehen tuki alensi sairauspoissaoloriskiä naisilla, kun taas miesten keskuudessa vastaava vaikutus oli työtovereiden tuella. Julkisella sektorilla sosiaalisen verkoston tuki vähensi ainoastaan miesten sairauspoissaoloja.

Vahvempi tuen antajan kuin tuen saajan rooli läheisimmissä ihmissuhteissa vähensi sairauspoissaoloja yhdeksän vuoden seuranta-aikana julkisen sektorin naistyöntekijöillä, mutta heidän mieskollegoillaan vastaavaa tulosta ei havaittu.

Yksityisen sektorin tutkimukseen osallistuneet olivat monikansallisen metsäteollisuusyrityksen Suomen yksiköiden työntekijöitä, kun taas julkisen sektorin tutkimukseen osallistuneet olivat kahdeksan suomalaisen kunnan työntekijöitä. Sairauspoissaolojen seuranta-ajat vaihtelivat 21 kuukaudesta aina 9 vuoteen. Poissaoloissa huomio kiinnitettiin lääkärin määrämiin yli kolmen päivän sairauslomiin.

Työterveyslaitoksen psykologian osastolla tutkijana työskentelevän Väänäsen väitöskirja "Psychosocial determinants of sickness absence. A longitudinal study of Finnish men and women" tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua