Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
"Globalisaatio ymmärretty väärin"

Halpamaihin meno leikannut roimasti henkilökuluja

26.7.2005 10:54 Moni viime vuosina halpamaihin mennyt yritys on leikannut muutamassa vuodessa väkimäärään suhteutettuja henkilöstökuluja kymmeniä prosentteja. Aiemmin kansainvälistyneet yhtiöt eivät puolestaan ole säästäneet enää 2000-luvulla, koska ne ovat toimineet köyhissä maissa jo kauan. Vastoin yleistä luuloa ryntäys alhaisten tuotantokustannusten maihin ei ole kiihtynyt merkittävästi viime aikoina.

Viime vuosina halvan kustannustason maissa ovat kasvattaneet tuotantoaan kovasti muun muassa Aspocomp, Evox Rifa, PKC Group ja Rapala.

Näiden yhtiöiden henkilöstökulut työntekijää kohti olivat viime vuonna jopa 60 prosenttia alempana kuin vuonna 2000 tai 2001.

Piirilevyjen tekijän Aspocompin koko henkilöstö työskenteli vuonna 2000 Euroopassa, mutta viime vuonna työvoimasta oli Aasiassa 30 prosenttia.

Kondensaattorivalmistaja Evox Rifan väestä halpamaissa oli viime vuoden lopussa melkein puolet. Evox Rifa alkoi pyörittää tuotantoa Kiinassa muutama vuosi sitten.

PKC Groupin työntekijöistä oli ulkomailla vajaa viidennes vuonna 2001, mutta viime vuoden lopussa jo 74 prosenttia. Johdinsarja- ja elektroniikkayhtiö on laajentunut vahvasti Viroon, Venäjälle ja Brasiliaan.

Uistinvalmistaja Rapala on lisännyt vahvasti tuotantoa halpamaissa viime vuosina. Rapala toimii nykyään esimerkiksi Kiinassa ja Virossa.

Suomi ei tyhjene

Puheet Suomen tyhjenemisestä ovat kuitenkin vahvasti liioiteltuja. Suomalaisten yhtiöiden väkimäärä ulkomailla on lisääntynyt tasaisesti jo 1990-luvulta lähtien, eikä mitään boomia juuri nyt ole näkyvissä.

Esimerkiksi Nokia, Elcoteq, Olvi ja Scanfilin edeltäjä Wecan Electronics toimivat halvan kustannustason maissa jo vuonna 2000.

Niinpä esimerkiksi näiden yritysten henkilöstökulut työntekijää kohti ovat kasvaneet vuodesta 2000 lähtien. Henkilöstökulut olisivat kuitenkin selvästi nykyistä suuremmat, jos yhtiöt eivät toimisi halvan kustannustason maissa.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yrityksillä oli toki väkeä ulkomailla viime vuodenvaihteessa enemmän kuin Suomessa. Ulkomailla työskenteli 69 000 henkeä, mutta jo vuonna 2000 näillä oli ulkomailla 55 000 työntekijää.

Etla hymähtää palopuheille

- Globalisaatio ei ole upouusi asia, firmat ovat kasvattaneet toimintojaan ulkomailla monien vuosien ajan, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Pasi Sorjonen.

Hänen mielestään globalisaation vaikutukset on ymmärretty väärin.

- Se nähdään liikaa vastakkainasetteluna kotimaat-ulkomaat. Ikään kuin täällä lopetettaisiin kaikki ja alettaisiin tehdä samoja asioita ulkomailla.

- Täällä jatketaan toimintoja niin kuin ennenkin, mutta voimakkain tuotannon kasvu tapahtuu ulkomailla.

Sorjosen mukaan keskustelu globalisaatiosta ja sen uhasta käy nykyään kovilla kierroksilla tietotekniikan ja internetin kehittymisen takia.

- Tieto mahdollisuuksista leviää paremmin, ja mahdollisuuksia osataan käyttää paremmin. Aiempaa helpommin saa tietoa esimerkiksi siitä, mitä voi teettää Intiassa.

Toimintoja on myös aiempaa helpompi pyörittää tietotekniikan takia missä päin maailmaa tahansa, mikä luo mielikuvaa siitä, että tuotanto siirtyy muualle.

- Maantieteellinen etäisyys on menettänyt merkitystä.

Tietotekniikan takia myös palveluja on aikaisempaa helpompi ostaa ulkomailta. Esimerkiksi ohjelmisto liikkuu Intiasta Suomeen internetiä pitkin vaivattomasti.

Jutun kirjoitti: Ari Kapanen

Ari Kapanen

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Hiirelle kaveriksi usb-hamsteri

26.05.2007 Usb-liitännästä saa virtaa ulos maksimissaan muutaman sadan milliampeerin virran. Tätä määrää virtaa voi käyttää mitä ihmeellisimpien tietokoneen lisälaitteiden toimintaan - tai no, isoa osaa näistä laitteista ei voi kutsua tietokoneen lisälaitteeksi, kuten nyt vaikkapa tätä juoksupyörää.


Kolme vuotta sitten

TCP-liikenteeseen voi piilottaa salaviestejä

27.05.2009 Salakirjoitettua tekstiä voi siirtää huomaamattomasti väärinkäyttämällä TCP-protokollan virheenkorjausominaisuuksia.

.