Lue uutinen mobiilisivustolla

Palkkakuopat sileäksi lain nojalla?

22.6.2005 07:33 Palkkakartoitukset ovat pakollista tasa-arvosuunnittelua työpaikoilla, joissa henkilöstömäärä yltää kolmeenkymmeneen. Ruotsissa palkkakartoitus on lain mukaan jokavuotinen tehtävä, joka kuitenkin laiminlyödään varsin yleisesti, paljastaa muun muassa it- ja teleammattilaisia edustavan Sif:n tuore tutkimus. Suomessa tasa-arvosuunnitteluun voidaan patistaa myös uhkasakolla.

Tasa-arvoa on kesäkuun alusta saakka edistetty työpaikoilla uuden tasa-arvolain nojalla. Keskeinen osa työtä on työnantajan ja henkilöstön edustajien yhdessä laatima tasa-arvosuunnitelma. Sitä edellytetään uudenkin lain aikana työpaikoilta, joiden henkilöstömäärä yltää vähintään kolmeenkymmeneen.

Osana tasa-arvotilanteen selvittämistä työpaikoilla on tehtävä myös niin sanottu palkkakartoitus, jossa eritellään naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin, naisten ja miesten tehtävien luokitus sekä naisten ja miesten palkat ja palkkaerot. Kartoituksen tulee kattaa kaikki työnantajan palveluksessa olevat henkilöstöryhmät, myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät, ja sitä varten käydään läpi käytössä olevat palkkausjärjestelmät ja niiden soveltamiskäytännöt.

Pakottava palkkakartoitus?

Palkkakartoitus vastaa kysymykseen, kohdellaanko naisia ja miehiä ja yhtä vaativia töitä palkkauksessa tasa-arvoisesti. Mutta tasoittuvatko palkat myös käytännössä?

Myös Ruotsissa tasa-arvolaki edellyttää palkkakartoitusten tekemistä. Jokavuotiseksi tehtäväksi annettu kartoitus laiminlyödään kuitenkin varsin usein, kertoo ammattijärjestö Sif:n tuore kyselytutkimus. Sen mukaan noin kaksi kolmasosaa työnantajista ei tee kartoitusta vuosittain, ja tästä joukosta peräti 70 prosenttia on jättänyt kartoituksen kokonaan tekemättä viimeisen kolmen vuoden aikana. Tietonsa Sif on koonnut noin tuhannelta ammattiyhdistykseltä eri puolilta maata.

Sif:n jäsenistö koostuu laajasti teollisuus- ja palvelualojen ammattilaisista, kuten esimerkiksi it- ja telealan sekä median työntekijöistä. Puheenjohtaja Mari-Ann Krantzin mukaan liiton omat tilastot osoittavat, että miesten ja naisten keskimääräisten kuukausipalkkojen välinen ero on yhä noin kaksi tuhatta kruunua, kun laskennassa otetaan huomioon esimerkiksi iän, koulutuksen ja työtehtävien vaikutus.

Suomalaista uhataan sakolla

Suomessa työnantajaa voidaan kesäkuun alussa voimaan astuneen lain nojalla patistaa tasa-arvotyöhön myös uhkasakolla. Sen määrää tarvittaessa tasa-arvolautakunta tasa-arvovaluutetun esityksestä, ellei työnantaja ole täyttänyt velvoitettaan edes määräaikana, jonka tasa-arvovaltuutettu on asiaan puuttuessaan antanut.

Tasa-arvovaltuutetulle on laissa määritelty myös palkkatietojen välittäjän tehtävä. Se koskee yksityissektorin palkkatietoja, sillä valtio- ja kuntasektorilla palkkatiedot ovat julkisia. Lain mukaan luottamusmiehellä tai muulla palkkasyrjintää epäilevän työntekijän edustajalla on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tasa-arvovaltuutetulta silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä palkkasyrjintää.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua