Lue uutinen mobiilisivustolla

Miehistä vain harva vaihtaa vapaalle

7.9.2005 11:16 Olisiko työelämässä tauon paikka? Kolme neljäsosaa vuorotteluvapaalla olleista kokee vapaan edistäneen työssä jaksamista. Miehet tarttuvat mahdollisuuteen yhä verraten harvoin.

Yksityisellä sektorilla työskentelevät miehet käyttävät yhä verraten harvoin mahdollisuuttaan vuorotteluvapaaseen. Naisten osuus niin vuorottelijoista kuin sijaisistakin on yhä noin 70 prosenttia, työministeriön äskettäin julkistama tutkimus kertoo. Se paljastaa myös vuorottelijoiden määrän kääntyneen viime vuonna 16 prosentin laskuun.

Vuorotteluvapaiden käytön on ajanut alamäkeen vuonna 2003 säädetty laki, joka edellyttää vuorottelijoilta vähintään kymmenen vuoden työhistoriaa. Sen myötä alle 30-vuotiaiden vuorottelu on loppunut käytännössä täysin ja 30–34-vuotiaiden vuorottelukin on supistunut puoleen, työministeriö raportoi. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna laskua oli suhteellisesti eniten teknisessä, luonnontieteellisessä ja yhteiskunnallisessa työssä, hallinto- ja toimistotyössä sekä liikennetyössä.

Varaventtiili arjen paineissa?

Halu vuorotteluvapaaseen kytkeytyy vahvasti työssä koettuun kiireeseen ja paineeseen, joiden vuoksi työntekijä ei kykene työskentelemään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi. Tällainen kokemus oli omakohtainen joka toiselle vuorottelijoista. Lähes 70 prosenttia vuorottelijoista kertoi nykyisen työnsä sisältävän tiukkoja aikatauluja. Työssä jaksamisen vaikeuksia koki usein 40 prosenttia vastaajista.

Yleisimmät syyt vuorotteluvapaalle lähtöön olivat halu pitää taukoa työelämästä, halu saada lisäaikaa perheelle ja harrastuksille, työpaineet ja stressi, levon tarve sekä elämänarvojen uudelleenarviointi. Jaksaminen korostui myös vuorotteluvapaan käytössä. Aikaa haluttiin omistaa ennen kaikkea lepoon, latautumiseen ja voimien keräämiseen.

Kolme neljästä vuorottelijasta koki vuorotteluvapaan myös edistäneen omaa työssä jaksamista. Vuorotteluvapaa-ajan ajankäytön vapautta kertoi kuitenkin kaipaavansa kaksi kolmesta vastaajasta. Kaiken kaikkiaan 85 prosenttia vuorottelijoista koki sopeutuneensa hyvin takaisin työyhteisöön vapaan jälkeen ja vain muutamat vastaajat kokivat tulleensa leimatuksi vuorotteluvapaan vuoksi "?työn välttelijäksi"?. Suurimpana ongelmana vuorotteluvapaassa pidettiin sitä, että toimeentulo heikentyi vapaan vuoksi.

Sijaisiksi valikoituvat tutut työnhakijat

Vuorotteluvapaalle lähtijän paikan työyhteisössä perii todennäköisimmin jo aiemmin samassa työpaikassa työskennellyt sijainen, tutkimus kertoo. Sijaiset itse kokivat työjaksonsa vaikuttaneen merkittävästi myöhempään työllistymiseen, henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja itsetuntoon. Myös rekisteriseurannan mukaan vuorotteluvapaalla olijan "?paikkaaminen"? edisti sijaisen työllistymistä.

Työnantajien mielestä vuorottelu puolestaan tuo vaihtelua työyhteisöön ja helpottaa työntekijöiden palkkausta. Vuorottelun uskottiin auttavan varsinkin vanhimpia työntekijöitä jaksamaan työssään. Vuorottelun huonoina puolina nähtiin vapaiden aiheuttamat työn uudelleenjärjestelyt sekä sopivien sijaisten löytäminen ja perehdyttäminen. Vuorottelun hyötyjä pidettiin kuitenkin haittoja suurempina.

Terveys- ja sosiaaliala vuorottelun edelläkävijä

Vuorottelijoiden yleisin ammattiala on tutkimuksen mukaan terveys- ja sosiaalialan työ, jonka osuus yltää 30
prosenttiin. Teknisen, luonnontieteellisen ja yhteiskunnallisen työn parissa puurtaa 19 prosenttia vuorottelijoista, teollisuudessa samoin kuin hallinto- ja toimistotyössä puolestaan 14 prosenttia. Palvelutyötä tekee runsas kymmensosa vastaajista.

Vuorottelijoista kolmanneksella oli joko koulu- tai opistotason koulutus, viidesosalla oli korkeakoulututkinto. Vuorottelijat olivat tavallisesti sosioekonomiselta asemaltaan alempia toimihenkilöitä tai työntekijöitä. Ylempiä toimihenkilöitä vuorottelijoista oli vajaa kolmasosa, työministeriön raportoi.

Vuorottelijoiden, sijaisten ja työnantajien kokemuksia kartoitettiin postikyselyin ja teemahaastatteluin syksyllä 2004. Kyselyihin vastanneita oli yhteensä 1640. Vuorottelun yleisyyttä ja ominaispiirteitä selvitettiin työministeriön ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua