Lue uutinen mobiilisivustolla

Hyviin tuloihin ei tarvita poikkeuksellista älyä

4.7.2005 07:39 Mitä enemmän älykkyyttä, sitä enemmän liksaa? Ruotsalainen tutkimus vihjaa, etteivät pelkät kognitiiviset kyvyt riitä selittämään, miksi jotkut ponnistavat toisia parempiin tuloihin jotakuinkin yhtäläiseltä koulutuspohjalta.

Ovatko hyvätuloiset muita älykkäämpiä? Ruotsalaistutkimuksen mukaan menestys kouluaikaisessa älykkyystestissä on todellakin yhdistettävissä hyviin tuloihin aikuisuudessa, mutta numeroihin ei pidä tuijottaa aivan näin suoraviivaisesti.

Vakaa käsitys omasta suorituskyvystä, hyvät sosiaaliset taidot ja luotettavuus ovat esimerkkejä asioista, jotka kognitiivisten kykyjen ohella vaikuttavat yksilön uramahdollisuuksiin ja palkkakehitykseen, todetaan ruotsalaisten työmarkkinapoliittisen tutkimusinstituutin IFAU:n äskettäin julkistamassa tutkimusraportissa.

Älykkäät ja itseensä luottavat varttuivat hyvätuloisiksi

Laajassa seurantatutkimuksessa oli mukana kaikkiaan noin 3000 tyttöä ja 3000 poikaa, jotka lukuvuonna 1979-80 kävivät peruskoulun kuudetta luokkaa. Osana tutkimusta he osallistuivat tuolloin älykkyystestiin, minkä lisäksi tutkijat selvittivät haastatteluin, millainen käsitys koululaisilla oli omasta itsestään. Samalla kerätiin tietoa koululaisten perhetaustasta.

Tukimuksen mukaan älykkyyttä ja tervettä itseluottamusta osoittaneilla lapsilla oli aikuisina muita paremmat tulot. Jos oppilaan tulos älykkyystestissä ylitti neljänneksellä keskiverron tuloksen, myöhemmissä tuloissa tämä tuntui noin viiden prosentin lisänä. Oppilaiden omakuva ja käsitys omista kyvyistään olisi tutkijoiden mukaan vaikutukseltaan noin puolet tästä. Sukupuolten välillä ei tässä havaittu eroja.

Asioiden yhteyttä arvioitaessa on tutkimusraportin mukaan otettu huomioon, että älykkyyteen ja omakuvaan voivat vaikuttaa lapsen yksilöllinen kehitysaste eli kypsyys sekä kasvuolot. Huomattavaa on myös, että yksilön käsitys omasta itsestään voi muuttua ajan myötä.

Johnny Zetterbergin kirjoittama raportti "?Swedish evidence on the impact of cognitive and non-cognitive ability on earnings – an extended pre-market factor approach"? on ilmestynyt IFAU:n Working Paper -sarjassa numerolla 2005:16.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua